Mikä ihmeen käytettävyys?

Usein kuulee puhuttavan siitä, kuinka ohjelmiston käytettävyys on hyvä tai että sen käytettävyyttä tulisi vielä parantaa. Ohjelmisto voi olla vaikka kuinka kaunis ja hieno, mutta mikäli sitä ei pysty käyttämään siihen mihin se on tehty, on se käyttökelvoton.

Mitä sitten oikeastaan on käytettävyys? Miten sitä voidaan mitata? Mitä eroa on käytettävyydellä ja käyttäjäkokemuksella?

Käytettävyydelle on olemassa monia erilaisia määritelmiä. Esimerkiksi ISO 9241.11 jakaa käytettävyyden kolmeen osaan seuraavalla tavalla:

• Tuloksellisuus – ”Saanko asiat tehtyä mahdollisimman virheettömästi ja ongelmattomasti?”
• Tehokkuus – ”Saanko asiat tehtyä aikaa tuhlaamatta?”
• Tyytyväisyys – ”Mitä mieltä olen tuotteesta?”

Käytettävyys on siis jotakin, jota ei voida arvioida ilman käyttäjiä. Kuten näistä kolmesta osa-alueesta jo huomaa, kaikki kohdat ovat subjektiivisia ja eri käyttäjät saattavat vastata eri tavalla näihin kysymyksiin. Tutkitaanpa asiaa hieman syvemmälle. Ehkäpä muut määritelmät ovat merkittävästi erilaisia? Tanskalainen Jakob Nielsen on käytettävyyden ehdoton grand old man, joten tutkitaanpa, miten hän sen määrittelee. Myös hän jakaa käytettävyyden useaan eri osa-alueeseen. Näitä ovat:

• Opittavuus – kuinka helposti käyttäjä suoriutuu yksinkertaisista toiminnoista ensimmäistä kertaa ohjelmistoa käyttäessään.
• Tehokkuus – miten helppoa toimintojen tekeminen on sitten kun käyttäjä on oppinut järjestelmän rakenteen.
• Muistettavuus – kun käyttäjä palaa järjestelmän pariin pitkän ajan jälkeen, miten helppoa on muistaa sen toimintalogiikka.
• Virheet – miten paljon virheitä käyttäjä tekee, miten järjestelmä palautuu virhetilanteista ja kuinka tämä vaikuttaa käyttöön.
• Tyytyväisyys – kuinka miellyttävää järjestelmää on käyttää.

Nielsenin jako on selkeästi hieman ISO-standardia tarkempi. Samoja elementtejä ovat tehokkuus ja tyytyväisyys, mutta Nielsen nostaa opittavuuden, tehokkuuden ja virhetilanteiden käsittelyn erillisiksi osa-alueiksi. Edelleen kuitenkin käyttäjä on keskiössä hyvää käytettävyyttä määriteltäessä.

Ohjelmiston tulee vastata käyttäjien tarpeisiin 

Ohjelmistoja suunniteltaessa loppukäyttäjän tulee aina olla keskiössä. Tällä tavalla varmistetaan, että siihen toteutettavat ominaisuudet vastaavat käyttäjien tarpeita. Kuten äsken saimme selville, myös ohjelmiston käytettävyys on hyvin subjektiivinen käsite. Mikäli ohjelmistoa kehitetään vain yhdelle henkilölle, on käytettävyys melko suoraviivainen asia. Harvoin kuitenkaan tilanne on tämä.

Kaupallisilla ohjelmistoilla on usein tuhansia tai jopa miljoonia erilaisia käyttäjiä ja käyttötavatkin voivat vaihdella käyttäjästä riippuen.

Elämme aikakautta, jossa tietokoneet ja mobiililaitteet ottavat päivä päivältä suurempaa roolia elämässämme. Nykypäivän nuoret ovat kasvaneet digitaaliseen maailmaan, eivätkä he edes tiedä millaista oli elää ilman puhelimia tai tietokoneita. Lienee sanomattakin selvää, että heillä on aivan erilaiset tarpeet ja lähtökohdat kaikenlaisten järjestelmien käytölle verrattuna vanhempaan väkeen. Tämä asia täytyy huomioida myös ohjelmistoja suunniteltaessa, sillä eri ikäisille henkilöille käytettävyys merkitsee kovin eri asioita. Lisäksi ohjelmistoja käytetään yhä enemmän puhelimilla ja tableteilla tietokoneiden sijasta. Näytöt ovat paljon pienempiä, joten hyvän käyttöliittymän tulee jollakin tavalla yksinkertaistua sitä mukaa, kun siirrytään pienempään laitteeseen.

Käytettävyyden arviointi

Ohjelmistokehityksessä käytetään monia erilaisia tapoja hyvän käyttökokemuksen ja käytettävyyden arviointiin. Käytettävyystestaus on yksi tapa varmistaa, että tuotetta kehitetään oikeaan suuntaan. Tätä tehdään yleensä loppukäyttäjien tai potentiaalisten loppukäyttäjien kanssa. Testaus voi olla haastattelutyylistä tai esimerkiksi kysely käyttäjille. Toinen käytettävyystestauksen osa-alue on asiantuntija-arvio. Siinä menetelmässä käytettävyysasiantuntija kokeilee järjestelmän käyttöä ja tekee tiettyihin menetelmiin nojaten arvion ja ratkaisuehdotukset käytettävyyden näkökulmasta.

Ohjelmistokehittäjillä on hyvä olla selkeä käsitys tuotteen kohderyhmästä, tähän voidaan käyttää esimerkiksi fiktiivisiä käyttäjäpersoonia, joille tuotetta kehitetään. Käyttäjäpersoonista löytyy lisätietoa täältä. Lisäksi kehityksen tueksi on hyvä luoda erilaisia tarkistuslistoja, jotta pystytään koko ajan varmistamaan, että hyväksi havaittuja käytäntöjä noudatetaan.

Ohjelmisto ei voi olla hyvä ilman hyvää käytettävyyttä. Kuten äsken opimme, käytettävyys riippuu loppukäyttäjistä.

Näin ollen on perusteltua väittää, että ohjelmistokehityksen tärkein onnistumisen mittari on asiakastyytyväisyys.

Blogin on kirjoittanut Hanna-Mari Kinnunen.