Blogi
Laadunhallinta ja kokonaisarkkitehtuuri – yhtäläisyydet ja erot
Mitä yhteistä on laadunhallinnalla ja kokonaisarkkitehtuurilla? Kysymys on voinut nousta esiin organisaatioissa eri linjauksia ja päätöksiä tehtäessä. Olet jo ehkä pohtinutkin asiaa. Onko kokonaisarkkitehtuuri jälleen uusi trendi, johon tulisi vastata ja varata resurssit?
Mielestäni asia ei ole ihan näin mustavalkoinen, vaan kyse on luontevasta organisaation kehityksestä, joka seuraa teknologian, toimintaympäristön ja yhteiskunnan muutosta.
Näkökulmasta riippumatta kyse on aina viime kädessä toiminnan kehittämisestä, mahdollisuuksien tunnistamisesta ja uusien kasvualueiden löytämisestä.
Käyttötarkoitus
Laadunhallinta
Laadunhallinnassa on olennaista saattaa tavoitteet, tuotteet ja palvelut sekä niiden tuottamistavat läpinäkyviksi. Näin varmennetaan, vakioidaan ja yhtenäistetään toimintaa, sekä sen lopputulosta.
Ohjeistuksen lisäksi laadunhallinta korostaa kehityksen ajureina konkreettisia tekijöitä, kuten mittaaminen, arvioinnit sekä sisäisten ja ulkoisten palautteiden hallinta.
Laadunhallinnan kuvaukset ovat nykytilan kuvauksia, joissa aukot vaatimustasoon on paikattu, puutteet korjattu ja tuotteen lopputulos varmistettu. Näin laadunhallinta ohjaa koko henkilöstön toimintaa, ja kukin tietää mitä tehdä ja miten toimia.
Kokonaisarkkitehtuuri
Kokonaisarkkitehtuuria käytetään johdon ja ICT:n päätöksenteon tukena, sekä viestinnän välineenä koko organisaation tasolla. Liiketoiminnan ja tietohallinnon tulee toimia yhteistyössä. Asia korostuu entisestään luotaessa liiketoimintamalleja ja palveluja digitalisaation murroksessa. Näin kokonaisarkkitehtuuri soveltuu erityisen hyvin, kun halutaan selvittää asioiden välisiä riippuvaisuuksia ja vaikutuksia (strategia, liiketoimintamalli, kyvykkyydet ja kehityshankkeet).
Kokonaisarkkitehtuuri tähtää ensisijaisesti muutosten hallintaan. Otetaan esimerkiksi perinteisen myyntiorganisaation ja palvelujen muuttaminen verkkokaupaksi online 24/7/365. Muutos kyntää syvältä palvelujen, prosessien, tiedonhallinnan ja järjestelmien, sekä niihin liittyvän osaamisen ja hankintojen liittyen. Muutoksen tekemisessä tarvitaan kokonaisarkkitehtuurinäkemystä. Tässä esimerkissä keskityttäisiin aika suoraan tavoitetilan kuvaukseen ja skenaarioiden laadintaan.
Näin tunnistetaan kehitystä vaativat alueet, kun halutaan nähdä, mihin päätös vaikuttaa ja mitä se meiltä edellyttää.
Viitekehys
Laadunhallinta nojautuu ISO 9001 -standardiin sekä hiukan laajemmin käsitettynä myös ISO 14001 ja ISO 45001 -standardeihin, sekä EFQM- ja CAF-viitekehyksiin.
Kokonaisarkkitehtuuri nojautuu JHS 179:ään, TOGAF-viitekehykseen ja tietohallintomalleihin. Nämä sisältävät valmiita malleja valittavaksi ja sovellettavaksi, jotka alkavat ohjata toimintaamme. Liian kurinalaiseksi heittäytymistä en kuitenkaan suosittele, vaan spontaanisuus ja kokeilut on sallittava. Merkittäviä päätöksiä tehdään päivittäin.
Yhteistä
Laadunhallinta ja kokonaisarkkitehtuuri ovat osa johtamista ja arjen toimintaa.
Laadunhallinta korostaa toimintaa ja kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuuri korostaa strategiatyötä ja muutosta. Molemmat tarjoavat keskitetyn kehitys- ja viestintäympäristön. Kummatkin sisältävät samoja elementtejä kuten organisaation kontekstin, riskienhallinnan, tuotteiden ja prosessien kehittämisen sekä selkeät roolit, vastuut ja valtuudet.
Käsitteenä kokonaisarkkitehtuuri on laajempi ja se määrittää laadunhallinnan paikan organisaation arkkitehtuurissa.
Kokonaisarkkitehtuurin hengen mukaisesti näkökulmat tulisi suunnitella niin, että päällekkäisyydet vältetään, ja nämä eri näkökulmat mahdollisimman hyvin täydentävät ja tukevat toisiaan. Todennäköisesti laadunhallinta- tai toimintajärjestelmästä löytyykin valmiita kuvauksia linjauksista, tuotteista, palveluista ja prosesseista kokonaisarkkitehtuurissa hyödynnettäväksi.
Työkalut
Asiakkaamme kehittävät toimintaansa sekä laadunhallinnan että kokonaisarkkitehtuurin näkökulmasta.
Kehittämämme IMS-ohjelmisto on laadunhallinnan työkalu, johon organisaatio voi rakentaa omannäköisensä toimintajärjestelmän. ARC-ohjelmisto puolestaan on kokonaisarkkitehtuurin työkalu, jonka avulla organisaatio voi mallintaa ja hallita toiminnan muodostamaa kokonaisuutta.
Ohjelmistoissa eri näkökulmien yhteentoimivuus ja tietojen siirrettävyys on suunniteltu toimivaksi. Jos haluat kuulla lisää, ota meihin yhteyttä tilaamalla ilmainen demokokeilu alla olevalla lomakkeella, ja kerro lisää liiketoiminnan tarpeistasi!
Lue lisää:
Tilaa demo-tunnukset ja kokeile ohjelmistoa ilmaiseksi - kokeilu ei edellytä sitoutumista:
* Merkityt kohdat ovat pakollisia.
