Blogi

Johtamisjärjestelmä ei ole päämäärä vaan ratkaisu

Mikä on johtamisjärjestelmä?

Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä siitä, että hyvä johtaminen on järjestelmällistä, läpinäkyvää ja tasapuolista. Edellytyksenä sille on, että toimintatavoista:

  • on sovittu,
  • ne tunnetaan,
  • ne ohjaavat toimintaa
  • ja ovat saatavilla.

Johtamisjärjestelmässä johdon asettamat tavoitteet, sidosryhmien odotukset ja viranomaisvaatimukset muuntuvat ymmärrettäväksi arjen tekemiseksi. Toimintaa ohjaavat tavoitteet ja kehittämishankkeet jyvittyvät ylhäältä alas.

Edistymisen seurannassa tarvittavat objektiiviset mittarit sekä subjektiiviset kyselyt, arvioinnit ja palautteet keräävät tiedot alhaalta ylös. Kun tuloksia seurataan, analysoidaan ja toimenpiteistä päätetään organisaation eri tasoilla, on saavutettu hyvän kierre, jolloin tekeminen alkaa parantaa itse itseään. Silloin luodaan ylivertaista menestystä.

Johtamisjärjestelmää voidaan kutsua myös toiminta- tai laatujärjestelmäksi, usein johtamisjärjestelmää kutsutaan toimintajärjestelmäksi tai esimerkiksi laadukaaksi johtamisjärjestelmäksi. 

Johdon vastuulla on osoittaa prioriteetit ja varmistaa resurssien tehokas käyttö

Johtamista voisi verrata lennonjohtoon. Paitsi, että lennetään korkealta ja kovaa, johdon tulee huolehtia kassavirrasta, kasvusta ja kannattavuudesta. Johdon vastuulla on osoittaa prioriteetit ja varmistaa resurssien tehokas käyttö.

Objektiivisten tavoitteiden rinnalla humanisoinnilla on paikkansa johdon agendalla. Tarkoitan tällä yrityskulttuurin rakentamista ja arvojohtamista. Kun tässä onnistutaan, niin yrityksen ja henkilöstön tahtotila kohtaavat.

Yritys haluaa palvelukseensa sitoutuneita työntekijöitä, koska he ovat tuotteliaita ja antavat energiaansa organisaation palvelukseen. Henkilöstö puolestaan haluaa työskennellä organisaatiossa, jossa omat ja yrityksen arvot kohtaavat, jolloin työ on merkityksellistä ja kehittävää.

Mitä ovat johtamisjärjestelmän hyödyt?

Johtamisjärjestelmän tarkoituksena on selkeyttää ja yhtenäistää organisaation toimintaa ja sitä myötä vapauttaa voimavaroja tuottavaan työhön. Ruutia ei enää polteta niin paljon jo ratkaistuihin käytäntöihin.

Hyödyt tulevat ohjattavana ja seurattavana toimintana, jossa kaikki tietävät, mitä heiltä odotetaan. Määrittelyvaiheessa haetaan paras tällä tunnettu toimintatapa, joka kirjataan ylös ja johon kaikkien odotetaan sitoutuvan. Kehitysvaiheessa toimintatavat yleensä selkeytyvät samalla tunnistetaan erilaisia kehittämiskohteita ja riskejä.

Sama ohjenuora vähentää hajontaa ja lisää asiakkaan luottamusta siihen, että organisaatio pystyy jatkuvasti tuottamaan asiakkaiden tarpeet täyttäviä tuotteita tai palveluja. Kun toimintaympäristö muuttuu, niin johtamisjärjestelmä toimii paikkana, jonne päivitetään muuttuneet käytännöt. Yhtenäinen esittämistapa yhdestä paikasta jaettuna helpottaa muutostenhallintaa.

Miten johtamisjärjestelmä rakennetaan?

Johtamisjärjestelmän rakentamisen lähtökohtana tulee olla vaatimusten täyttäminen ja tavoiteltavat hyödyt.

Vaatimusten täyttäminen on usein välttämättömyys tarjouksen jättämiselle tai asiakassuhteen jatkumiselle. Siitä saattaa kuitenkin vielä puuttua kehittämiskulttuurin siemen, motivaatio, joka toimii hyötylähtöisen kehittämisen moottorina. Mikäli hyödyt on tunnistettu niin kuvaukset ovat normaalia liiketoimintaa ja tulokset mitattavia tasapainoisesti talouden, asiakkaan, toiminnan ja henkilöstön näkökulmasta.

ISO-standardit ja EFQM-laatupalkinnon kriteerit toimivat hyvänä ohjenuorana organisaation toiminnan kuvaustyössä huomioiden myös liiketoiminnan näkökulmat.

ISO 9001 on vaatimusstandardi, jonka mukaiset käytännöt on löydyttävä sertifioidusta järjestelmästä. EFQM puolestaan nostaa kysymyksiä, joihin organisaation toiminnassa, seurattavissa tuloksissa ja parantamissykleissä tulee ottaa kantaa.

Kummassakin tapauksessa, ISO-standardien tai EFQM mukaan toimimisessa, organisaation tulee määrittää omat käytäntönsä, toimintaympäristö ja tavoitteet sidosryhmien odotukset huomioiden.

Esitä asiat tiiviisti ja yksinkertaisesti

Johtamisärjestelmässä asiat tulee esittää tiiviisti ja yksinkertaisesti. Mikäli pitää valita niin vähempi on parempi.

Vain sellaiset asiat tulee ohjeistaa, joiden ohjeistaminen tukee organisaation tavoitteiden saavuttamista ja asiakkaiden vaatimusten täyttämistä. Mikäli ohjeistusta on liian paljon tai se on liian seikkaperäistä, olennaisten ja tärkeiden tekijöiden löytäminen vaikeutuu.

Perehdytys, koulutus ja ammattitaito ohentavat ohjeistuksen tarvetta, mutta kuten ohjeistus, ne edellyttävät päivityksiä.

Mielestäni hyvä johtamisjärjestelmä on rakennettu kolmelle kivijalalle:

  • Ensinnäkin arjen kuvaukset pitävät toiminnan vakaana ja selkeänä. Seuraa tätä reittiä niin pääset perille ja vielä boonuksena ajoissa.
  • Toiseksi objektiiviset mittarit energisoivat toimintaa tai vähintään toimivat unilukkarina siitä missä mennään.
  • Kolmanneksi subjektiiviset palautteet ja arvioinnit nostavat kehityskohteita, joilla parantaa juoksua.

Suosittelemme:

 

Kirjoittaja

Ossi vastaa toimitusjohtajana Arterin liiketoiminnasta kokonaisuutena. Ossi on Arter Oy:n perustaja ja toiminut yli 20 vuotta yrittäjänä. Työuransa aikana hän on toiminut myös työpäällikön, konsultin ja pääarvioijan tehtävissä. Tärkeänä hän pitää tulosvetoista kehittämistä, yrityksen kasvua ja toiminnan tehostamista. Vapaa-aika kuluu Ossilla omakotitalon nikkaroinnissa ja perheen kanssa matkustellessa. Mielenkiinnon kohteina hänellä ovat rakentaminen, metsätyöt ja sijoittaminen laatuosakkeisiin.

Liittyvät materiaalit