Blogi
Blogi
Julkaistu 09.05.2019 kirjoittaja Arter
Moni organisaatio kuvaa nykyään toimintaansa ketteräksi. Esimerkiksi meillä Arterilla ohjelmistokehitys hyödyntää ketteryyttä työssään scrum-menetelmän kautta ja tuotekehityksellemme myös ketteryyden mittaaminen on tärkeää. Scrumista ja ketterien menetelmien hyödyntämisestä meillä Arterilla voit kuunnella lisää tästä aiemmasta podcastista. Lyhyesti Arterilla toiminnan keskiössä on tällöin kyky luoda arvoa vastaamalla asiakkaan tarpeisiin nopeasti, joustavasti ja asiakaslähtöisesti.
Ketteryyttä voidaankin kuvata monella eri tavalla, mutta lähtökohtaisesti ketterään kehitykseen kuuluvat olennaisesti (Luoto 2019):
Ketterässä kehityksessä mitattavuus luo omalta osaltaan turvallisuutta, kun kehitystä pystytään ohjaamaan tavoitteiden tasolla ja tuloksia mittaamaan. Ketteryyden onnistumiselle voidaan organisaatiossa asettaa monenlaisia mittareita riippuen valituista arvoista. Ensi alkuun ajatus ketteryyden mittaamisesta saattaa tuntua vaikealta. Mittareita on olemassa monia, ja juuri sen omalle kohdalle oikean ja sopivan mittarin etsiminen voi osoittautua haastavaksikin.
Miten siis ottaa ketteryyden mittaaminen haltuun? Etsiessä itselle sopivimpia mittareita, voi ensin seurata, miten muut toimivat ja hakea esimerkkejä ja vinkkejä omaan toimintaan. Annual State of Agile -tutkimus selvittää vuosittain, miten ketteriä menetelmiä omaksutaan maailmanlaajuisesti ja millä mittareilla ketteryyden menestystä mitataan. Seuraavassa kerättynä kirjoitushetkellä viimeksi julkaistun, vuoden 2018 tutkimuksen top 5 ketteryyden mittaamisen vinkkiä:
State of Agile -tutkimuksen mukaan tärkein ketteryyden onnistumisen mittari on asiakastyytyväisyys. 57% vastaajista kokee sen yhdeksi tärkeimmistä ketteryyden onnistumisen mittareista. Asiakas- tai käyttäjätyytyväisyyttä voidaan ketteryyteen liittyen mitata monin eri tavoin, organisaatiosta riippuen.
Mittareina voivat olla esimerkiksi asiakastukeen saapuvat puhelut ja niiden ratkaiseminen, asiakkaille tehtävät tyytyväisyyskyselyt, tuotteen valmiiksi saadut ominaisuudet tietyssä ajassa, tai tuotteen käyttäjätilastot. Arterilla korostetaan myös asiakasyhteistyön roolia esimerkiksi pilotointien avulla. Mikä tahansa mittari valitaankin, on sitä hyvä seurata säännöllisesti, jotta tilanteisiin voidaan tarvittaessa reagoida ketterästi ja oikealla tavalla.
Tutkimukseen vastaajista 55% näkee toimituksen oikea-aikaisuuden tärkeänä ketteryyden onnistumisen mittarina. Tämän mittaaminen vaatii jatkuvaa näkyvyyttä sille, mitä ollaan milloinkin tekemässä, sillä ketteryydessäkään ei saa unohtaa suunnitelmallisuutta.
Määrätietoisuus mahdollistaa ketterän toiminnan, vaikka siihen kuuluukin olennaisesti myös muutoksen hyväksyminen ja suunnitelmien muuttuminen, kun asioihin reagoidaan nopeasti. ”Ajallaan oleminen” tarkoittaakin tässä kontekstissa esimerkiksi asiakkaan odotuksia siitä, mitä ominaisuuksia he saavat, ja missä aikataulussa. Erilaiset ennusteet ja edistymisen seuranta toimivat apuna tämän mittaamisessa.
Ketteryyden ja sen onnistumisen arvo liiketoiminnalle on 53% vastaajista tärkeä mittari. Liiketoiminnan mittareissa halutaan tehdä näkyväksi se muutos, jonka tuote tai järjestelmä tuo liiketoimintaan.
Liiketoiminta-arvoa tuotetaan ketterän kehityksen laadukkuudella, ja tätä kautta asiakkaille tuotettavalla arvolla. Tuotettava arvo on yrityksen itsensä määrittelemä. Sen mittareina voivat olla esimerkiksi uuden liiketoiminnan luominen, laadun parannus ja toiminnan tehostaminen. Eräs konkreettinen mittari liiketoiminta-arvolle on esimerkiksi tuottojen ja kulujen avulla laskettava investoinnin tuottoaste.
Laatua mittaa ketterän kehityksen onnistumisessa 47% vastaajista. Yksi laadun perusmääritelmistä on, että laatu on aina vaatimustenmukaisuutta. Vaatimuksia laadulle taas asettavat ensisijaisesti asiakkaat, mutta mahdollisesti myös muut sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät kuten henkilöstö ja yhteistyökumppanit.
Ketteryydessä laatua tuotetaan esimerkiksi tuotteen kautta mittaamalla asiakastyytyväisyyttä, mahdollisia vikoja ja tuotteelle määriteltyjä teknisiä ominaisuuksia. Ketterissä tiimeissä luottamus ja itseohjautuva kulttuuri saavat ihmiset myös kantamaan vastuuta laadusta. Laatua tuotetaan konkreettisesti esimerkiksi liittämällä testaus olennaiseksi osaksi kehitystä ja koodausta.
Vastaajista 31% näkee tärkeänä onnistumisen mittarina toiminnan tuottavuuden. Tuottavuutta voidaan mitata ketterissä menetelmissä seuraamalla toiminnan tuloksia varsinaisen tuotannon seurannan sijaan. Suurinta hukkaa onkin tuottaa ominaisuuksia, jotka eivät auta käyttäjää tai asiakasta. Tulosten seuraaminen tuotannon seurannan sijaan välittää parhaiten ketterän kehitystiimin työn arvon, ja työn tuloksia pystytään seuraamaan.
Ketterän toiminnan tuottavuus ja kehitystyön arvo syntyvät jatkuvan parantamisen kulttuurista, jossa nopeista kokeiluista myös opitaan nopeasti. Kehityksen arjessa tämä näkyy läpinäkyvyytenä ja muutokseen reagointina, sekä jatkuvana julkaisuna.