Blogi
Blogi
Julkaistu 25.02.2025 kirjoittaja Tomi Saarinen (opintovapaalla)
IMS-ohjelmiston Dokumentit-osio on usein todella läheisesti kytketty Prosessit-osioon. Dokumentteja saatetaan ladata sen mukaan, kun prosesseja saadaan kuvattua ja ne linkitetään prosessien eri vaiheisiin. Jos dokumentteja ladataan IMSiin sen kummemmin dokumenttien hallinnointia miettimättä, alkaa dokumentit-osio usein muuttumaan hyvin epäkäytännölliseksi ja sekaiseksi.
Jos dokumentteja ladataan IMSiin sen kummemmin dokumenttien hallinnointia miettimättä, alkaa dokumentit-osio usein muuttumaan hyvin epäkäytännölliseksi ja sekaiseksi.
IMSiin ensimmäisenä ladattaviin dokumentteihin lukeutuvat yleensä ne dokumentit, joita tarvitaan prosessivaiheiden tarkentamiseen, kuten esimerkiksi työ-ohjeet.
Jos dokumentit vain ladataan muutamaan kansioon IMSissä, on dokumenttien hallinta ja ylipäätään niiden etsiminen hyvin vaivalloista.
Esimerkiksi 20 dokumentin dokumenttipuun ei kannata sisältää useaa eri tasoa. Alla olevassa kuvassa on esimerkkejä dokumenttipuun ensimmäisestä tasosta.
Mitä enemmän dokumentteja, sitä enemmän syntyy tarvetta jakaa niitä eri kansioihin.
Hyvä dokumenttien hallinta perustuu:
Mieti näitä asioita Dokumentti-osiota rakennetta pohtiessasi:
Toimivan laatujärjestelmän kannalta on tärkeää, että dokumenteista on saatavilla aina viimeiseksi hyväksytty versio. Kun oikeat dokumentit ovat helposti löydettävissä, on niiden päivittäminen ja sitä kautta myös koko ohjelman käyttö nopeutuvat.
IMS mahdollistaa selkeän tiedostojen, verkkodokumenttien ja dokumenttilinkkien hallinnoinnin.
Eri käyttötarkoituksiin tarkoitetuille dokumenteille voidaan luoda ohjelmistossa dokumenttipohjat. Tämän avulla kaikki kyseiset dokumentit tehdään organisaatiossa aina samalla tavalla. Dokumenttipohjat asettavat siis tietynlaiset raamit dokumenteille.
Dokumenttipohjille voidaan myös määritellä eri ominaisuuksia:
1️⃣ Versioitavuus, eli muodostuuko dokumenttia päivitettäessä uusi versio.
2️⃣ Hyväksyttävyys, eli tuleeko version käydä hyväksymisprosessin läpi ennen, kuin se tulee näkyville muille.
3️⃣ Katselmointivälin määrittely, eli miten tiuhaan dokumentti tulee tarkistaa ja hyväksyä.
Dokumenttien ylläpito vaatii aikaa ja ymmärrys dokumentin elinkaaresta auttaa ymmärtämään koko organisaatiosi tasolla sen, miten dokumentteja on järkevää päivittää.
Alla esimerkki dokumentin elinkaaresta, joka koostuu 7 kohdasta:
Muistathan myös määritellä nämä asiat:
Dokumenttien hallintaan kuuluu oleellisena osana lean-ajattelun 5S-menetelmä, jonka askeleet ovat seuraavat:
5S harmittavan usein mielletään ainoastaan siivousprojektina, jolloin saavutamme kyllä askeleet 1-3, mutta tällöin ratkaisemme ongelman vain väliaikaisesti.
Kohdat 4 ja 5 ovat tärkeitä pikäaikaisen onnistumisen kannalta.
✔️ Missä mitäkin dokumentaatiota säilytetään – järjestelmät.
✔️ Millainen rakenne tukee hyvää sijoittelua – esimerkiksi kansiot.
✔️ Dokumenttien nimeäminen – hakutoiminnot.
✔️ Tiedon omistajuus – kuka vastaa esimerkiksi työohjeesta.
✔️ Katselmoinnit – kuinka usein työohjeen ajantasaisuus tarkastetaan.
✔️ Versioinnit – olemassa olevan dokumentin päivitys uuden dokumentin sijaan.
Dokumentit-osio on IMS-ohjelmistossa aina käytettävissä, vaikka ohjelmiston käyttöönoton yhteydessä tämä osio olisikin rajattu pois käytöstä. Lisäksi kauttamme on mahdollista saada apua Dokumentit-osion käytön kehittämiseen tai osion perusteiden hallintaan.
Arterin IMS- ja ARC-ohjelmiston käyttäjän tukena toimii Tietopankki asiakaspalvelun ja teknisentuen lisäksi. Tietopankkiin on viety erilaisia käytännön ohjeistuksia ohjelmistojen eri toiminnallisuuksista.
👉 Tutustu Tietopankkiin tästä: TIETOPANKKI