23 tammikuun, 2026

Mitä on hyvä johtaminen?

Kirjoittaja:

Tomi Kasurinen

Hyvä johtaminen, mitä sillä tarkoitetaan käytännön tasolla? Usein johtamispuheessa esiintyy seuraava asia:

”Emme voi johtaa rakenteita, prosesseja ja toimintatapoja – vaan ainoa asia mitä voimme johtaa on ihmiset. Kaikki johtaminen on ihmisten johtamista.”

Tässä puheessa ja ajatuksessa on yksi suuri ongelma. Se on se, että sekoitamme johtamisen ja esihenkilötyön toisiinsa. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa, joita molempia tarvitaan.

Millaista osaamista hyvä johtaminen edellyttää?

Hyvä johtaminen edellyttää sitä, että johtaminen ja esihenkilötyö kytkeytyvät toisiinsa. Organisaatiosi johtamiskyvykkyys on taas se tekijä, joka kytkee johtamisen rakenteet ja esihenkilötyön toisiinsa:

Esihenkilötyö ilman johtamisen rakenteita on mahdotonta.
Johtamisen rakenteet ilman esihenkilötyötä on paperia.

Miten sitten käytännössä yhdistää johtaminen ja esihenkilötyö kokonaisuudeksi, jotka ruokkivat toisiaan?

Johtamisen tärkein tehtävä

Johtamisen tärkein tehtävä on luoda rakenteet suorituksen, suorituskyvyn, organisaation kyvykkyyden sekä oppimisen ja uudistumisen johtamiseen esihenkilötyön keinoin.

Johtamisen rakenteet luovat siis suunnan esihenkilötyön toteuttamiselle arjessa.

Tätä kokonaisuutta kutsutaan johtamiskyvykkyyden ketjuksi.

Ero johtamisen ja esihenkilötyön välillä

Johtamiskyvykkyydessä on siis kaksi keskeistä asiaa;

tunnistaa ero johtamisen ja esihenkilötyön välillä ja
tunnistaa johtamiskyvykkyyden ketjun yksittäiset osa-alueet ja kokonaisuus.

Kun nämä molemmat asiat toteutuvat, johtaminen toimii ja kehittyy. Jos nämä asiat eivät toteudu, mikään yksittäinen parannus ei tuo kestävää ratkaisua organisaation johtamisen ongelmiin.

4 johtamiskyvykkyyden osa-aluetta

Tutustutaan seuraavaksi johtamisen osa-alueisiin, joita ovat:

Suorituksen johtaminen: Suorituksen johtaminen on tavoite- ja tulosjohtamista. Se luo yhteisen suunnan: mitä pitää saada aikaan, millä mittareilla ja missä aikataulussa. Ilman tätä ei ole yhteistä ymmärrystä siitä, mihin olemme menossa ja mitä tavoittelemme.
Suorituskyvyn johtaminen: Suorituskyvyn johtaminen vastaa siihen, mikä suorituksen johtamisesta puuttuu. Tässä kohtaa fokus siirtyy keinoihin: ongelmien ratkaisuun, onnistumisen esteiden poistamiseen ja työn sujuvoittamiseen. Sujuvaan arkeen.
Organisaation kyvykkyys: Organisaation kyvykkyyden johtaminen siirtää katseen ratkaisevasti yksilöistä yhteisöön. Tässä vaiheessa ymmärretään, että organisaation suorituskyky, asiakasarvo ja kilpailuetu eivät synny yksin yksittäisten ihmisten ponnisteluista, vaan tavasta tehdä työtä ja onnistua yhdessä.
Oppimisen ja uudistumiskyvyn johtaminen: Oppimisen ja uudistumiskyvyn johtaminen yhdistää lyhyen aikavälin suorituksen jatkuvaan kehittymiseen ja uudistumiseen. Kyse ei ole erillisistä hankkeista tai koulutuspäivistä – vaan siitä, miten työtä ja johtamista kehitetään ja uudistetaan työn arjessa.

1. Suorituksen johtaminen = Tavoitteet ja suunta selväksi

Suorituksen johtaminen on tavoite- ja tulosjohtamista. Se luo yhteisen suunnan: mitä pitää saada aikaan, millä mittareilla ja missä aikataulussa. Ilman tätä ei ole yhteistä ymmärrystä siitä, mihin olemme menossa ja mitä tavoittelemme.

Tämä on johtamisen perusta. Mutta samalla se on vasta lähtökohta.

Ongelma syntyy siitä, että tavoitteet kertovat mitä halutaan saavuttaa, mutta eivät vielä miten.

Jos johtaminen pysähtyy tähän, se synnyttää helposti tulospaineita ilman keinoja. Ihmiset tietävät, mitä heiltä odotetaan, mutta jäävät yksin sen kanssa, miten odotuksiin vastataan.

Hyväkään tavoite ei vielä yksin tee onnistumisesta mahdollista.

Johtamisen keskeiset kyvykkyydet suorituksen johtamisessa

Kyky määrittää selkeät ja rajatut tavoitteet (mikä on tärkeää – ja mikä ei).
Kyky rakentaa yhteinen mittaristo ja seurantarytmi, jota oikeasti käytetään.
Kyky tehdä tavoitteista organisaatiota yhdistäviä, ei vain yksilö- ja yksikkökohtaisia.
Kyky tunnistaa ristiriitaiset ja päällekkäiset tavoitteet.

Esihenkilötyön keskeiset kyvykkyydet suorituksen johtamisessa

Kyky konkretisoida tavoitteet arjen työssä.
Kyky priorisoida tekemistä yhdessä johdettavien kanssa.
Kyky käydä selkeitä ja rehellisiä tulos- ja tavoitekeskusteluja.
Kyky sanoa myös, mitä ei tehdä, mihin emme keskity.

Suorituksen johtaminen luo yhteisen suunnan:

mitä pitää saada aikaan,
millä mittareilla ja
missä aikataulussa.

Ilman tätä ei ole yhteistä ymmärrystä siitä, mihin olemme menossa ja mitä tavoittelemme.

2. Suorituskyvyn johtaminen = miten tavoitteet saavutetaan

Suorituskyvyn johtaminen vastaa siihen, mikä suorituksen johtamisesta puuttuu. Tässä kohtaa fokus siirtyy keinoihin: ongelmien ratkaisuun, onnistumisen esteiden poistamiseen ja työn sujuvoittamiseen. Sujuvaan arkeen.

Miksi suorituskyvyn johtamisessa syntyy ongelmia? Usein suorituskykyä johdetaan vain yksilötasolla. Yksilöitä autetaan jaksamaan, mutta yhteisöllinen työ ja arki ei muutu. Suorituskykyä johdetaan vain yksilötasolla. Ihmisiä autetaan jaksamaan paremmin, priorisoimaan fiksummin ja venymään vielä vähän lisää. Mutta yhteisöllinen työ ja sen rakenteet eivät muutu, kehity eikä tue yksilötason onnistumisia.

Seurauksena on tuttu ilmiö: osaavia, sitoutuneita, mutta kuormittuneita yksilöitä.

Johtamisen keskeiset kyvykkyydet suorituskyvyn johtamisessa

Kyky rakentaa rakenteet ja prosessit, joissa työn ja onnistumisen esteet nousevat näkyviin
Kyky erottaa yksilön vaikutuspiirissä olevat asiat yhteisöllisistä ongelmista
Kyky tehdä päätöksiä, jotka oikeasti sujuvoittavat työtä
Kyky siirtää huomio raportoinnista työn toimivuuteen

Esihenkilötyön keskeiset kyvykkyydet suorituskyvyn johtamisessa

Kyky käydä ratkaisukeskeisiä arjen keskusteluja
Kyky kuunnella ja ymmärtää, missä työ oikeasti tökkii
Kyky auttaa poistamaan esteitä, ei vain selviytymään niistä
Kyky tukea ja olla läsnä ihmisten arjessa

Suorituskyvyn johtaminen vastaa kysymykseen, miten tavoitteet saavutetaan. Fokus siirtyy onnistumisen mahdollistamiseen ja yksilötason työn sujuvuuteen.

3. Organisaation kyvykkyyden johtaminen = Kyky toimia ja onnistua yhdessä

Organisaation kyvykkyyden johtaminen siirtää katseen ratkaisevasti yksilöistä yhteisöön. Tässä vaiheessa ymmärretään, että organisaation suorituskyky, asiakasarvo ja kilpailuetu eivät synny yksin yksittäisten ihmisten ponnisteluista, vaan tavasta tehdä työtä ja onnistua yhdessä.

Huomio siirtyy siihen, miten yhteisöllinen työ on organisoitu, miten yhteistyö toimii ja millaiset rakenteet, prosessit ja yhteiset käytännöt ohjaavat arkea. Kyse ei ole enää siitä, kuka jaksaa eniten, vaan siitä, toimiiko työ kokonaisuutena.

Tässä tapahtuu ratkaiseva muutos. Kyvykkyys siirtyy yksilöstä yhteisöön. Yhteisöllinen työ alkaa kantaa, eikä onnistuminen perustu enää jatkuvaan yksilötason venymiseen ja suorittamiseen.

Johtamisen keskeiset kyvykkyydet organisaation kyvykkyyksien johtamisessa

Kyky rakentaa yhteiset toimintamallit ja pelisäännöt
Kyky johtaa yhteistyötä yli tiimi- ja siilorajojen
Kyky selkeyttää vastuita, päätöksentekoa ja työnjakoa
Kyky purkaa rakenteita, jotka estävät yhteistä onnistumista

Esihenkilötyön keskeiset kyvykkyydet kyvykkyyksien johtamisessa

Kyky johtaa tiimin yhteistä tekemistä, ei vain yksilöitä
Kyky vahvistaa yhteistyötä ja yhteistä vastuuta
Kyky ottaa käyttöön yhteiset käytännöt arjessa
Kyky puuttua toimimattomiin toimintamalleihin rakentavasti

Tässä vaiheessa katse siirtyy yksilöistä yhteisöön. Ymmärretään, että suorituskyky, asiakasarvo ja kilpailuetu syntyvät tavasta tehdä työtä ja onnistua yhdessä.

4. Oppimisen ja uudistumiskyvyn johtaminen = Kyky oppia ja uudistua yhdessä

Oppimisen ja uudistumiskyvyn johtaminen yhdistää lyhyen aikavälin suorituksen jatkuvaan kehittymiseen ja uudistumiseen. Kyse ei ole erillisistä hankkeista tai koulutuspäivistä – vaan siitä, miten työtä ja johtamista kehitetään ja uudistetaan työn arjessa.

Tässä vaiheessa organisaatio rakentaa itselleen pysyvän kilpailuedun. Sellaisen, jota ei voi viedä pois yhdellä puhelinsoitolla tai kopioimalla toimintamalleja organisaatiosta toiseen. Kilpailuetu syntyy erottuvasta asiakasarvosta – ja kyvystä toimittaa se käytännössä.

Oppiminen ei ole tässä vaiheessa enää lisätyötä. Se on tapa tehdä työtä paremmin, yhdessä ja pitkäjänteisesti.

Johtamisen keskeiset kyvykkyydet oppimisen ja uudistuskyvyn johtamisessa

Kyky rakentaa rakenteet, joissa oppiminen on osa normaalia työtä.
Kyky johtaa kehittämistä pitkäjänteisesti, ei projekteina.
Kyky palkita ja arvostaa oppimista, ei vain tuloksia.
Kyky suunnata organisaatiota tulevaisuuteen, ei vain tähän hetkeen.

Esihenkilötyön keskeiset kyvykkyydet oppimisen ja uudistusmiskyvyn johtamisessa

Kyky tehdä oppimisesta näkyvää arjen työssä.
Kyky käsitellä virheitä, palautetta ja oivalluksia rakentavasti.
Kyky yhdistää kehittäminen päivittäiseen tekemiseen.
Kyky katsoa pidemmälle kuin seuraava kuukaudenvaihde tai kvartaali.

Tämä lenkki yhdistää lyhyen aikavälin suorituksen jatkuvaan kehittymiseen. Tässä organisaation kyvykkyys on noussut tasolle, jolla rakennetaan pysyvä kilpailuetu.

Miksi tämä ketju ratkaisee kaiken oleellisen?

Johtaminen toimii vain, kun johtamiskyvykkyyden ketju toimii kokonaisuutena.

Suorituksen johtaminen ilman keinoja luo epätietoisuutta ja kuormittumista.
Suorituskyvyn johtaminen ilman yhteisöllistä kyvykkyyttä rakentaa yksilökeskeistä kulttuuria.
Suorituskyky ilman oppimista ja uudistumista pysäyttää kehittymisen tai pahimmillaan johtaa toiminnan taantumiseen.

Lopeta osa-optimointi ja ala tavoittelemaan hyvää johtamista systemaattisesti

Siksi keskeinen kysymys ei ole enää, kehitämmekö johtamista vai emme? Kysymys on, lopetammeko osaoptimoinnin ja alammeko johtaa tätä kokonaisuutta tietoisesti, systemaattisesti ja tavoitteellisesti.

Kun johtamiskyvykkyyden ketju on kunnossa, puhe tavoitteista muuttuu tuloksiksi ja puhe oppimisesta muuttuu uudistumiseksi.

Tämä ajattelu on se, joka lopulta erottaa ne organisaatiot, jotka selviävät – niistä, jotka myös menestyvät.