Blogi

Laadunhallinta ja kokonaisarkkitehtuuri – yhtäläisyydet ja erot

Kysymys on voinut nousta esiin linjauksia ja päätöksiä tehtäessä. Olet jo ehkä pohtinut asiaa. Jälleen uusi trendi, johon tulisi vastata ja varata resurssit?

Mielestäni asia ei ole ihan näin mustavalkoinen, vaan kyse on luontevasta organisaation kehityksestä, joka seuraa teknologian, toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutosta. Näkökulmasta riippumatta kyse on aina viime kädessä toiminnan kehittämisestä, mahdollisuuksien tunnistamisesta ja uusien kasvualueiden löytämisestä.

Käyttötarkoitus

Laadunhallinnassa on olennaista saattaa tavoitteet, tuotteet ja palvelut sekä niiden tuottamistavat läpinäkyviksi. Näin varmennetaan, vakioidaan ja yhtenäistetään toimintaa ja sen lopputulos. Ohjeistuksen lisäksi laadunhallinta korostaa kehityksen ajureina konkreettisia tekijöitä, kuten mittaaminen, arvioinnit sekä sisäisten ja ulkoisten palautteiden hallinta. Laadunhallinnan kuvaukset ovat nykytilan kuvauksia, joissa aukot vaatimustasoon on paikattu, puutteet korjattu ja tuotteen lopputulos varmistettu. Näin laadunhallinta ohjaa koko henkilöstön toimintaa, ja kukin tietää mitä tehdä ja miten toimia.

Kokonaisarkkitehtuuria käytetään johdon ja ICT:n päätöksenteon tukena, sekä viestinnän välineenä koko organisaatioon. Liiketoiminnan ja tietohallinnon tulee toimia yhteistyössä. Asia korostuu entisestään luotaessa liiketoimintamalleja ja palveluja digitalisaation murroksessa. Näin kokonaisarkkitehtuuri soveltuu erityisen hyvin, kun halutaan selvittää asioiden välisiä riippuvaisuuksia ja vaikutuksia (strategia, liiketoimintamalli, kyvykkyydet ja kehityshankkeet). Kokonaisarkkitehtuuri tähtää ensisijaisesti muutosten hallintaan. Otetaan esimerkiksi perinteisen myyntiorganisaation ja palvelujen muuttaminen verkkokaupaksi online 24/7/365. Muutos kyntää syvältä palvelujen, prosessien, tiedonhallinnan ja järjestelmien, sekä niihin liittyvän osaamisen ja hankintojen liittyen. Muutoksen tekemisessä tarvitaan kokonaisarkkitehtuurinäkemystä. Tässä esimerkissä keskityttäisiin aika suoraan tavoitetilan kuvaukseen ja skenaarioiden laadintaan. Näin tunnistetaan kehitystä vaativat alueet, kun halutaan nähdä, mihin päätös vaikuttaa ja mitä se edellyttää.

Viitekehys

Laadunhallinta nojautuu ISO 9001 -standardiin sekä hiukan laajemmin käsitettynä myös ISO 14001 ja ISO 45001 -standardeihin, sekä EFQM- ja CAF-viitekehyksiin. Kokonaisarkkitehtuuri nojautuu JHS 179:ään, TOGAF 9.1-viitekehykseen ja tietohallintomalleihin. Nämä sisältävät valmiita malleja valittavaksi ja sovellettavaksi, jotka alkavat ohjata toimintaamme. Liian kurinalaiseksi heittäytymistä en kuitenkaan suosittele, vaan spontaanisuus ja kokeilut on sallittava. Merkittäviä päätöksiä tehdään päivittäin.

Molemmat

Laadunhallinta ja kokonaisarkkitehtuuri ovat osa johtamista ja arjen toimintaa. Laadunhallinta korostaa toimintaa ja kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuuri korostaa strategiatyötä ja muutosta. Molemmat tarjoavat keskitetyn kehitys- ja viestintäympäristön. Kummatkin sisältävät samoja elementtejä kuten organisaation kontekstin, riskienhallinnan, tuotteiden ja prosessien kehittämisen sekä selkeät roolit, vastuut ja valtuudet.

Käsitteenä kokonaisarkkitehtuuri on laajempi ja se määrittää laadunhallinnan paikan arkkitehtuurissa. Kokonaisarkkitehtuurin hengen mukaisesti näkökulmat tulisi suunnitella niin, että päällekkäisyydet vältetään ja ne mahdollisimman hyvin täydentävät ja tukevat toisiaan. Todennäköisesti laadunhallinta- tai toimintajärjestelmästä löytyy valmiita kuvauksia linjauksista, tuotteista, palveluista ja prosesseista kokonaisarkkitehtuurissa hyödynnettäväksi.

Koska Arter Oy:llä on asiakkaita, jotka kehittävät toimintaansa sekä laadunhallinnan että kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta, niin me olemme asiaa jo pohtineet. IMS ja ARC -ohjelmistoissa yhteentoimivuus ja tietojen siirrettävyys on jo suunniteltu ja toteutettu. Jos haluat kuulla lisää ohjelmistoista, ota meihin yhteyttä!

Ota yhteyttä

Voit ottaa meihin yhteyttä tällä lomakkeella ja kertoa tarkemmin liiketoiminnan kehittämisen tarpeistasi. Ratkaistaan haasteenne yhdessä.

Kirjoittaja

Ossi vastaa toimitusjohtajana Arterin liiketoiminnasta kokonaisuutena. Ossi on Arter Oy:n perustaja ja toiminut yli 20 vuotta yrittäjänä. Työuransa aikana hän on toiminut myös työpäällikön, konsultin ja pääarvioijan tehtävissä. Tärkeänä hän pitää tulosvetoista kehittämistä, yrityksen kasvua ja toiminnan tehostamista. Vapaa-aika kuluu Ossilla omakotitalon nikkaroinnissa ja perheen kanssa matkustellessa. Mielenkiinnon kohteina hänellä ovat rakentaminen, metsätyöt ja sijoittaminen laatuosakkeisiin.

Liittyvät materiaalit