Blogi

Arvovirtakuvaukset prosessien kehittämisessä

Autonvalmistaja Toyotan kehittämä lean-tuotantomenetelmä lienee tänä päivänä useimmille tuttu. Se juontaa juurensa yhtiön tehtaissaan käyttämään tuotantomenetelmään, jossa perinteisestä tuotantoajattelusta poiketen pyrittiin valmistamaan tuotteita vain todellisen tarpeen mukaan. Pohjimmillaan lean on filosofia, jonka pääpiirteitä ovat kaiken hukan eliminoiminen prosesseista, sekä jatkuva oppiminen ja toiminnan kehittäminen.

Lean-työkalut sopivat erinomaisesti moneen käyttötarkoitukseen, eikä vain valmistavan teollisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi 5S työkalua voidaan soveltaa minkä tahansa työpisteen organisointiin, jotta työnteko sujuisi tehokkaasti kaikkien työtarvikkeiden ollessa nopeasti saatavilla. Leanin saavuttaman suosion taustalla on sen laajan soveltuvuuden lisäksi kohtuullisen helppo käyttöönotto, joka ei vaadi organisaatiolta esimerkiksi Six Sigman edellyttämiä kyvykkyyksiä.

Arvovirtakuvaukset

Eräs prosessikehityksessä käytetty lean-työkalu on arvovirtakuvaus. Arvovirtakuvaus, eli value stream mapping, esittää visuaalisesti tiedon ja materiaalin kulun esimerkiksi tilaus-toimitusketjussa siitä hetkestä, kun asiakas tekee tilauksen hetkeen, jolloin asiakas saa tuotteen.

Tavoitteena on kuvata yhdelle paperille kaavio, jossa ilmenee tuotettavien kappaleiden lukumäärä, prosessien vaiheet ja yhteydet toisiinsa, välivarastot ja työvaiheiden kestot. Lisäksi lean-ajattelumallin mukaisesti jaetaan toiminnot arvoa tuottaviin ja arvoa tuottamattomiin toimintoihin. Arvoa tuottavat toiminnot luovat tuotteelle sellaiset ominaisuudet, joista asiakas on valmiina maksamaan. Yksinkertaisimmillaan, jos asiakas ei kaipaa tuotetta käärittynä lahjapaperiin, älä tuhlaa aikaasi sen paketoimiseen.

Prosessin tehokkuus, eli process cycle efficiency, kuvaa arvoa tuottavien toimintojen viemän ajan suhdetta koko läpimenoaikaan.

Process cycle efficiency = Value adding time / total lead time

Jopa 95 % tuotteen läpimenoajasta on asiakkaan kannalta arvoa tuottamatonta toimintaa, eli hukkaa

Lean-filosofia määrittelee 7 hukkaa, joita ovat muun muassa ylimääräinen kuljetus, varastointi ja laatuvirheet. Arvovirtoja kuvaamalla on tarkoitus kuvata prosessin nykytila ja tunnistaa kehityskohteita, joissa hukkaa saataisiin eliminoitua. Lean-ajattelun kannalta oleellista on tasaisen virtauksen luominen, eli käytännössä jokaisen työpisteen on pystyttävä käsittelemään sama määrä yksiköitä samassa ajassa jolloin prosessiin ei synny pullonkauloja eikä välivarastoja.

Kun prosessin nykytila ja kehityskohteet on tunnistettu, voidaan asettaa tavoite läpimenoajan parantamiselle. Suurempi tavoite kannattaa pilkkoa pienempiin välitavoitteisiin, jotka tähdätään kehitysprojekti kerrallaan. Näin on myös helpompi seurata, millaisia tuloksia kehitysprojekteilla on saatu aikaan. Läpimenoajan lyhenemisen myötä yrityksen tuottavuus, toimitusvarmuus ja kyky vastata markkinoiden muutoksiin paranee.

Aiemmin mainittu tasaisen virtauksen luominen puolestaan ehkäisee välivarastojen ja keskeneräisen työn kasaantumista. Käsiteltäessä pienempiä yksikkömääriä myös laatuvirheiden havaitseminen on huomattavasti helpompaa. Nämä seikat puolestaan parantavat asiakastyytyväisyyttä ja auttavat luomaan kilpailuetua.

Kuten monet muutkin lean-työkalut, myös arvovirtakuvaus on sovellettavissa muuhunkin kuin fyysisten tuotteiden valmistukseen.

Tällöin virtaavat yksiköt ovat materiaalien sijasta asiakkaiden tarpeita tai heidän asioitaan. Seuraavassa tekstissäni tulen viemään arvovirtojen kuvaus käytäntöön IMS toimintajärjestelmän VSM-työkalujen avulla. Tavoitteena on esimerkkien avulla havainnollistaa arvovirtakuvausten käyttöä ja löytää kehityskohteita läpimenoajan lyhentämiseksi.

Lue myös – Arvovirtakuvaukset prosessien kehittämisessä – osa II 

Lähteet:

Blogin on kirjoittanut Oscar Fagerudd.

Lataa työn tueksi ilmainen Lean arvovirta -pikaopas:

Liittyvät materiaalit