Blogi
Blogi
Julkaistu 08.08.2019 kirjoittaja Arter
ARC-ohjelmiston ensisijaisena tarkoituksena on toimia organisaatioiden kokonaisarkkitehtuuridokumentaation välineenä. Useista muista arkkitehtuurityökaluista poiketen ohjelmisto ei sisällä rajoituksia siitä, miten ohjelmiston työkaluja tulee käyttää arkkitehtuurin kuvaamiseksi. Ohjelmiston käyttäjä voi siis itse määritellä, mitkä työkalut vastaavat heidän dokumentaatiotarpeeseensa.
Tämän blogin tarkoituksena on esittää muutamia ARC-ohjelmiston käyttöön liittyviä ajatuksia ja vinkkejä, joiden avulla saada ARCin eri työkaluista mahdollisimman paljon hyötyä.
Arkkitehtuuria kuvataan ARC-ohjelmistolla organisaation määrittelemän rakenteen mukaisesti. Elementtien luominen ja niiden välisten yhteyksien asettaminen luo ohjelmistoon automaattisesti yhteyskaaviokuvaa organisaation arkkitehtuurista. Yhteyskaavion etuna on se, että se osoittaa kerralla arkkitehtuurin kokonaisuutta.
Tarkastelu tapahtuu kuitenkin aina yksittäisen elementin kuten prosessin tai järjestelmän näkökulmasta. Tarkastelua voidaan laajentaa tai suodattaa suoraan yhteyskaaviosta. Yhteyskaaviosta on myös erittäin helppoa ottaa kuvakaappauksia useisiin eri tarkoituksiin. Näiden ominaisuuksien vuoksi yhteyskaaviot ovat erittäin hyvä tapa mallintaa arkkitehtuurin nykytilaa.
ARC-ohjelmistossa on Blueprint-kaavioeditori, jolla voit piirtää itse tarpeesi mukaisia kuvauksia. Kaavioeditorilla luodut kaaviot toimivat erinomaisena työkaluna suunnitteluun tai yksityiskohtaisten kuvausten luomiseen. Kaaviot eivät automaattisesti linkity elementtien kokonaisuuteen, joten suunnitelmia ja piirroksia voi tehdä vapaasti kaavioeditorilla.
Kaaviot voidaan kuitenkin linkittää suoraan esimerkiksi järjestelmä- tai projektielementeille, riippuen kaavion luonteesta. Vaikka kaavioeditorin kaaviot ovat staattisia, niihin saadaan dynaamisuutta linkittämällä kaavion kaavaimiin elementtejä ARC-ympäristöstä.
Tätä samaa toiminnallisuutta hyödynnetään myös etusivuilla, joihin on tyypillisesti nostettu esiin kaavioeditorilla luotu hallintapaneeli, josta löytyy linkit ympäristön keskeisimpään sisältöön. Kaavioeditorin kaaviot toimivat siis erittäin hyvänä työkaluna suunniteltaessa esimerkiksi arkkitehtuurin tavoitetilaa.
ARC-ympäristöstä voisi siis löytyä elementein luotu kuvaus arkkitehtuurin nykytilasta, josta on mahdollista tehdä analyysiä muutosten vaikutuksista. Tämän lisäksi arkkitehtuurin ylätason tavoitetilasta voisi löytyä organisaation tavoitteisiin perustuvia kaaviokuvauksia sekä tarkempia projektikohtaisia kuvauksia muutoksen kohteeksi asettuneista osa-alueista.
Kuvaamalla pikkutarkat kuvaukset arkkitehtuurin nykytilasta kaavioilla, elementtien yhteyksien sijaan, pysyy yhteyskaavio helpommin saman tasoisena kaikilla arkkitehtuurin osa-alueilla. Organisaatiokohtaiset rajaukset työkalujen käytön suhteen helpottavat kuvausten tulkintaa, yhtenäisten kuvaustapojen myötä.
Kokonaisarkkitehtuuria tai siihen olennaisesti liittyviä muita kokonaisuuksia on tavalla tai toisella kuvattu usein myös ARCin lisäksi muihin järjestelmiin. Kaikkea dokumentaatiota ei tarvitse lähteä aina kuvaamaan uudelleen ARCiin. Mikäli kuvaukset ovat esimerkiksi tekstimuotoisia ja sijaitsevat organisaation dokumenttien hallintajärjestelmässä, voidaan ne helposti linkittää ARC sisältöön ulkoisten linkkien avulla. Sama pätee myös toiseen suuntaan. ARCsta on mahdollista napata ulkoinen linkki mistä tahansa sisällöstä, linkitettäväksi muihin kohteisiin.
Autan työssäni asiakkaita tietojohtamisen ja kokonaisarkkitehtuurin parissa. Minun työpajoissaani asioita lähestytään konkretian kautta ja kerron mielelläni vinkkejä ARC-ohjelmiston käyttöön tarpeisiinne sopivalla tavalla.
Arterin ARC- ja IMS-ohjelmiston käyttäjän tukena toimii Tietopankki asiakaspalvelun ja teknisentuen lisäksi. Tietopankkiin on viety erilaisia käytännön ohjeistuksia ohjelmistojen eri toiminnallisuuksista.
👉 Tutustu Tietopankkiin tästä: TIETOPANKKI