LAATU 2019 -seminaarin oppeja laatutyön parantamiseen

Jaa myös muille

Pitkäjänteinen laatutyö on onnistumisen avain

Maailman laatupäivää vietettiin 14.11. LAATU 2019 -seminaarissa isolla laatuammattilaisten joukolla. Päivään mahtui kahdeksan esitystä ja lukemattomia laatukeskusteluja seminaarin taukojen aikana. Kuulimme kokemuksia pitkäjänteisestä laatutyöstä niin kokeneilta laatukonsulteilta kuin case-esimerkkejä eri tyyppisten organisaatioiden laatuammattilaisilta heidän omista laatumatkoistaan.

Päivän aikana kuultiin puheenvuorot:

Jussi Moisio, Arter Oy
"
Kokemuksia pitkäjänteisestä laatutyöstä" 

Timo Raikaslehto, Hallituspartnerit ry ja Lasse Mitronen, Aalto yliopisto 
"Lyhytjänteisyydestä kestävään menestykseen" 

Aki Kärnä ja Markus Meurman, Arter Oy 
"Prosessitutkimuksen julkaisu" 

Tuula Kautiainen, LähiTapiola Kiinteistövarainhoito Oy
"Pitkäjänteinen laatutyö LähiTapiolassa" 

Martti Heinonen, VTT MIKES
"Laatu ratkaisee mittausdatankin kohdalla" 

Minna Keränen, Oriola Oyj
"Laatumatkalla julkisessa organisaatiossa" 

Elina Mäkinen, Arter Oy ja Elina Mäkinen, Business Excellence Finland Oy
"Laadun perusasiat tulevaisuudessa - Mikä jää historiaan ja mitä mukaan tulevaisuuteen" 

LAATU 2019 -seminaarin 10 oppia

Seminaarista jäi käteen paljon eväitä ja mietittävää organisaation laatutyön parantamiseen. Blogista voisi tulla hyvinkin pitkä, jos kertoisin kaiken päivän aikana kuulemani, joten tiivistin nämä kymmeneen kohtaan, jotka jäivät päällimmäisenä mieleen päivän puheenvuoroista:

1) Laatutyössä ollaan edelleen liian reaktiivisia. Kun saadaan palautetta ongelmasta, silloin ollaan jo myöhässä. Pientä jatkuvaa kehittämistä tulisi tehdä jatkuvasti, jotta ongelmia voitaisiin ehkäistä. (Jussi Moision puheenvuoro ”Kokemuksia pitkäjänteisestä laatutyöstä”)

2) Johdon sitoutuminen laatutyöhön on ensiarvoisen tärkeää sekä johdon tuki henkilöstölle heidän tekemässään jatkuvassa kehityksessä. Vain 4 % henkilöstön ongelmista tulee ylimmän johdon tietoon, siksi on ensiarvoisen tärkeää, että henkilöstöllä itsellään on lupa ja mahdollisuudet kehittää omaa työtään ja taklata ongelmia. (Jussi Moisio)

3) Organisaation strategiatyötä vaivaa ”lyhytjänteisyystauti”, jossa haetaan pikavoittoja lyhyellä tähtäimellä. Tulevaisuutta katsotaan, jos jää aikaa. (Timo Raikaslehti ja Lasse Mitronen ”Lyhytjänteisyydestä kestävään menestykseen”)

4) Ole valmis uudistamaan toimintaasi! Jos et itse uudista liiketoimintaasi, kilpailijat tekevät sen kyllä. (Lasse Mitronen ja Timo Raikaslehto)

5) Laatutyö vaatii pitkäjänteisyyttä ja tekijöille täytyy antaa siihen aikaa, jottei hyvää suunnitelmaa tukahduteta kiireellä. Maanantaina suunniteltu ei ole perjantaina valmis. (Tuula Kautiainen ”Pitkäjänteinen laatutyö LähiTapiolassa”)

6) Vaikka jatkuva kehittäminen onkin tärkeää, kaikkea ei tarvitse muuttaa vain muuttamisen ilosta. Toimintatapoja yhdistettäessä pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, vaan vanhoista toimivista käytännöistä kannattaa pitää kiinni. (Minna Keränen ”Muutosmatka erilaisista toimintatavoista ja kulttuureista yhteiseen tapaan toimia”)

7) Prosessijohtaminen ei ole menneisyyden menetelmä. Mitä pidemmällä organisaatio on prosessijohtamisessa, sitä enemmän hyötyjä organisaatio kokee sillä saavuttavansa. (Aki Kärnä ja Markus Meurman ”Prosessitutkimuksen julkaisu” - Lataa prosessitutkimus kokonaisuudessaan tästä )

8) Laadunhallinnan historiaan saa jäädä ”jonkun konsultin” tekemät prosessikuvaukset ja erilliset ”kehittämishenkilöt”, jotka eivät ole mukana päivittäisessä työssä. Parhaat tulokset saavutetaan, kun prosessikuvaukseen osallistuu itse prosessin omistajat ja kehittämistyötä tekevät ne, jotka tietävät mitä kehitettävää työssä on. (Elina Mäkinen ja Elina Mäkinen ”Laadun perusasiat tulevaisuudessa – Mikä jää historiaan ja mitä mukaan tulevaisuuteen”)

Kohdat 9 ja 10 tulevat ilman lähdettä, koska nämä toistuivat lähes kaikkien puhujiemme esityksissä.

9) Jatkuva parantaminen. Tätä voi tehdä kaikki omassa työtehtävässään ja jatkuvasti. Ilman sen kummempaa kehotusta tai kehityspäällikön titteliä.

10) Asiakas ja asiakaskokemus on aina keskiössä, kun halutaan tehdä laadukkaita palveluita ja tuotteita.

Kiitos vielä niin puhujille, kuin muillekin osallistujille, että teitte seminaaristamme onnistuneen!

Tagged , , .

Tiina Riutta toimii Qualitas Fennican koulutuspäällikkönä. Hänen vastuulla on QF-koulutusten järjestäminen ja koulutustarjonnan kehittäminen. Tiinan sydäntä lähellä on elinikäinen oppiminen ja jatkuva kehittyminen.