Blogi

Sovella ISO 9001:2015 standardia luovasti ja kokonaisuutta hyödyntävästi

ISO 9001:2015 Soveltaminen

Uudistuvasta laadunhallintastandardista julkaistiin heinäkuussa 2015 FDIS-versio eli final draft standardi. FDIS – vaihe on viimeinen vaihe ennen varsinaisen standardin hyväksyntää ja julkaisua. DIS ja FDIS vaiheen välissä ei julkaistuun versioon ole tuotu merkittäviä muutoksia, pientä hienosäätöä ja ristiinviittauksia. Johtamisjärjestelmän päivittäjille uusi standardi antaa uutta virtaa ja ennen kaikkea kuroo umpeen eroa ns. ”oikean johtamisen” ja toimintajärjestelmässä kuvatun johtamisen välillä.

ISO 9001:2015 on edelleenkin ns. laadunvarmistusmalli, johon osapuolet voivat hankintasopimuksissaan viitata tuote- ja palvelulaadun varmistamiseksi ja keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi. Edelleenkin hyvä ”apukirja” ISO 9001:2015 rinnalla on EFQM kriteeristö. Integroimalla sen ja ISO:n seikkoja yhteen saadaan uutta momenttia johtamisjärjestelmään.

Mitä seikkoja uudesta ISO 9001:2015 standardista kannattaisi nyt katsoa ”leveämmällä pensselillä”?

Heti alussa on uusi käsite standardissa, organisaation kontekstin ja siihen liittyvien asioiden, haasteiden huomioon ottaminen perustehtävän ja strategian kannalta. Suomeksi sanottuna kokonaisuuteen kannattaa kytkeä strategiaprosessi ellei se ole aiemmin ollut osana johtamisjärjestelmää.

Kannattavaa on kuvata tarkemminkin miten ja millä tiedoilla ja menetelmillä strategiatyötä tehdään, miten sen yhteydessä tunnistetaan sisäisiä ja ulkoisia haasteita esimerkiksi SWOT tai PESTLE -työkaluja käyttäen. Tämän jälkeen on hyvä miettiä mikä on paras tapa tuoda muutostarpeet johtamisjärjestelmän prosesseille.

Samoin uutena päivittyneessä standardissa tulee käsite kiinnostuneet osapuolet ja vaatimus tunnistaa heidän vaatimuksensa, jotka voivat vaikuttaa laadunhallintaan ja johtamisjärjestelmään. Tätäkin kohtaa voisi hyödyntää laveammin, esimerkiksi prosessikohtaisesti:

  • mitä ovat strategiaprosessin sidosryhmät vaatimuksineen,
  • mitä ovat ydin- ja tukiprosessien sidosryhmät vaatimuksineen ja
  • miten vaatimuksia tunnistetaan ja
  • millä kriteereillä niitä otetaan todella arjen toiminnassa huomioon.

Prosessijohtamiseen uudistuva standardi antaa voimakasta painotusta varmistaa eri tavoin, että tavoitellut tulokset saavutetaan ja että prosesseja todella parannetaan. Olennaisen tärkeää painotusta on annettu vaatimukselle määritellä prosesseihin liittyvät vastuut ja valtuudet.

Mitkä ovat eri roolien vastuut ja valtuudet prosessin tuotosten aikaansaamisessa ja prosessin jatkuvassa kehittämisessä? Tätä tukee hyvin johtajuuden alla oleva uusi vaatimus henkilöstön osallistamisesta jatkuvassa laadun kehittämisessä ja ylemmän johdon tuen antaminen alemmissa esimiesrooleissa toimiville esim. prosessin ylittäessä perinteisiä toimintojen rajapintoja.

ISO 9001:2015 ei ole hylännyt prosessiajattelua, pikemminkin päinvastoin ja kun tähän otetaan näkökulmaa Leanin arvovirtajohtamisesta ja yhä yleistyvästä kokonaisarkkitehtuuriajattelusta päästään toteuttamaan jopa innovatiivisia ratkaisuja johtamisjärjestelmän päivityksessä. Johtajuuden ja johtamisjärjestelmän yhteensopivuutta parantaa myös vaatimus integroida laadunhallinta normaaliksi osaksi liiketoimintaprosesseja. Tosin käsitettä liiketoimintaprosessi standardi ei määrittele vaikka käyttääkin sitä.

Prosessijohtamisen kehittymistä tukee myöskin uusi vaatimus prosessikohtaisesta riskien ja kehitysmahdollisuuksien tunnistamisesta ja toimenpiteistä seurantoineen. Mitä asiakastyytyväisyyttä heikentäviä riskejä voi tapahtua jo strategia- ja  toiminnansuunnitteluprosesseissa saati sitten ydin- ja tukiprosesseissa.

Lue koko artikkeli lataamalla se itsellesi:

Lomakkeen täyttämällä saat itsellesi Sovella uutta ISO 9001:2015 standardia artikkelin

Lähettämällä hyväksyn, että antamani henkilötiedot tallennetaan Arter Oy:n suoramarkkinointirekisteriin.

Kirjoittaja

Jussi Moisio on toinen Arterin perustajajäsenistä ja vanhempi konsultti. Hänellä on vuosikymmenten kokemus laadunhallinnan, ympäristö- ja turvallisuusasioiden, riskien hallinnan, jatkuvan parantamisen, prosessiajattelun ja prosessien mittaamisen sekä erilaisten arviointien ja auditointien parista.

Jussi on menestyksellisesti ohjannut kymmeniä toimintajärjestelmän rakennus- ja jatkokehitysprojekteja ja toimii myös Inspecta Oy:n pääarvioijana. Jussi on tehnyt laajoja yksityisen alan kuin julkisen alan prosessien arviointeja, taustaselvityksiä ja haastatteluja sekä priorisoinut niiden perustalta kehittämiskohteet niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Liittyvät materiaalit