Mitä ISO-standardit ovat ja miksi hyödyntää niitä?

ISO-standardit ovat organisaatioiden ja yritysten toimintaa ohjaavia viitekehyksiä, joihin on koottu hyväksi koettuja toimintamalleja ohjaamaan niitä hyödyntävien organisaatioiden ja yritysten toimintaa. International Organization for Standardization eli ISO-organisaatio hallinnoi yhteisönsä avulla koostamiaan standardeja.

ISO-standardeja on olemassa tuhansia. Suomessa eniten käytetyt ISO-standardit ovat:

• ISO 9001 – joka liittyy laadunhallintaan,
• ISO 14001 – liittyy ympäristöasioihin,
• ISO 45001 – liittyy työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin, 
• ISO 27001 – liittyy tietoturvallisuuden hallintaan ja
• ISO 50001 – liittyy energianhallintaan. 

ISO-standardit on paljon kollektiivista viisautta. ISO-standardeja kannattaa hyödyntää ja soveltaa omaan toimintaympäristöön sopivalla tavalla, kokonaisuutena tai pienemmissä osioissa.

Yritykset ja organisaatiot voivat halutessaan sertifioida ISO-standardin mukaisen toimintansa akkreditoidun tahon kanssa.

Lue lisää ISO-standardeista Suomen standardit RY:n sivuilta. 

ISO-standardin ja sertifikaatin ero

• Lyhykäisyydessään ISO-standardilla tarkoitetaan listaa vaatimuksista ja sertifikaattilla tarkoitetaan virallista merkkiä siitä, että organisaatio toimii standardin asettamien ehtojen mukaisesti.
• ISO-standardit ovat asiakirjoja, joita kuka tahansa voi hankkia ja hyödyntää. ISO-standardin ja sertifikaatin hankkiminen on kaupallistettu.

Mistä ISO-standardin voi hankkia? Entä sertifikaatin?

Suomessa ISO-standardeja voi hankkia SFS Suomen standardit RY:lta.

Mikäli päädytte sertifioimaan toimintanne jonkun tai joidenkin ISO-standardien mukaan, tulee puolueettoman osapuolen auditoida organisaation toiminta. Sertifikaatteja myöntävät auditoijat ovat akkreditoituja tahoja, joilla on lupa myöntää sertifikaatteja.

FINAS eli Finnish Accreditation Service akkreditoi Suomessa toimivia sertifikaattien myöntäjiä. Voit hakea akkreditoituja sertifikaattien myöntäjiä heidän sivuillaan, täällä.

Mitä ISO-standardien hyödyntäminen tarkoittaa käytännössä?

1. Perustana standardeilla on yhteinen perusrakenne eli viitekehys, jonka malli on PDCA (Plan-Do-Check-Act) eli sitoutuminen elinkaariajatteluun ja jatkuvaan parantamiseen
2. Standardit noudattavat samaa perusrakennetta, jossa on 10 päälukua, joista keskeisiä ovat luvut 4 – 10. Tämä helpottaa eri standardien yhdistämistä ja integroimista. Pääluvut ovat:
   1. Soveltamisala
   2. Velvoittavat viittaukset
   3. Termit ja määritelmät
   4. Toimintaympäristö
   5. Johtajuus
   6. Suunnittelu
   7. Tukitoiminnot
   8. Toiminta
   9. Arviointi
   10. Parantaminen
3. Standardit edellyttävät organisaatiolta johdon sitoutumista, asiakaslähtöisyyttä ja sidosryhmien vaatimusten ja odotusten huomioimista, prosessien hallintaa, riskien ja mahdollisuuksien arviointia sekä jatkuvaa parantamista.
4. Standardit vaativat organisaatiolta dokumentoitua tietoa eli näyttöä siitä, että standardin vaatimukset on täytetty. Esimerkiksi vaatimuksien todentamiseksi organisaatiot rakentavat itselleen liiketoimintansa tarpeisiin vastaavan laatu- tai toimintajärjestelmän, jonka avulla organisaation jatkuva parantaminen on systemaattista.

Yksi vai monta ISO-standardia kerrallaan?

Liiketoiminnan kehittämisen polkua voi edetä jäsentyneesti yksi standardi kerrallaan ja usein aloitus tapahtuu ISO 9001 -standardista. Usein ISO 14001 ja ISO 45001 -standardeja hyödynnetään ISO 9001 rinnalla.

Lisäksi tänä päivänä tietoturvan hallintaan ja kehittämiseen liittyvä ISO 27001 -standardi on myös nostattanut suosiotaan.

Se, että hyödyntääkö organisaatio yhtä vai useampaa ISO-standardia, riippuu organisaation omista tarpeista, joskus monta standardia on järkevää ottaa kerralla haltuun, joskus on hyvä aloittaa yhdellä.

ISO-standardit tukevat toisiaan

Standardeilla on keskenään paljon yhteistä. Yksittäinen standardi taas tarjoaa oman näkökulmansa, painopisteet ja päämäärät/tavoitteet, jotka vaihtelevat standardin aihepiirin mukaan.

• ISO 9001 keskittyy laadunhallintaan eli siihen, että organisaatio tuottaa asiakkaidensa vaatimuksia/tarpeita ja odotuksia vastaavia palveluita/tuotteita
• ISO 14001 keskittyy ympäristönhallintaan eli siihen, että organisaatio tunnistaa ja hallitsee ympäristövaikutuksiaan ja pyrkii parantamaan ympäristösuorituskykyään.
• ISO 45001 keskittyy työterveyteen ja työturvallisuuteen eli siihen, että organisaatio ehkäisee työtapaturmia ja työperäisiä sairauksia ja parantaa työntekijöidensä hyvinvointia.
• ISO 27001 keskittyy tietoturvallisuuteen eli siihen, että organisaatio suojaa tietojaan ja tietojärjestelmiään ulkopuolisilta uhilta ja sisäisiltä riskeiltä.
• ISO 50001 keskittyy energianhallintaan eli siihen, että organisaatiot käyttävät energiaa tehokkaasti ja kestävästi.

Nämä kokonaisuudet toistuvat yleisimmissä ISO-standardeissa

• Toimintaympäristön ymmärtäminen ja kartoitus.
• Keskeisten sidosryhmien vaatimuksien (nykyhetki) ja odotuksien (tulevaisuus) ymmärtäminen.
• Yhtenäinen riskienhallintakulttuuri (käsittää sekä uhat että mahdollisuudet).
• Tavoitteiden asettaminen ja niiden aktiivinen seuranta ja tuloksien arviointi.
• Yhteinen muutoshallinta.
• Resurssien, osaamisen ja tietoisuuden hallinta.
• Viestintä – sisäinen ja ulkoinen.
• Tiedonhallinta.
• Seuranta ja mittaaminen sekä reagointi ja katselmointikäytännöt.
• Auditointi ja arvointi.
• Jatkuvan parantamisen kulttuuri.

Kiinnostaako ISO-standardien hyödyntäminen? Suosittelen sinulle näitä sisältöjä:

👉 ISO-standardien lyhyt oppimäärä| blogi
👉 Kuinka vastata ISO 9001 -standardin vaatimuksiin? | blogi
👉 Tavoitteena sertifioitu toimintajärjestelmä? | blogi