Näin hyödynnät ISO 14001 -standardia vastuullisuuden kehittämisessä

Hyvillä aikeilla ja kehittämisen palolla ympäristöjohtamisen ja vastuullisuuden aihepiirien kimppuun käyvän asiantuntijan mieleen saattaa juolahtaa kysymys – mitä ihmettä?  Vaikka molemmista aihepiireistä olisi jonkinlainen ymmärrys ja ennakkokäsitys, hukuttaa teemojen ympärillä pyörivä, jatkuvasti päivittyvä termien ja mallien viidakko kehitysintoisen tutkimusmatkailijan helposti syövereihinsä.

Pidin teemaa avaavan ja selkeyttävän webinaarin maaliskuussa 2023, jonka voit katsoa alta. Aiheen tiivistävä blogiteksti jatkuu tallenteen alta.

Miten selvitä terminologiaviidakosta kunnialla ja löytää oikeat polut oman toiminnan fiksuun kehittämiseen?

Monimutkaisesta terminologiasta huolimatta organisaatioiden vastuullisuuden mallien sekä ISO 14001 -mukaisten ympäristöjohtamisen, kuten muidenkin johtamisjärjestelmästandardien, taustalla vaikuttavat yhteiset historialliset kehityskulut.

Sekä yritysvastuu että johtamisjärjestelmästandardit juontavat nykymuodossaan juurensa 1970-luvulle, jolloin esille nousi tarve kyetä varmistamaan ja osoittamaan eri sidosryhmille, että oma toiminta täyttää heidän sille asettamansa vaatimukset ja parhaassa tapauksessa myös toiveet ja odotukset.

Samalla huomio alkoi kiinnittyä myös toiminnan oikeutukseen ja kestävyyteen pitkällä aikavälillä sekä toimijoiden velvoitteeseen raportoida toiminnastaan ja kehittää sitä jatkuvasti ympäröivän yhteiskunnan ja ympäristön kannalta paremmaksi.

Mallit ja ISO-standardit tarjoavat viitekehyksiä sekä työkaluja vastuullisuustyöhön

Mallit ja standardit ovat tarjonneet viitekehyksiä ja työkaluja, joilla toimintaa voidaan rakentaa tätä tarkoitusta varten sekä myös vastaamaan toimintaympäristön ja vaatimusten muutoksiin.

Puhtaiden kustannus- ja imagohyötyjen ohella mukana ympäristöjohtamisen ja vastuullisuuden kehittämisen yhtenä motivaationa ovat aina olleet, nykyään yhä enenevissä määrin, yrityksen omat arvot sekä pyrkimykset saada aikaan positiivisia vaikutuksia ympäröivässä yhteiskunnassa.

Miten hyödyntää ISO 14001 -standardia vastuullisuuden kehittämisessä?

Nämä yhteiset juuret huomioiden, miten ISO 14001 -standardia voisi  sitten hyödyntää viitekehyksenä osana vastuullisuuden kehittämistä?

Vastuullisuus kokonaisuutena on pelkkiä ympäristönäkökohtia laajempi kokonaisuus, sisältäen muun muassa sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyviä näkökulmia. Vastuullisuutta kannattaakin ajatella laajana sateenvarjona, jonka onnistumiseen johtamiseen ja kehittämiseen vaaditaan tyypillisesti useiden eri sitovien ja vapaaehtoisten mallien integroimista osaksi omaa johtamista.

ISO 14001 -mukaiset toimintamallit tarjoavat vastuullisuuden kehittämiseen ainakin seuraavia hyötyjä:

1. Toimintaympäristö ja sidosryhmät

Standardin vaatimuksena toimintaympäristön ja sidosryhmien sekä niiden toiminnalle asettamien tarpeiden ja odotusten analysointi (kohdat 4.1 ja 4.2), mikä on keskiössä myös kokonaisvastuullisuuden kannalta. Standardin pilkottu vaatimusmäärittely tältä osin tarjoaa hyvät kysymykset (oikeastaan tarkistuslistan) tämän tarkastelun tekemiseen ja päivittämiseen osana toiminnan lähtökohtien kartoitusta

2. Riskienhallinta

ISO 14001, kuten muutkin nykyiset ISO-johtamisjärjestelmästandardit, nostaa riskienhallinnan keskeiseksi toiminnan suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaavaksi tekijäksi (kohta 6.1.1). Riskienhallintaa voi toteuttaa standardin vaatimusten mukaan laajemmallakin vastuullisuusnäkökulmalla, mikä tukee vastuullisuuden kehittämistä mm. auttamalla tunnistamaan keskeisimmät mahdolliset esteet vastuullisuustavoitteiden saavuttamiselle ja tekemään toimenpiteiden määrittelystä faktapohjaisempaa ja tehokkaampaa.

3. Toimenpiteiden suunnittelu

ISO 14001 -mukaisessa toiminnassa ympäristötoimenpiteiden määrittely perustuu kolmeen peruspilariin: arvioituihin toiminnan ympäristönäkökohtiin ja -vaikutuksiin, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin sekä tunnistettuihin sitoviin velvoitteisiin (kohta 6.1). Arviointimallin avulla ympäristötoimenpiteet saadaan määriteltyä tietopohjaisesti, ja malli sopii tarvittaessa hyvin pohjaksi myös muiden vastuullisuuden osa-alueiden arviointiin

4. Elinkaariajattelu

Elinkaarinäkökulma on hyödyllinen tarkastelumalli myös vastuullisuudessa laajemmin ajateltuna – tarkasteltavan kohteen elinkaaren osien ja niihin liittyvien ympäristövaikutusten määrittäminen tarjoaa hyvän pohjan vastaavalle tarkastelulle myös muille vastuullisuuden osa-alueille.

5. Toiminnan arviointi ja jatkuva parantaminen

Kuten muissakin ISO-johtamisjärjestelmästandardeissa, toiminnan arvioinnilla ja arviointitulosten käyttämisellä jatkuvan parantamisen päätöksentekoon on ISO 14001 –maailmassa todella suuri rooli.

Standardi tarjoaa hyviä ja toimiviksi todettuja tapoja tähän, sisältäen esim. mittaroinnin periaatteet ja toiminnan vaatimustenmukaisuuden todentamisen menettelyjen määrittämisen. Vaadittuina mekanismeina standardissa ovat kokonaisuuteen liittyen mm. sisäinen auditointi, johdon katselmus ja poikkeamahallinta.

Menettelyjä voi hyödyntää myös kokonaisvastuullisuuden kehittämisessä sekä uskottavan todentamisen tukena sisällyttämällä vastuullisuuden lisänäkökulmia mukaan menettelyihin

Vastuullisuuden ja ympäristöjohtamisen pohdintoihin ja kehittämiseen kannustavat myös käynnissä olevat vahvat muutokset ja trendit.

Vastuullisuusraportointivelvoitteet, uusimpana päätettynä kehityksenä EU:n CSRD-direktiivi, tulevat koskemaan nykyistä suurempaa määrää yrityksiä ja horisontissa siintää myös mm. mahdollinen yritysvastuulaki. Lainsäädännön ohella myös muut kehityskulut, erityisesti sidosryhmien kasvavat vaatimukset ja odotukset toiminnan vastuullisuudelle, tulevat tekemään, elleivät jo ole tehneet, vastuullisuudesta ja ympäristöjohtamisesta välttämättömän osan johtamista ja toimintamalleja.