Blogi

Näin syntyi IMS Riskienhallinnan palvelumme 

Päästäkseen alkuun Riskienhallinnan palvelun kehittämisen tarinassa täytyy palata alkusyksyyn 2020. Pidimme tuolloin palvelukehityksen kehityspäivää, jossa osallistaen pohdimme erilaisten teemojen kautta uusia palveluaihioita. Oma asiantuntijamme nosti esille kysymyksen siitä, miksi riskit eivät näy tarjoomassamme selkeämmin, vaikka se on tärkeä osa laatustandardeja, joita IMS-ohjelmistolla toteutetaan.

Jo aiemmin olimme tehneet päätöksen kasvattaa palvelutarjoomaamme nykyisille asiakkaillemme kehittämällä syventäviä palvelukokonaisuuksia IMSin osioiden ympärille. Näin kaksi ajatusta nivoutui yhdeksi ja päätimme lähteä liikkeelle riskienhallinnan palvelun kehittämisessä.  

Kehitys alkoi tutkailulla. Tehtiin bechmarkia siitä, minkälaisia palvelu- ja koulutustoteutuksia aiheen ympärillä jo oli tarjolla. Samalla kyseltiin sisäisesti hyvin IMS-asiakkaat tuntevilta henkilöiltä, mitä jo mahdollisesti tiedämme aiheesta ja asiakkaistamme sekä mitä heiltä voisi olla hyödyllistä kysyä tarkemmin haastatteluissa ja keskusteluissa. 

Näin syntyi näppärästi alustava haastattelurunko ja apukysymyksiä ohjaamaan keskusteluita asiakkaiden kanssa. Asiat, jotka olivat jo tiedossa toimivat hyvin lähtölaukauksena palvelun kehittämiseen ja toisaalta toivat myös näkyväksi sen, mitä oletimme jo tietävämme. 

Asiakkaat mukaan alusta asti 

Asiakashaastattelut suoritettiin etäyhteyksillä. Keskustelimme laajasti asiakkaidemme kanssa heidän IMS-ohjelmiston käytöstä, riskienhallinnasta ja organisaation riskitoiminnasta. 

Asiakkaat esittelivät heidän tapaansa hyödyntää ohjelmistoa riskienhallinnassa. Olettamuksemme alkoivat saada vahvistusta asiakkailta ja samalla opimme ymmärtämään paremmin asiakkaidemme riskityötä. 

Haastatteluiden aikana löysimme innokkaita asiakkiata, jotka olivat heti myös kiinnostuneita toimimaan asiakkaan näkökulmana varsinaisessa palvelun kehittämisen vaiheessa – näin varmistamme, että kehittämisemme ei ole vain asiakaslähtöistä, vaan myös asiakasläheistä työtä.  

Olemassa olevan datan, benchmarkin, asiakastutkimusten ja keskusteluiden jälkeen keskustelimme tuloksista ja löydöksistä. Lähdimme ideoimaan ratkaisuja sekä palvelun sisältöä, jolloin syntyi ensimmäinen raakaversio mahdollisesta palvelukokonaisuudesta. 

Ennen varsinaisen palvelun tai sen sisällön tarkempaa jatkokehitystä, varmistimme sen tarpeellisuuden ja toteutettavuuden niin sisäisesti kuin ulkoisestikin. Palautteet, kehitysehdotukset ja kommentit kerättiin ylös seuraavaa kehityskierrosta varten ja olennaiset ideat muuttivat välittömästi palvelua ennen seuraavaa esittelyä.  

Virtaa yhteiskehittämisestä 

Kun idea oli saanut vahvistusta ja kannatusta, sitä pitvielä hioa eteenpäin. Yhteiskehittäminen on lopputuloksen kannalta tärkeää, ettei vahingossa lähdetä väärille raiteille kesken projektin. 

Asiakkaalle ei ole palvelussa ainoastaan tärkeää se, mitä palvelumme tekee, vaan myös se, kuinka se käytännössä toteutuu tai suoritetaan. 

Yhteiskehittämisessä lähdimme vielä yhdessä asiakkaiden ja asiantuntijoidemme kanssa käymään läpi pala kerrallaan palvelun rakennetta. Teimme muutoksia, haastoimme ajatuksia ja rakensimme konseptia eteenpäin. Työpajan tuotoksena syntyi hyvää keskustelua, hienosäätöä palveluun sekä vinkkejä asiakkaalle oman riskityön edistämiseen.  

Vaikeinta on viestintä 

Uuden palvelun tiivistäminen ymmärrettävään tekstimuotoon on yllättävän haastavaa. Vielä haastavammaksi sen tekee, jos taustalla on paljon tietoa palvelun kehittämisestä ja lähtökohdista, jolloin voi olla tehokkainta luoda raakaversio ja työstää sitä eteenpäin jonkun projektiin vähemmän osallistuneen kanssa.

Samalla tulee testatuksi, pystytkö selittämään palvelukonseptin auki tarpeeksi yksinkertaisesti projektin ulkopuoliselle – jos tämä ei onnistu, ei työ todennäköisesti ole vielä valmis lanseeraukseen.  

Palvelukokonaisuus hahmottui kuitenkin sekä visuaaliseen että sanalliseen muotoonsa muutaman kehityskierroksen kautta. Tärkeää ei ole ainoastaan palvelusta viestiminen selkeästi ulospäin asiakkaille, vaan tarvittavien sisäisten materiaalien tuottaminen.

Palvelua täytyykin pystyä hahmottamaan tarpeen mukaan hieman eri tasolla ja näkökulmista erilaisissa materiaaleissa: 

  • esimerkiksi nettisivut kertovat kokonaisuuden, 
  • sisäinen kuvaus ohjaa toteutuksessa
  • ja myynnissä on oleellista tuoda näkyväksi palvelun hyödyt. 

Kun kaikki tarvittava palvelusta on prosessin mukaisin määritelmin valmiina, päästään se viimeinkin lanseeraamaan Arterin oman porukan kanssa juhlallisesti. 

Tutustu IMS-ohjelmiston riskienhallinta koulutukseen tästä.  IMS-ohjelmistoon liittyvät palvelumme löydät Koulutuksien alta ja sieltä valitsemalla IMS-koulutukset kokonaisuuden. 

Lue lisää:

👉 Riskienhallinnan perusteet | blogi + webinaari
👉 Riskienhallinnan tavoitteet | blogi
👉 Riskiajattelun jalkauttaminen | blogi

Kokeile maksutta IMS-ohjelmistoa ja sen sopivuutta toimintanne tueksi tilaamalla ilmainen demo!

Tilaa demo-tunnukset tällä lomakkeella ja kokeile IMS-ohjelmistoa ilmaiseksi:

Lähettämällä hyväksyn, että antamani henkilötiedot tallennetaan Arter Oy:n suoramarkkinointirekisteriin.

Kirjoittaja

Hanna Ahtola toimii palvelumuotoilijan roolissa ja hänen vastuulleen kuuluu palveluiden kehittäminen Arterilla. Hannalta löytyy käytännön kokemusta erilaisista asiakastoimeksiannoista ja -projekteista. Hän kertoo sydäntään lähellä olevan erityisesti asiakaskokemus – se, miten asiakas hahmottaa ja kokee asioita palvelun jokaisessa vaiheessa. Myös fasilitointi ja uuden ideointi ovat asioita, jotka inspiroivat Hannaa.

Liittyvät materiaalit