Blogi

Sovella uutta ISO 14001:2015 standardia luovasti ja kokonaisuutta hyödyntävästi

ISO 14001:2015 ympäristöjohtamisen standardi vahvistettiin syyskuussa 2015

Edellisestä päivityksestä olikin jo kulunut aikaa 11 vuotta (2004). Vahvistettu ISO 14001:2015 standardi on hiukan lievennetty versio CD-vaiheen luonnosstandardista, mutta sisältää mielenkiintoisia ja 2004 versioon verrattuna johtamisnäkökulmaa laajentavia piirteitä. 2015 version rakenne noudattaa samaa kehikkoa kuin ISO 9001:2015 ja ISO 27001:2013 standardeissa. Yhteinen pääelementtien rakenne helpottaa eri johtamisnäkökulmien integrointia yhdeksi johtamisjärjestelmäksi. 2015 versiossa . Liiketoimintaympäristön muutosten ja haasteiden tunnistamisvaatimus todella nostaa ympäristöasiat osaksi johtoryhmän työtä eikä vaan ympäristöasiantuntijoiden pohdintaa. Liiketoimintaympäristön muutosten ja haasteiden tunnistamisessa voi käyttää esim. ”ympäristöswotia” tai ns. PESTEL-analysointia, jossa yksi E tarkoittaa ympäristömuutosten tunnistamista. Muutosten ja haasteiden tunnistamisessa vaaditaan sekä ulkoisten että sisäisten haasteiden määrittelyä. Tämä vaatimus tuo ympäristöjohtamiseen myös ns. ”euronäkökulman” selvemmin mukaan. Se mikä taloudellisesti näyttää hyvälle kehittämismahdollisuudelle on usein myös ympäristökuormituksen kannalta houkutteleva seikka. Esimerkiksi uuden jakelukanavan pohtiminen kustannussyistä mahdollistaa usein fossiilisten polttoaineiden käytön säästöt ja sitä kautta mm. ilmapäästöjen vähentämisen.

Mitä haasteiden tunnistus käytännössä voisi olla?

Johto esimerkiksi tunnistaa, että kilpailutilanteessa pitää yrittää ostaa tietty kilpailija pois markkinoilta. ISO 14001:2015 edellyttääkin nyt, että jos tämä päätös tehdään, pitää samalla myös pohtia toimenpiteen ympäristöriskejä ja / tai myönteisiä positiivisia vaikutuksia. Tottahan tämä asia olisi tullut 2004 standardinkin aikana esille yritysriskien hallinnan kautta ainakin valveutuneissa organisaatioissa. Nyt tästä ajattelutavasta tulee velvoite kaikille ISO 14001 sitoutuneille organisaatioille. Ulkoiset ja sisäiset haasteet voivat olla esimerkiksi yrityskulttuurien eroista johtuvia yrityskaupoissa, yhteiskunnan tasa-arvovaatimuksista johtuvia, yhteiskuntapolitiikan painotusten muuttumisesta johtuvia, teknologiakehityksestä johtuvia, taloudellisten resurssien tiukentumisesta johtuvia, ilmaston muutosilmiöistä johtuvia, kilpailutilanteen muutoksista johtuvia, innovaatioiden käytäntöön viennistä johtuvia, organisaatiorakenteiden muutoksista johtuvia, lakisääteisistä muutoksista, digitaalisuuden uusista valloituksista jne. johtuvia. Johdon haasteena on jatkossa pohtia business:ta suunnitellessaan ja päätöksiä tehdessään ottaa huomioon ko. päätösten ympäristöseuraamukset ”hyvässä ja pahassa”.

Toinen niin johdolle kuin liiketoimintaprosessien omistajille ajateltavaa antava vaatimus on miettiä keitä ovat yritystasolla keskeiset sidosryhmät ja mitä ympäristöasioihin liittyviä tarpeita ja odotuksia heillä on. Mitkä näistä sidosryhmien tarpeista ja odotuksista ovat niin merkittäviä, että ne pitää ottaa huomioon ympäristöjohtamisessa ja mitä riskejä tai mahdollisuuksia ko. tarpeiden ja odotusten toteuttamiseen saattaa liittyä.

Edelleen johdon päänsärkyä lisää ISO 14001 uusi vaatimus integroida ympäristöasiat liiketoimintaprosessien johtamiseen. Piilevästi ko. vaatimus myös korostaa prosessien roolia vuosiksi eteenpäin johtamisstandardeissa (seuraava päivitys mennee pitkälle 2020-luvulle). Esimerkkejä sidosryhmistä ovat mm. asiakkaat, loppukäyttäjät, ympäristöviranomaiset, organisaation puolesta työtä tekevät (esim. kunnossapito, siivous…), sopimuskumppanit (vesilaitos, jätehuoltoyritys…), toimittajat ja alihankkijat, oma henkilöstö, kansalais- ja aktivistijärjestöt, asukkaat/naapurusto, rahoittajat, tutkimuslaitokset, yliopistot, koulutusorganisaatiot jne. Sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin liittyy kuten jo edellä todettu RISKIEN ja MAHDOLLISUUKSIEN tunnistaminen. Sidosryhmien tunnistamisessa on hyvä miettiä yritystasolla ja sitten liiketoimintaprosessien tasolla keitä varteenotettavat sidosryhmät ovat ja mitä he meitä ympäristömielessä odottavat. Tämä antaa myös aineksia viestinnälle, keille pitää viestiä ja mitä.

Lue koko artikkeli lataamalla se itsellesi:

Lomakkeen täyttämällä saat itsellesi Sovella uutta ISO 14001:2015 standardia -artikkelin

Lähettämällä hyväksyn, että antamani henkilötiedot tallennetaan Arter Oy:n suoramarkkinointirekisteriin.

Kirjoittaja

Jussi Moisio on toinen Arterin perustajajäsenistä ja vanhempi konsultti. Hänellä on vuosikymmenten kokemus laadunhallinnan, ympäristö- ja turvallisuusasioiden, riskien hallinnan, jatkuvan parantamisen, prosessiajattelun ja prosessien mittaamisen sekä erilaisten arviointien ja auditointien parista.

Jussi on menestyksellisesti ohjannut kymmeniä toimintajärjestelmän rakennus- ja jatkokehitysprojekteja ja toimii myös Inspecta Oy:n pääarvioijana. Jussi on tehnyt laajoja yksityisen alan kuin julkisen alan prosessien arviointeja, taustaselvityksiä ja haastatteluja sekä priorisoinut niiden perustalta kehittämiskohteet niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Liittyvät materiaalit