Blogi

Sovella ISO 14001:2015 standardia luovasti ja kokonaisuutta hyödyntävästi

ISO 14001:2015 ympäristöjohtamisen standardi vahvistettiin syyskuussa 2015

Edellisestä päivityksestä olikin jo kulunut aikaa 11 vuotta (2004). Vahvistettu ISO 14001:2015 standardi on hiukan lievennetty versio CD-vaiheen luonnosstandardista, mutta sisältää mielenkiintoisia, ja vuoden 2004 versioon verrattuna johtamisnäkökulmaa laajentavia piirteitä. Uuden, vuoden 2015 standardiversion rakenne noudattaa samaa kehikkoa kuin ISO 9001:2015 ja ISO 27001:2013 standardeissa. Yhteinen pääelementtien rakenne helpottaakin eri johtamisnäkökulmien integrointia yhdeksi johtamisjärjestelmäksi.

Liiketoimintaympäristön muutosten ja haasteiden tunnistamisvaatimus todella nostaa ympäristöasiat osaksi johtoryhmän työtä, eikä vain ympäristöasiantuntijoiden pohdintaa

Liiketoimintaympäristön muutosten ja haasteiden tunnistamisessa voi käyttää apuna esimerkiksi ”ympäristöswotia” tai PESTEL-analyysiä, jossa yksi E tarkoittaa ympäristömuutosten tunnistamista.

Muutosten ja haasteiden tunnistamisessa vaaditaan sekä ulkoisten että sisäisten haasteiden määrittelyä. Tämä vaatimus tuo ympäristöjohtamiseen myös niin sanotun ”euronäkökulman” selvemmin mukaan: Se, mikä taloudellisesti näyttää hyvälle kehittämismahdollisuudelle, on usein myös ympäristökuormituksen kannalta houkutteleva seikka. Esimerkiksi uuden jakelukanavan pohtiminen kustannussyistä, mahdollistaa usein fossiilisten polttoaineiden käytön säästöt ja sitä kautta muun muassa päästöjen vähentämisen.

Mitä ympäristöhaasteiden tunnistus käytännössä voisi olla?

Johto voi esimerkiksi tunnistaa, että kilpailutilanteessa pitää yrittää ostaa tietty kilpailija pois markkinoilta. ISO 14001:2015 edellyttääkin nyt, että jos tämä päätös tehdään, pitää samalla myös pohtia toimenpiteen ympäristöriskejä ja/tai myönteisiä positiivisia vaikutuksia.

Tottahan tämä asia olisi tullut vuoden 2004 standardinkin aikana esille yritysriskien hallinnan kautta, ainakin valveutuneissa organisaatioissa. Nyt tästä ajattelutavasta on kuitenkin tullut velvoite kaikille ISO 14001 -standardiin sitoutuneille organisaatioille.

Ulkoiset ja sisäiset ympäristöasioihin liittyvät haasteet voivat olla esimerkiksi:

  • yrityskulttuurien eroista johtuvia yrityskaupoissa,
  • yhteiskunnan tasa-arvovaatimuksista johtuvia,
  • yhteiskuntapolitiikan painotusten muuttumisesta johtuvia,
  • teknologiakehityksestä johtuvia,
  • taloudellisten resurssien tiukentumisesta johtuvia,
  • ilmaston muutosilmiöistä johtuvia,
  • kilpailutilanteen muutoksista johtuvia,
  • innovaatioiden käytäntöön viennistä johtuvia,
  • organisaatiorakenteiden muutoksista johtuvia,
  • lakisääteisistä muutoksista,
  • digitaalisuuden uusista valloituksista jne. johtuvia.

Johdon haasteena on jatkossa pohtia liiketoimintaa suunnitellessaan ja päätöksiä tehdessään ottaa huomioon päätösten ympäristöseuraamukset ”hyvässä ja pahassa”.

Ketkä ovat organisaatiolle keskeiset sidosryhmät ja mitkä ovat heidän odotuksensa ympäristöasioihin liittyen?

Toinen niin johdolle kuin liiketoimintaprosessien omistajille ajateltavaa antava vaatimus on miettiä, keitä ovat yritystasolla keskeiset sidosryhmät ja mitä ympäristöasioihin liittyviä tarpeita ja odotuksia heillä on. Mitkä näistä sidosryhmien tarpeista ja odotuksista ovat niin merkittäviä, että ne pitää ottaa huomioon ympäristöjohtamisessa ja mitä riskejä tai mahdollisuuksia ko. tarpeiden ja odotusten toteuttamiseen saattaa liittyä?

Edelleen johdon pohdintaa lisää ISO 14001 -standardin vaatimus integroida ympäristöasiat liiketoimintaprosessien johtamiseen. Piilevästi kyseinen vaatimus myös korostaa prosessien roolia vuosiksi eteenpäin johtamisstandardeissa, sillä seuraava päivitys mennee pitkälle 2020-luvulle.

Esimerkkejä sidosryhmistä ovat

  • asiakkaat,
  • loppukäyttäjät,
  • ympäristöviranomaiset,
  • organisaation puolesta työtä tekevät (esim. kunnossapito, siivous…),
  • sopimuskumppanit (vesilaitos, jätehuoltoyritys…),
  • toimittajat ja alihankkijat,
  • oma henkilöstö,
  • kansalais- ja aktivistijärjestöt,
  • asukkaat/naapurusto,
  • rahoittajat,
  • tutkimuslaitokset,
  • yliopistot,
  • koulutusorganisaatiot jne.

Sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin liittyy, kuten jo edellä todettu, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen. Sidosryhmien tunnistamisessa on hyvä miettiä yritystasolla ja sen jälkeen liiketoimintaprosessien tasolla, keitä varteenotettavat sidosryhmät ovat ja mitä he meiltä ympäristömielessä odottavat. Tämä antaa myös aineksia viestinnälle – keille meidän tulee viestiä ja mitä.

Tutustu myös:

Lue koko artikkeli lataamalla se itsellesi:

Lomakkeen täyttämällä saat itsellesi Sovella uutta ISO 14001:2015 standardia -artikkelin

* merkityt kohdat ovat pakollisia.

Kirjoittaja

Jussi Moisio on toinen Arterin perustajajäsenistä ja vanhempi konsultti. Hänellä on vuosikymmenten kokemus laadunhallinnan, ympäristö- ja turvallisuusasioiden, riskien hallinnan, jatkuvan parantamisen, prosessiajattelun ja prosessien mittaamisen sekä erilaisten arviointien ja auditointien parista.

Jussi on menestyksellisesti ohjannut kymmeniä toimintajärjestelmän rakennus- ja jatkokehitysprojekteja ja toimii myös Inspecta Oy:n pääarvioijana. Jussi on tehnyt laajoja yksityisen alan kuin julkisen alan prosessien arviointeja, taustaselvityksiä ja haastatteluja sekä priorisoinut niiden perustalta kehittämiskohteet niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Liittyvät materiaalit