Blogi

Kokonaisarkkitehtuuri – onko huippu nyt saavutettu?

Mitä ennen?

Työelämäni aikana olen jo nähnyt useamman ”virtauksen” tulevan ja menevän. Yhteistä niille on pyrkimys kokonaisvaltaisuuteen ja kattavuuteen. Diplomityöni valmistelin TKK:lla EFQM:n soveltamisesta laadunhallinnan arviointipalveluun. Kuten tiedätte EFQM -kriteerit kattavat laajasti organisaation toiminnan ja johtamisen.

Valkokaulushommat aloitin projekti-insinöörinä siirtymällä Otaniemessä TKK:lta naapurissa olevaan suunnittelutoimistoon Ekono Oy. Noihin aikoihin valmistelin ja vedin esityksiä TPM:stä (Total Productive Maintenance).

Sana ”Total” tarkoitti tässä kontekstissa kokonaisnäkemystä kunnossapidon järjestämisestä kulmahuoneesta konehuoneeseen.

Myöhemmin hakeuduin ja pääsin Inspecta Oy pääarvioijaksi. Siinä pestissä tuli hallita ISO 9001ISO 14001 ja OHSAS 18001 standardien lisäksi TQM periaatteet niin, että pystyi luontevaan vuoropuheluun laatu-, ympäristö- ja turvallisuusjohtajien kanssa. Jälleen oltiin hyvin ”isossa kuvassa” ja periaatteissa kuten ”aseta laatu kestäväksi päämääräksi”, ”paranna jatkuvasti kaikkia prosesseja”, ”pane kaikki työskentelemään muutoksen aikaansaamiseksi” jne. Ihan oikein. Näin se menee – edelleen.

Listaan voi lisätä vielä BSC (Balanced Scorecard) ja riskienhallinnan. Samat painotukset ja laajat puitteet toistuvat. Ei voi onnistua ilman johdon sitoutumista. Henkilöstö tulee saada mukaan. Onko tuttua?

Nykyisessä työssäni EA (Enterprise Architect) tai kotoisemmin kokonaisarkkitehtuuri puskee läpi katosta. Jälleen on kyse kokonaisvaltaisesta näkemyksestä organisaation kehittämiseen, mutta miten tätä ”kokonaisuuden” paremmaksi laittamista voi selittää.

Selitys löytyy tarkasteltavasta näkökulmasta. Kokonaisarkkitehtuurissa näkökulmana on liiketoiminnan ja IT:n yhteistoiminta. Keskeistä on myös muutosten läpivienti. Muissa edellä esitetyissä ”virtauksissa” näkökulma on kussakin omansa.

Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelumenetelmä ja keino mallintaa organisaation toimintaa, tietoa, tietojärjestelmiä ja teknologioita yhteisesti sovitun mallin mukaisesti. Se toimii johdon ja tietohallinnon välisenä siltana, mikä mahdollistaa myös toimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittämisen.

Entä, mikä tilanne on juuri nyt?

Tilanne näyttäisi nyt olevan kokonaisarkkitehtuurin suhteen niin, että käsitteellistä asiaa, teoriaa ja puhetta kyllä riittää, mutta soveltaminen ja näkemykset vaihtuvat tekijän mukaan. Arjen pelkistykset, konkreettiset esimerkit ja yksinkertaistukset vielä puuttuvat.

Hyvät aikomukset voivat kaatua omaan kokonaisvaltaisuuteensa. Ehkä juuri se tekee hyvän asian soveltamisen haastavaksi, jos työn alle laitettavaa asiaa ei selkeällä tavalla rajata ja käyttöönottoa vaiheistaa. Tulisi myös tiukasti pysyä valitussa näkökulmassa eikä yrittää kehittää kaikkea kerralla. Toki iso kuva huoneen tauluna tulee pitää kirkkaasti mielessä. Eikä tämä estä hanke- ja projektisalkkuajattelua.

Kokonaisarkkitehtuurissa ei ole varsinaisesti mitään uutta ja mullistavaa. Kyse on jo vakiintuneista parhaista käytännöistä, joita tulee uskaltaa soveltaa organisaatiokohtaisesti ja tilanteen mukaan. Kun vähän rapsuttelee, niin taustalta löytyy selvän Deming -kehittämismenettely (PDCA). Sana kokonaisuus viittaa kattavaan tarkasteluun ja siiten, että kaikki palaset tulisi saada kohdalleen ja toimimaan yhteen. Sana arkkitehtuuri viittaa linjauksiin, valintoihin ja reunaehtoihin, mitkä ohjaavat kehitystyötä ja joissa on pysyttävä.

Kokonaisarkkitehtuurin myötä tavoiteltavilla hyödyillä on kyllä vinha perä – kieltämättä. Hyödyt konkretisoituvat prosessien, tietojen, ohjelmistojen ja järjestelmien yhteentoimivuutena. Tämän myötä ei tehdä päällekkäistä työtä, samoja tietoja ei ylläpidetä monessa paikassa, ohjelmistojen toiminnallisuudet täydentävät toisiaan ja tietojen siirto järjestelmien välillä onnistuu. Kaikki tämä konkretisoituu sekä kustannussäästöinä, että laadun paranemisena. Potentiaalia siis löytyy vaikka kuinka.

Tekemistä siis riittää. Toiminnan ja palvelujen kehittämisen tukena IT:llä on eittämättä keskeinen rooli. Ajan kuluessa tukoksia voidaan mitata toiminnan tehostumisena, tuottavuuden nousuna ja asiakkaan asioinnin helpottumisena.

Kokonaisvaltaista kesää kaikille!

Niin, ja tämäkin on näkökulma kysymys. Helle ei ole kaikille hyväksi. Sen näkee tilastoista.

Kirjoittaja

Ossi vastaa toimitusjohtajana Arterin liiketoiminnasta kokonaisuutena. Ossi on Arter Oy:n perustaja ja toiminut yli 20 vuotta yrittäjänä. Työuransa aikana hän on toiminut myös työpäällikön, konsultin ja pääarvioijan tehtävissä. Tärkeänä hän pitää tulosvetoista kehittämistä, yrityksen kasvua ja toiminnan tehostamista. Vapaa-aika kuluu Ossilla omakotitalon nikkaroinnissa ja perheen kanssa matkustellessa. Mielenkiinnon kohteina hänellä ovat rakentaminen, metsätyöt ja sijoittaminen laatuosakkeisiin.

Liittyvät materiaalit