Tasapainoinen mittaristo ei ole minnekkään kadonnut

Tasapainoinen mittaristo ei ole minnekään kadonnut

Jaa myös muille

Vuosituhannen vaihteen yksi suurimpia hypetyksiä oli tasapainoisen tuloskortin (Balanced Scorecard, BSC) hehkutus. Nyt 2020 luvun alun lähestyessä teettää töitä löytää artikkeleita aiheesta, vaikka tuloskortin tenho ei ole kadonnut minnekään. Johtamisjärjestelmästandardien päivityksessä strategia, tavoitteet ja niiden ristiriidattomuus nostettiin standardien vaatimuksiin. Tämä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden soveltaa toimintajärjestelmissä johdonkin kannalta tuttua kehikkoa. Tasapainoinen tuloskortti mittareineen soveltuu myös yksittäisten prosessien tavoitteiden ja tavoitteita luotaavien mittareiden tunnistamiseen ja niiden välisten syy-seurausketjujen määrittelyyn. Kahdenkymmenen vuoden aikana tuloskorttia on usein sovellettu erinomaisesti. Monissa tapauksissa soveltaminen on ollut kuitenkin ei tarkoituksenmukaisesta, kun on unohdettu kortin julkaisseiden professorien idea syy-seuraussuhteista. Tämä on tapahtunut kun kortin eri näkökulmien asiat on pohdittu irti toisistaan.

Tuloskortin rakentamisen vaiheet

Kerrataan tuloskortin rakentamisideaa. Liikkeelle lähdetään organisaation visiosta ja strategisista päämääristä pohtimalla missä pitää taloudellisessa näkökulmassa onnistua, jotta strategiset päämäärät toteutuisivat ja miten tunnistettuja menestystekijöitä voidaan mitata. Ketju jatkuu pohtimalla missä pitää markkinoilla ja asiakkaiden kanssa onnistua, jotta asiakkaat käyttävät tuotteita ja maksavat laskunsa ja miten mitataan markkinoilla ja asiakkaiden kanssa menestymistä. Ketju jatkuu prosesseihin, missä pitää asiakkaita ja markkinoita kohtaavien ydinprosessien onnistua, jotta markkina- ja asiakasnäkökulma toteutuu ja miten mitata prosessien menestystekijöiden toteutumista. Sokerina pohjalla päästään miettimään mitä ydinprosessien menestystekijät edellyttävät henkilöstön osaamiselta, johtamiselta ja uusien teknologisten ratkaisujen käyttämiseltä ja miten saada tältä näkökulmalta mittaustietoa. Toimintajärjestelmissä edellytetään näiden tavoitteiden asettamista toimenpiteineen.

Tasapainoinen mittaristo prosessin mittaamisessa

Prosessien mittarien kannalta koko organisaation tasoiseen tuloskorttiin tunnistetaan vain 1—2 menestystekijää prosessia kohti ja niille mittarit. Tuloskortin ideaa voidaan soveltaa myös yksittäiseen prosessiin siten, että ensin mietitään mihin strategisiin päämääriin kukin ydinprosessi pystyy toiminnallaan vaikuttamaan ja mihin vähemmän. Sitten nämä päämäärät tähtäimenä mietitään mikä tämän prosessin tavoite pitää olla, jotta se edistäisi strategista päämäärää. Esimerkiksi jos johto painottaa ylätasolla läpimenoaikojen lyhentämistä, se voitaisiin siirtää suoraan pohdittavan ydinprosessin tavoitteeksi. Vielä tehokkaampaa on kuitenkin miettiä, mikä tällä hetkellä estää läpimenoajan lyhentämistä. Näin voidaan löytää juurisyyt, joiden poistamisesta tunnistetaankin konkreettiset tavoitteet, joilla prosessi konkreettisesti lyhentää läpimenoaikaa ja on näin linjassa johdon asettaman päämäärän kanssa.

Prosessin tavoitteiden ja mittareiden tunnistamisessa voi edetä siten, että ensin mietitään prosessinäkökulmassa tavoitteet ja niiden mittarit edellä kuvatun mukaisesti. Seuraavaksi pohditaan mitä prosessin konkreettiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen edellyttävät prosessissa toimivalta henkilöstöltä (henkilöstötavoitteet ja mittarit ko prosessissa). Tämän jälkeen voidaan miettiä miten prosessin läpimenoajan lyheneminen vaikuttaa asiakaslupauksiin ja saadaan päivitetyt asiakasnäkökulman tavoitteet ja mittarit kyseisestä prosessissa. Lopulta pohditaan miten kaikki vaikuttaa prosessin talousnäkökulmaan. Tuloskortin syy-seurausketjuajattelu tuottaa toisiinsa linkittyneet prosessin tavoitteet mittareineen. Liian usein prosessin tavoitteissa ja mittareissa jäädään vain prosessin näkökulmaan ja ilman tuloskortin ajattelua saattaa jäädä pari kolme muuta arvokasta prosessiin liittyvää tavoitetta ja mittaria tunnistamatta.

Tasapainoinen tuloskortti ja mittaristo ei ole kuollut, se voi hyvin ja oikein soveltamalla saadaan kokonaisvaltaisemmat tavoitteet ja mittarit niin yksittäiselle prosessille kuin koko organisaatiolle.


 

Haluaistko oppia lisää tasapainoisen mittariston rakentamisesta?

Tule avoimeen IMS-koulutukseen tutustumaan tasapainoisen mittaamisen ja prosessien mittaamisen periaatteisiin. Saat vinkkejä toimivan mittariston toteuttamiseen ja opit hyödyntämään IMS-ohjelmiston mahdollisuuksia mittariston rakentamisessa ja ylläpitämisessä

Onnistumisesta kertova mittaristo

Tagged , , , , .

Jussi Moisio on toinen Arterin perustajajäsenistä ja hänellä on vuosikymmenten kokemus laadunhallinnan, ympäristö- ja turvallisuusasioiden, riskien hallinnan, jatkuvan parantamisen, prosessiajattelun ja prosessien mittaamisen kuin myös erilaisten arviointien ja auditointien parista.