Blogi
Arterin hankkeistusmalli eli eväät strategian systemaattiseen toteuttamiseen
Arterin hankkeistusmalli eli eväät strategian systemaattiseen toteuttamiseen
Toivottavasti olet jo ehtinyt tutustua Arterin käytännönläheiseen kokonaisarkkitehtuuriajatteluun, Arter Frameworkiin ja ka-hallintamalliin. (Jos et, niin voit lukea näistä syvemmin esimerkiksi tästä ja tästä blogitekstistä.) Arter Frameworkissa annamme lisäpainoa strategian ja kokonaisarkkitehtuurin väliselle yhteydelle tuomalla frameworkiin strategian omaksi näkökulmakseen. Hallintamallilla varmistamme, että kokonaisarkkitehtuurimenetelmät juurtuvat osaksi organisaation toimintamallia, eivätkä jää erikseen ylläpidettäviksi ja pölyä kerääviksi dokumentaatioiksi. Kesän mittaan julkaisemme ARC-ohjelmistoon myös tätä tukevan työkalun. Tämä on ensimmäinen versio uudesta Roadmap-osiosta, joka parantaa ohjelmiston valmiuksia suunnitella, visualisoida ja toteuttaa tätä strategianmukaista kehittämistyötä.
Hankkeistusmalli osana kokonaisarkkitehtuuria ja tavoitteellista strategiatyötä
Tässä kirjoituksessa avaan hieman Arterin kokonaisarkkitehtuuripalapelin eli Arter Way of EA:n neljättä osaa, hankkeistamista. Miksi hankkeistaminen on niin tärkeää kokonaisarkkitehtuurin kannalta?
Jotta organisaatiolla olisi parhaat eväät strategian systemaattiseen toteuttamiseen, pitää organisaatiolla olla toimiva hankkeistamismalli. Strategia ei toteudu itsekseen, vaan sen eteen pitää tehdä suunnitelmallisia toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet kannattaa organisoida ja konkretisoida hankkeiksi ja projekteiksi, jotta strategian toteuttaminen olisi hallittua ja systemaattista.
Jos strategian toteuttaminen jätetään organisaation huoleksi ilman oikeanlaista ohjausta ja hankkeistusta, on huomattavasti vaikeampaa seurata ja arvioida sen toteutumista. Organisaatioyksiköt tulkitsevat strategisia tavoitteita helposti omalla tavallaan ja tekevät toimenpiteitä omilla painotuksillaan. Strategiaa toteuttavat tahot eivät välttämättä tällöin keskustele keskenään, eivätkä siis tiedä toistensa toimenpiteistä. Tästä seuraa vaikeimmissa tapauksissa päällekkäisiä tai keskenään ristiriitaisia toimenpiteitä.
Toimivassa hankkeistamismallissa hankkeet suunnitellaan strategian pohjalta. Mitä kyvykkyyksiä meidän pitää strategian toteutumiseksi kehittää tai synnyttää? Kyvykkyyksien kehittämisellä saattaa olla keskinäisiä synergioita tai riippuvuuksia, joista johtuen on tärkeää suunnitella, mitkä kehittämiskohteet sisällytetään mihinkin hankkeeseen. Riippuvuuksia sisältävät hankkeet on tärkeää saada keskustelemaan keskenään ja sopimaan työnjaosta sekä työjärjestyksestä.
Kill your darlings – kehitä vain kannattavia hankkeita
Hankkeita on myös syytä tarkastella aika ajoin kriittisesti. Siksi hyvässä hankkeistamismallissa suunnitellaan hankkeille päätöksentekoportteja, joissa arvioidaan hankkeen tilannetta ja onnistumisen edellytyksiä. Tuottamattomiksi osoittautuvat hankkeet tulee päättää, jotta ne eivät vie resursseja muulta strategiselta kehittämiseltä. Jotta näillä päätöksentekoporteilla olisi helppo toteuttaa hankkeiden arviointia, on organisaation hyvä yhdessä sopia hankkeiden arvioinnin kriteerit. Samalla kannattaa asettaa erilaisia rajoja, jotta hanketyöskentely pysyy tasapainoisena eikä kuormita liikaa. Mitkä ovat kriteeristön rajat, joiden alle päätyvät hankkeet selkeästi keskeytetään? Kuinka paljon hankkeita voi olla kerralla työn alla? Kuinka monta hanketta voi olla yhdellä henkilöllä vedettävänä?
