Published on:
Mitä laatujohtamisella tarkoitetaan?
Kirjoittaja:
Elina Mäkinen
Laatujohtaminen ei ole uskonasia
Laatujohtaminen ei ole uskonasia, vaikka helposti niin tulee itsekin asiaa sanoitettua. Joku uskoo laatujohtamisen oppeihin ja joku toinen ei.
TQM eli Total Quality Management tai kuten suomeksi sitä on totuttu kutsumaan, laatujohtaminen on aina perustunut tietoon ja tutkimukseen.
Laatujohtaminen ei siis todellakaan ole pelkkä uskonasia. Alan kirjallisuus on laaja ja guruiksi nimettyjä henkilöitä on melkoinen liuta.
Laatujohtaminen perustuu tietoon ja tutkimukseen – Tunnetuimmat gurut ja heidän teoksensa
W. Edwards Deming on kiistatta alan isähahmo. Hänen 14 johtamisperiaatettaan ja vahva vaikutus PDCA-sykliin johtamisen välineenä (Plan–Do–Check–Act) muodostavat edelleen monen laadunhallintajärjestelmän selkärangan. Pääteos: Out of the Crisis (1982).
Joseph M. Juran toi strategisen näkökulman: laatu on johdon vastuulla, ei vain tekniikkaosastolla. Hän kehitti Juran-trilogian (Quality Planning, Quality Control, Quality Improvement). Pääteos: Juran’s Quality Handbook.
Philip Crosby popularisoi ajatuksen ”quality is free” — virheiden ennaltaehkäisy maksaa vähemmän kuin niiden korjaaminen. Pääteos: Quality Is Free (1979).
Kaoru Ishikawa kehitti syy-seurauskaavion (Ishikawa- eli kalanruotokaavio) ja Q-piirien konseptin Japaniin. Pääteos: What Is Total Quality Control? The Japanese Way (1985).
Genichi Taguchi toi mukanaan tilastolliset menetelmät tuotesuunnitteluun ja robustiteettiin — laatu suunnitellaan sisään, ei tarkasteta jälkeenpäin. Pääteos: Introduction to Quality Engineering (1986).
James Womack & Daniel Jones eivät ole perinteisiä ”laatu-guruja”, mutta heidän Lean-ajattelunsa (Lean Thinking, 1996) on nykyisin erottamaton osa käytännön laatujohtamista.
Kaplan&Norton eivät myöskään ole perinteisiä ”laatu-guruja”, mutta Balanced Scorecard on edelleen yksi maailman käytetyimmistä mittaamisen rakenteista ja se tukee hyvin laatuajattelua ja johtamista, koska se auttaa kytkemään laadun strategisiin tavoitteisiin mittariston avulla. Pääteos: The Balanced Scorecard: Translating Strategy into Action (1996).
Menetelmäkeskeisyys ja tietoon perustuva päätöksenteko on laatujohtamisen ytimessä
Perinteisen TQM:n rinnalle on kasvanut laaja kirjo menetelmiä, joiden avulla tavoitetta paremmasta tulevaisuudesta on viety käytännön tasolle.
Keskeistä näissä menetelmissä on ollut ymmärtää sidosryhmien tarpeet ja tuottaa arvoa heille. Laatujohtamisen perusperiaatteissa laatu ei koskaan ole pelkkä tuotteen tai palvelun laatu, vaan siihen liittyy aina myös toiminnan ja johtamisen laatu.
Laatujohtamisen perusperiaatteissa on sen alusta saakka ollut myös tietoon perustuva päätöksenteko. Tiedolla johtaminen ei siis ole mikään tämän vuosituhannen keksintö.
Sen sijaan datan määrän ja laadun parantaminen on tämän vuosituhannen keksintö.
Organisaatioita on entistä helpompi johtaa laatujohtamisen periaatteiden mukaisesti myös siitä syystä, että sekä ennakoivaa, että nykytilaa ja tulevaisuutta kuvaavaa tietoa on saatavissa huomattavan helposti.
Toiminta ei saa olla vastuutonta yhdenkään sidosryhmän näkökulmasta
Kestävän kehityksen periaatteet ovat pohjana monissa laatujohtamisen viitekehyksissä, kuten ISO standardeissa ja EFQM-mallin eri versioissa.
Nämä viitekehykset ovat usein laajoja, koska niissä lähdetään perusoletuksesta, että laadun tulee kattaa koko toiminta, eikä se saa olla vastuutonta yhdenkään keskeisen sidosryhmän näkökulmasta.
Ennakoivuus, jatkuvuudesta huolehtiminen ja riskiperusteinen ajattelu ovat laatujohtaminen keskeisiä näkökulmia, joista laatujohtamiseen ”uskovan” johtoryhmän toiminnassa tulee olla vahvasti näyttöä ihan arjen tasolla.
Arjen tasolla laatujohtaminen on jatkuvaa parantamista
Arjen tasolla laatujohtaminen on jatkuvaa parantamista. Pilkkomalla osiin se avautuu uudella tavalla.
- Mikä minulle, meidän johtoryhmälle, tiimille tai tiimin jäsenelle on sitä arjen tasoa?
- Puhummeko samasta syklistä, osuvatko suunnitelmat ja toteutus kalentereihin helposti vai onko arki ennakoimatonta sähläystä.
- Onko meillä sama yksikkökoko ja kellotaajuus?
- Onko laadukasta johtamista määritelty tai onko johtamista koskaan arvioitu?
- Olemmeko tietoisia, mikä johtamisjärjestelmämme kypsyystaso on ja miten sitä voisi kehittää seuraavalle laatutasolle?
Tyypillinen sudenkuoppa laatujohtamisessa on PDCA-mallin hyödyntäminen
Jatkuva parantaminen puolestaan on varmaan yksi eniten väärin käytettyjä tai väärin ymmärrettyjä sanontoja. Aidon PDCA:n (Plan Do Check Act) ylläpito vaatii rakenteita ja vaivannäköä, jotta se toimii sekä ajallisesti että sisällöllisesti hyvin.
- Usein toistuva virhe on liian nopeat korjausliikkeet, jolloin suunniteltua muutosta ei koskaan ehditä vakioida tai testata niin pitkälle, että siitä olisi mahdollista saadun datan ja kokemuksen perusteella oppia ja parantaa.
- Yleinen väärinymmärrys jatkuvasta parantamisesta on myös se, että lähtökohtaisesti onkin ajauduttu liian pitkiin sykleihin.
Kun nämä kaksi asiaa yhdistetään toisiinsa, seuraa siitä arki, jossa johto saattaa tehdä nopeita muutoksia koko ajan, henkilöstö ja asiakkaat eivät niitä ehdi omaksua, vuositason tai strategiakauden mittainen PDCA eli jatkuva parantaminen on hajanaista ja kerätyn datan pohjalta tehdyt päätökset tuntuvat epävarmoilta.
Arki on kuin kellon koneisto, jossa vain osa rattaista osuu kohdalleen.
👉 Opi lisää PDCA-mallin rakenteista ja hyödyntämisestä
Laatujohtaminen tänään on koko organisaatiosi läpäisevä ajattelutapa
Laatujohtaminen (Total Quality Management, TQM) ei ole tuotantolinjan tarkastusprosessi — se on koko organisaation läpäisevä ajattelutapa.
Nykypäivänä se tarkoittaa asiakasarvon jatkuvaa tuottamista dataohjatusti, henkilöstö mukaan ottaen ja prosesseja systemaattisesti parantaen.
Mukana ovat myös digitalisaatio, ketterät menetelmät, riskiperusteinen ajattelu ja vastuu tulevaisuudesta.
8 viitekehystä, jotka tukevat laatujohtamista
Lean keskittyy hukan poistamiseen ja arvovirtauksen maksimointiin. Se on luonteva jatke Demingin periaatteille: prosessien standardointi → virtauksen parantaminen → asiakasarvo kasvaa.
Six Sigma käyttää tilastollisia menetelmiä vaihtelun pienentämiseen. DMAIC-sykli (Define, Measure, Analyze, Improve, Control) on erityisesti teollisuuden ja palvelualan suosima ongelmanratkaisumalli.
Lean Six Sigma yhdistää molemmat — se on tällä hetkellä yksi suosituimmista käytännön viitekehyksistä.
👉 Ota leanin perusteet haltuun täältä
Service Design lähestyy laatua asiakkaan kokemuksen kautta. Se ei kysy ”onko prosessimme tehokas?” vaan ”miltä tämä tuntuu asiakkaasta?”. Yhdessä Lean, Six Sigma ja Service Design muodostavat vahvan kokonaisuuden: tehokas, tasalaatuinen ja koettuna hyvä.
Agile ja DevOps (Scrum, Kanpan, SAFe) tuovat jatkuvan parantamisen ohjelmistokehitykseen ja IT-palveluihin. Retrospektiivit, nopeat iteraatiot ja jatkuva integraatio ovat pohjimmiltaan PDCA:ta modernissa muodossa.
OKR-malli (Objectives & Key Results) tukee tavoitteiden läpinäkyvyyttä ja mitattavuutta, mikä vahvistaa laadun jatkuvaa seurantaa koko organisaatiossa.
ISO 9001:2015 on maailman käytetyin laadunhallintastandardi. 2015 versio korosti riskiperusteista ajattelua, kontekstin ymmärtämistä ja johtajuuden sitoutumista — ei vain dokumentointia. Uusi versio ISO9001:2026 julkaistaan syyskuussa 2026 ja siinä edellä mainittujen lisäksi korostuu mm. riskeistä tunnistetut mahdollisuudet sekä ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset.
👉 Opi hallitsemaan ISO 9001 -standardin lyhyt oppimäärä
EFQM Excellence Model on eurooppalainen kokonaisvaltaisen johtamisen viitekehys, joka arvioi organisaation suorituskykyä johtajuudesta, strategiasta ja henkilöstöstä aina asiakastuloksiin ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen asti. RADAR-logiikka toimii sen arviointityökaluna — ja muistuttaa rakenteeltaan PDCA:ta. Uudistettu versio korostaa kestävyyttä, innovaatiota ja teknologiaa.
Mitä hyötyä laatujohtaminen tuottaa organisaatiollesi?
Alla 4 hyötyä, jota laatujohtaminen tuottaa eri kokoisille organisaatioille:
- Taloudelliset hyödyt — virhekustannusten lasku, reklamaatioiden väheneminen, prosessitehokkuuden kasvu ja henkilöstön tuottavuuden parantuminen. Philip Crosbyn klassinen argumentti pätee edelleen: ennaltaehkäisy on halvempaa kuin korjaaminen.
- Asiakas- ja mainehyödyt — asiakastyytyväisyyden ja uskollisuuden kasvu, kilpailuedun vahvistuminen sekä brändin luotettavuus. ISO-sertifiointi avaa myös ovet monille kansainvälisille hankinnoille.
- Organisatoriset hyödyt — parempi päätöksenteko datan pohjalta, selkeämpi vastuunjako, henkilöstön osallistuminen, sitoutuminen ja hyvinvointi, sekä muutosjohtamisen helpottuminen, kun prosessit on dokumentoitu ja mitattu.
- Kestävyys hyödyt: selkeät prosessit ja mittarit tukevat ESG-tavoitteiden (ympäristö, sosiaalinen vastuu, hallinto) seurantaa ja raportointia.
Muuttaako tekoäly laatujohtamisen periaatteita?
Laatujohtamisen ydinperiaatteet — asiakaslähtöisyys, jatkuva parantaminen, dataan perustuva päätöksenteko ja prosessien hallinta — en usko, että ne olisivat menettämässä merkitystään tekoälyn aikakaudella.
Päinvastoin: tekoäly tekee näistä periaatteista entistä helpommin toteutettavia käytännössä. Uskallan väittää, että jopa Deming olisi tekoälystä aika innoissaan.
Demingin aikana ”dataan perustuva päätöksenteko” tarkoitti tilastollisia otantoja ja käsin piirrettyjä valvontakaavioita.
Tänään koneoppiminen analysoi reaaliajassa tuhansia prosessimuuttujia, tunnistaa poikkeamat ennen kuin ne kasvavat virheiksi ja ennustaa asiakastyytymättömyyttä ennen kuin asiakas itse osaa sitä sanoittaa.
Vain työkalu on muuttunut, periaate on sama.
Laadun tekee aina ihminen
Jatkuvan parantamisen näkökulmasta tekoäly on ehkä merkittävin askel sitten Leanin.
Retrospektiivit ja auditoinnit ovat perinteisesti olleet jälkikäteisiä — tekoälypohjainen laadunvalvonta siirtää painopisteen ennaltaehkäisyyn.
Scrumissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tiimi saa retrospektiivin tueksi datapohjaisen analyysin pullonkauloistaan sen sijaan, että luotetaan pelkkään muistiin ja fiilikseen.
Henkilöstön osallistamisen kannalta tekoäly vapauttaa ihmisiä rutiinimittauksesta luovaan ongelmanratkaisuun — joka on aina ollut laadukkaan työn sielu.
Laadun tekee ihminen.
Mitä mieltä sinä olet — näetkö tekoälyn enemmän mahdollisuutena vai uhkana organisaatiosi laadunhallinnalle?
Näin Arter voi auttaa organisaatiotasi laatujohtamisessa ja laadunhallinnassa
- Saat kauttamme koulutusta ja konsultointia laatujohtamiseen liittyen ja hyödynnät lähes 30 vuoden kokemuksemme aiheesta.
- Arterin asiantuntijat auttavat organisaatiotasi toimimaan ja dokumentoimaan toimintanne organisaatiosi toimintaan vaikuttavien vaatimusten mukaisesti. Rakennat kanssamme esimerkiksi ISO 9001 mukaisen laatujärjestelmän tai useamman ISO-standardin mukaisen toimintajärjestelmän.
- Tarjoamme suomalaisen alustan, IMS-ohjelmiston, laatu- ja toimintajärjestelmän rakentamiseen, kehittämiseen ja ylläpitoon.
Haluatko kokeilla IMS-ohjelmistoa itse? Tilaa maksuton IMS-demo ja kokeile ohjelmistoa maksutta 14 päivää
IMS-ohjelmisto on SaaS-palvelu, jonka tuotekehitys ja palvelimet sijaitsevat Suomessa. IMS-ohjelmisto soveltuu esimerkiksi ISO 9001 -standardin mukaisen laatujärjestelmän rakentamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen. Ohjelmiston on helppokäyttöinen ja koko henkilökunnan työkalu, jonka avulla teet laadusta läpinäkyvää.
IMS-ohjelmisto koostuu osioista, joita esimerkiksi ISO-standardit ja SHQS-laatuohjelma edellyttävät organisaation toiminnalta. IMS-ohjelmisto koostuu:
- Prosessit-osiosta, jonka avulla kuvaat ja kehität prosesseja.
- Dokumentit-osiosta, jonka avulla hallinnoit ja ylläpidät toimintaa ohjaavaa dokumentaatiota.
- Käsikirjat-osiosta, jonka avulla luot ja ylläpidät käsikirjoja.
- Raportit-osiosta, jonka avulla keräät esimerkiksi palautteita, läheltäpititilanteita ja poikkeamia.
- Mittarit-osiosta, jonka avulla muutat raporttien avulla kerätyn tiedon toiminnan mittareiksi.
- Riskit-osioista, jonka avulla toteutat systemaattista riskien- ja mahdollisuuksien hallintaa.
➡️ Tutustu IMS-ohjelmistoon tarkemmin tästä.
Tilaa IMS-demo
Kokeile maksutta – ei velvoitteita, vain oivalluksia
Haluatko kokeilla IMS-ohjelmiston toiminnallisuuksia itse? Tilaa demo-tunnukset tällä lomakkeella.
Lue lisää
-
-
![]()
Published on:Johtamisjärjestelmä on johtamiskyvykkyyden selkäranka
-
![]()
Published on:Laatu paranee vain johtamista parantamalla
