Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Skip to content

Prosessien kehittäminen laadunhallinnan näkökulmasta

Prosessien kehittäminen on yksi laadunhallinnan keskeisimmistä teemoista. Kun organisaation prosessit toimivat hyvin, työ sujuu, asiakkaat saavat tasalaatuista palvelua ja johtaminen perustuu todelliseen tietoon. Silti monessa organisaatiossa prosessit ovat hajallaan, kuvaukset puuttuvat tai kehittäminen tapahtuu yksittäisinä projekteina ilman yhteyttä kokonaisuuteen.

Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä prosessien kehittäminen tarkoittaa laadunhallinnan näkökulmasta, miten kehittämistä ohjataan käytännössä ja miten prosessit kytketään osaksi organisaation johtamisjärjestelmää. Artikkeli etenee perusteista käytännön soveltamiseen, joten se sopii niin prosessikehityksen parissa aloittelevalle kuin myös jo kokeneemmalle kehittäjälle.

Mitä prosessien kehittäminen tarkoittaa laadunhallinnassa?

Prosessien kehittäminen tarkoittaa organisaation toimintatapojen järjestelmällistä parantamista niin, että työ tuottaa parempia tuloksia vähemmällä hukalla. Laadunhallinnan näkökulmasta kehittäminen ei ole yksittäinen projekti vaan jatkuva tapa toimia.

Laadunhallinnassa prosessi tarkoittaa toisiinsa liittyvien tehtävien ketjua, joka muuntaa syötteet tuotoksiksi. Esimerkiksi asiakastilauksen käsittely on prosessi: se alkaa tilauksen vastaanottamisesta ja päättyy toimitukseen ja laskutukseen. Jokainen vaihe vaikuttaa lopputuloksen laatuun.

Prosessikehityksen tavoite on tunnistaa, missä prosessi toimii hyvin ja missä syntyy virheitä, viiveitä tai turhaa työtä. Kehittäminen voi tarkoittaa prosessin yksinkertaistamista, vaiheiden järjestyksen muuttamista, vastuiden selkeyttämistä tai kokonaan uuden toimintatavan rakentamista.

Miten laadunhallinnan periaatteet ohjaavat prosessikehitystä?

Laadunhallinta ei ole vain dokumentteja ja sertifikaatteja. Sen taustalla on joukko periaatteita, jotka ohjaavat sitä, miten organisaatio ajattelee ja toimii. Nämä periaatteet näkyvät suoraan siinä, miten prosesseja kehitetään.

Yksi keskeisimmistä periaatteista on prosessimainen toimintamalli. Se tarkoittaa, että organisaatio ei tarkastele toimintaansa vain osastojen tai funktioiden kautta, vaan tunnistaa, miten arvo syntyy prosessien kautta asiakkaalle. Tämä auttaa näkemään rajapinnat, joissa tieto tai vastuu siirtyy yksiköltä toiselle ja joissa ongelmat usein piilevät.

Toinen tärkeä periaate on asiakaslähtöisyys. Prosessikehityksessä tämä tarkoittaa, että kehittämisen lähtökohtana on aina asiakastarve. Kysytään: mitä asiakas odottaa tältä prosessilta, ja tuottaako prosessi nykyisellään sen? Kolmas ohjaava periaate on tosiasioihin perustuva päätöksenteko, johon palataan mittaamisen yhteydessä.

Prosessien tunnistaminen, kuvaaminen ja mittaaminen käytännössä

Ennen kuin prosessia voi kehittää, se täytyy tunnistaa ja kuvata. Tämä vaihe on monessa organisaatiossa se, jossa kehittäminen käytännössä alkaa.

Prosessien tunnistaminen

Prosessien tunnistaminen tarkoittaa sen selvittämistä, mitkä toiminnot ovat organisaation kannalta keskeisiä. Yleensä lähdetään liikkeelle ydinprosesseista, jotka tuottavat arvoa suoraan asiakkaalle, sekä tukiprosesseista, jotka mahdollistavat ydinprosessien toiminnan. Tätä kokonaisuutta kutsutaan usein prosessikartaksi.

Prosessien kuvaaminen

Kun prosessit on tunnistettu, ne kuvataan riittävällä tarkkuudella. Hyvä prosessikuvaus kertoo, mitä tehdään, kuka tekee, missä järjestyksessä ja mitkä ovat prosessin syötteet ja tuotokset. Kuvauksen ei tarvitse olla monimutkainen, mutta sen täytyy olla ymmärrettävä niille, jotka prosessissa työskentelevät.

Prosessikuvaukset kannattaa tallentaa paikkaan, jossa ne ovat helposti kaikkien saatavilla ja päivitettävissä. IMS-ohjelmisto on tähän tarkoitukseen suunniteltu työkalu: siihen voidaan koota prosessikuvaukset, vastuut ja niihin liittyvät dokumentit yhteen selkeään paikkaan. Lisätietoa prosessien kuvaamisesta löydät myös prosessien kuvausohjeesta.

Prosessien mittaaminen

Mittaaminen on se, mikä tekee kehittämisestä järjestelmällistä. Ilman mittareita kehittäminen perustuu mielipiteisiin, ei tietoon. Prosessille määritellään mittarit, jotka kertovat, toimiiko prosessi tavoitteiden mukaisesti. Tyypillisiä mittareita ovat esimerkiksi läpimenoaika, virheiden määrä, asiakastyytyväisyys tai resurssien käyttö.

Hyvä mittari on sellainen, jonka tiedot on helppo kerätä, joka on ymmärrettävä ja oikeasti yhteydessä prosessin tavoitteeseen. Mittareiden seuranta luo pohjan jatkuvalle parantamiselle, josta kerrotaan seuraavassa luvussa.

Jatkuva parantaminen osana prosessien kehittämistä

Edellä käsiteltyyn mittaamiseen perustuva jatkuva parantaminen on laadunhallinnan ehkä tunnetuin periaate. Käytännössä se tarkoittaa, että prosesseja ei kehitetä vain kerran vaan niitä arvioidaan ja parannetaan säännöllisesti.

Tunnetuin jatkuvan parantamisen malli on PDCA-sykli: Plan, Do, Check, Act. Suomeksi: suunnittele, toteuta, arvioi ja toimi. Malli on yksinkertainen mutta tehokas. Ensin tunnistetaan kehittämiskohde ja suunnitellaan muutos. Sitten muutos toteutetaan käytännössä. Tämän jälkeen arvioidaan, toimiko muutos odotetulla tavalla. Lopuksi päätetään, otetaanko muutos käyttöön pysyvästi vai kokeillaan jotain muuta.

Jatkuva parantaminen ei tarkoita, että kaikki pitää muuttaa kerralla. Pienet, hallitut parannukset kasautuvat ajan myötä merkittäviksi tuloksiksi. Tärkeintä on, että parantaminen on systemaattista eikä satunnaista.

Prosessikehityksen kytkeminen johtamisjärjestelmään

Prosessien kehittäminen tuottaa parhaan tuloksen silloin, kun se ei ole erillinen projekti vaan osa organisaation normaalia johtamista. Tätä kokonaisuutta kutsutaan johtamisjärjestelmäksi tai laadunhallintajärjestelmäksi.

Johtamisjärjestelmä on rakenne, joka kokoaa yhteen organisaation tavoitteet, prosessit, vastuut, mittarit ja kehittämistoimenpiteet. Kun prosessit on kuvattu ja mittarit määritelty, johto voi seurata toiminnan tilaa ja tehdä päätöksiä oikean tiedon pohjalta. Prosessikehitys ei silloin jää yksittäisten asiantuntijoiden harteille, vaan siitä tulee osa johtamisen arkea.

Käytännön esimerkki: kun prosessin mittari osoittaa, että asiakasreklamaatioiden käsittelyaika on pidentynyt, johtamisjärjestelmä tarjoaa rakenteen, jonka avulla syy selvitetään, korjaava toimenpide suunnitellaan ja seurataan, että tilanne paranee. Ilman johtamisjärjestelmää sama havainto saattaa jäädä yksittäiseksi huomioksi ilman jatkotoimia.

Johtamisjärjestelmän rakentamiseen ja ylläpitoon IMS-palvelut tarjoavat käytännöllisen ratkaisun: prosessikuvaukset, dokumentit, vastuut ja kehittämistoimenpiteet pysyvät järjestyksessä ja kaikkien saatavilla. Jos haluat tietää enemmän siitä, miten Arter voi tukea organisaatiosi prosessikehitystä, tutustu Arterin palveluihin.

Prosessien kehittäminen laadunhallinnan näkökulmasta on ennen kaikkea systemaattinen tapa johtaa toimintaa. Se alkaa prosessien tunnistamisesta ja kuvaamisesta, jatkuu mittaamisella ja jatkuvalla parantamisella ja kytkeytyy viimein osaksi organisaation johtamisjärjestelmää. Kun nämä palaset ovat kohdallaan, kehittäminen ei ole enää satunnaista vaan pysyvä osa organisaation tapaa toimia.

Haluatko keskustella siitä, miten prosessikehitystä voisi viedä eteenpäin juuri teidän organisaatiossanne? Ota yhteyttä Arteriin ja katsotaan yhdessä, mistä kannattaa aloittaa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.