Blogi

Miksi jatkuva kehittäminen on välttämätöntä?

Yrityksen on tehtävä tulosta

Tuotteiden ja palvelujen tulee olla käyttöön sopivia ja virheettömiä, mutta niiden tuottaminen ei saa maksaa liian paljon eikä kestää liian kauan. Jos oletamme, että yritys tekee kuluvana vuonna kohtuullisen tuloksen, niin ensi vuonna sen saavuttaminen ei ole mahdollista ilman kasvua ja tuottavuuden nousua. Miksi ei? Koska henkilöstökustannukset nousevat, myyntihinnat voivat jopa laskea, investoinnit ja hankinnat vievät osansa ja viranomaiskustannukset eivät ainakaan laske. Kasvu ja tuottavuuden kehitys kompensoivat nämä tekijät, jolloin yritys pysyy pelissä mukana ja kilpailukykyisenä.

Kilpailukyvyn säilyttäminen on yrityksen jatkon edellytys

Kilpailukyvyn päälle yritys saa kilpailuetua markkinoilla mm. innovoinnilla, ketterillä kokeiluilla, erottautumalla ja parhailla osaajilla. Toimimalla Suomessa yritys voi saada kilpailukykyä viileästä ilmastosta, vakaasta toimintaympäristöstä tai sähköverosta, mikä näkyy datakeskusten sijoittumisena Suomeen.

Ja ovathan tuotteet ja palvelut myös kehittyneet. Esimerkkinä autot kuluttavat vähemmän, päästöt ovat pienentyneet ja suorituskyky on noussut. Hinnat eivät ole kuitenkaan nousseet samassa suhteessa. Kehitys koskee myös muita tuotteita. Ajatellaanpa vaikka kodinkoneita kuten televisiot tai taskustamme löytyvät puhelimet. Näyttää siltä, että tulevaisuudessa autot eivät tarvitse ollenkaan kuljettajaa vaan ne hakevat ja vievät meidät töihin.

Juuri tuottavuuden nousu on mahdollistanut elintason nousun. Samojen tuotteiden tai palvelun tuottaminen ei kestä enää niin kauan tai samassa ajassa niitä tuotetaan enemmän. Tuotteet ovat myös toiminnallisuuksiltaan laajempia ja laadukkaampia ja vastaavasti palvelut helpommin saatavilla ja vaivattomampia käyttää. Elintason nousu näkyy tuotteiden hinnassa suhteessa niiden hankkimiseen käytetty työaika. Kun tarkastelemme asiaa muutaman vuosikymmenen aikaikkunassa, niin kuluttajan tarvitsee työskennellä entistä lyhyemmän ajan hankkiakseen kenkäparin, uudet housut tai päivän aterian. Tuottavuuden nousu ja kasvu mahdollistavat jakovaran palkkojen tarkistuksissa. Täytyy olla, mistä jakaa.

Näin on ainakin pitkän ajan trendiä katsoen. Valitettavasti kuitenkin täytyy todeta, että Suomi on euroalueen kalleimpia maita ja Suomessa saman ostovoiman saavuttamiseksi työntekijän täytyy saada viidennes suurempaa nimellispalkkaa kuin euroalueella keskimäärin. Toinen ongelmamme on, että markkinatalouden lakeja noudattavat investointipäätökset ovat jääneet pitkälti Suomessa tekemättä.

Palvelujen kehittämisen vallankumous

Varsinainen vallankumous on kuitenkin tapahtunut palvelujen kehittämisessä ja tarkemmin niiden digitalisoinnissa. Esimerkkinä jokapäiväisestä elämästä otettuna ovat e-resepti, verkkokoulutus, veroilmoitus, matkan varaus, pysäköintimaksu, pankkipalvelut, digitaaliset kirjat, kiinteistön välitys tai autokauppa. Oikeastaan mitään palvelua ei tänä päivänä kehitetä niin, että digitalisoinnilla ei olisi siinä jokin rooli. Samalla palveluliiketoiminnasta on tullut yrityksille entistä tärkeämpää.

Ihmiset on jo liitetty toisiinsa verkon avulla. Sama on tapahtumassa myös koneiden välillä, jolloin niitä voidaan ohjata, seurata ja hallita. Arkielämästä otettuja esimerkkejä ovat puhelimet, älykellot, autot, lukot, saunan kiukaat, lypsykoneet tai sydämen tahdistimet. Vuonna 2008 verkkoon kytkettyjen laitteiden määrä ylitti ihmisten määrän maapallolla. Tällä hetkellä lukumäärän arvellaan olevan yli 50 miljardia. IoT (Internet of Things) on jo nyt kova juttu ja tulee mullistamaan palvelut ja liiketoimintamallit.

Muuttunut tilanne mahdollistaa myös pienten Start Up -yritysten menestymisen markkinoilla. Uusissa innovaatioissa volyymit ovat aluksi pieniä, mistä syystä suuret yritykset eivät ole kiinnostuneita tai niiden toimintatapa vaatii suuria volyymeja. Tämän voi nähdä myös niiden ketteryyden puutteena. Kaikki suuri on kuitenkin aluksi ollut pientä. Uudet innovatiiviset yritykset ovat yleensä hyvin sitoutuneita ja tuote kantaa. Ongelmana on enemmänkin se, miten asioita tehdään markkinoinnissa, myynnissä ja kansainvälistymisessä. Siinä pienet yritykset tarvitsevat kokemusta ja ohjausta.

Myös meillä Arter Oy:ssä tuotteiden ja palvelujen kehittäminen on keskiössä. Se mahdollistaa kasvun ja koko yrityksen kehittymisen.

Autamme asiakkaita menestymään toimintaa, tiedonhallintaa ja järjestelmiä kehittämällä uusimpia tietoteknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Johtamista ja sisällön tuottamista tuemme laadunhallinnan, kokonaisarkkitehtuurin ja toiminnan kehittämisen avoimilla ja yrityskohtaisilla koulutuksilla. Jotta opitut asiat eivät jäisi pelkäksi koulutukseksi, olemme kehittäneet IMS-ohjelmiston laadunhallinta-, toiminta- tai johtamisjärjestelmän kehitysalustaksi sekä ARC-ohjelmiston kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu, kuvaus- ja kehittämisympäristöksi.

Kirjoittaja

Ossi vastaa toimitusjohtajana Arterin liiketoiminnasta kokonaisuutena. Ossi on Arter Oy:n perustaja ja toiminut yli 20 vuotta yrittäjänä. Työuransa aikana hän on toiminut myös työpäällikön, konsultin ja pääarvioijan tehtävissä. Tärkeänä hän pitää tulosvetoista kehittämistä, yrityksen kasvua ja toiminnan tehostamista. Vapaa-aika kuluu Ossilla omakotitalon nikkaroinnissa ja perheen kanssa matkustellessa. Mielenkiinnon kohteina hänellä ovat rakentaminen, metsätyöt ja sijoittaminen laatuosakkeisiin.