Director´s cut: 5. Ennen AI-agenttien käyttöönottoa, laita tietopohja kuntoon
Kirjoittaja:
Mika Tarhala
Director’s cut on blogisarja, jossa ei kierrellä. Arterin liiketoimintajohtaja, Mika Tarhala, kertoo johtamistyön todellisuudesta, mitä on opittu kantapään kautta, missä on onnistuttu ja miksi rakenteet ratkaisevat.
Tekoälymalleista puhutaan paljon. Meillä Arterilla saatiin uusi vaihde silmään AI-vetoisessa työssä, kun laitoimme tekoälyn tietopohjan kuntoon. Yksittäinen tekoälymalli ei ratkaise juuri mitään, sillä merkittävämpää on se, millaista tietoa malli hyödyntää toiminnassaan. Tässä blogissa kerron miksi AI-vetoinen työ edellyttää tietopohjan kuntoon laittamista. Sen lisäksi kuulet, mitä olemme tehneet asian eteen Arterilla.
Hajallaan olevan tieto ei auta organisaatiotasi eteenpäin
Kun syksyllä kuvasimme, miten AI-vetoinen työ Arterilla oikeasti toimii, ensimmäiseen kuvaan tuli kuusi toimintoa ja niiden järjestelmät. Myynnillä on CRM ja taloudella ERP. Toimintojen ja tekoälyn väliin jäi tyhjää tilaa.

Lähdejärjestelmät tietävät, kuten CRM ja ERP, mitä on tapahtunut. Säännöt, määritelmät ja päätökset, jotka antavat merkityksen tekemiselle, eivät kuitenkaan olleet yleisesti kaikkien saatavilla. Tämä tieto oli yksittäisissä PowerPoint-esityksissä ja ihmisten päissä.
Tällaisessa tilanteessa jokainen ihminen ja jokainen agentti, eli itsenäisesti tehtäviä hoitava tekoäly, rakentaa kontekstinsa itse, joka kerta vähän eri tavalla.
Näin ollen hajallaan oleva tieto harvoin auttaa pääsemään haluttuun lopputulokseen ja tekemisen skaalaaminen tuottaa hankaluuksia, sillä riskit väärin tekemiselle kasvavat.
Tekoälyn tarkkuus voi nousta jopa 95 prosenttiin, kun yhteinen tietopohja on kunnossa ja käytössä
Vahvin näyttö yhteisen tietopohjan hyödyntämisestä tuli kesällä 2026 Anthropicilta.
Yhtiö kertoi omista analytiikka-agenteistaan, joiden tarkkuus nousi sisäisissä testeissä 21 prosentista yli 95 prosenttiin kun taustalla hyödynnettiin koko organisaation yhteistä ja ajantasa olevaa tietoa.
Suurin ero oli siinä, että liiketoiminnan määritelmillä oli omistaja ja ne olivat hyväksyttyjä ja ajan tasalla. Yllä olevat luvut ovat yhtiön omia, eikä niitä ole todennettu ulkopuolelta. Suunta on silti sama, jonka olemme nähneet myös Arterin arjessa.
Boston Consulting Groupin nyrkkisäännön mukaan:
- AI-muutoksen panoksesta 10 % menee algoritmeihin ja
- 20 % teknologiaan ja dataan.
- Loput 70 % menee ihmisiin ja prosesseihin. Juuri tätä suurinta osaa johtamisjärjestelmä kantaa.
Tutustu Boston Consulting Groupin AI Maturity Matrix 2026 tarkemmin tästä.
Ohjelmistokehityksessä tekoäly toimii hyvin:
- Koodilla on omistajat, versiot, katselmointi ja testit, ja kaikki se on yhteisessä repossa.
- Muulla yrityksellä tällaista repoa ei ole.
- Johtamisjärjestelmä on repo sille, miten yritys toimii.
Johtamisjärjestelmä on kerros toimintojen ja tekoälyn välissä
Johtamisjärjestelmä on kuvaus siitä, miten organisaatiosi toimii. Järjestelmä sisältää muun muassa strategian, prosessit, roolit, ohjeet, päätökset ja mittarit.
Moni tuntee johtamisjärjestelmän ISO 9001 -, ISO 14001 -, ISO 45001 – tai ISO 27001 -standardien kautta.
Lähdejärjestelmät kuten CRM ja ERP säilyttävät itse tapahtumat, ja johtamisjärjestelmä säilyttää sen, mikä antaa muille järjestelmille merkityksen organisaatiosi toiminnassa.

Arterin johtamisjärjestelmän ytimessä ovat faktakerrokset. Koko yhtiön yhteinen kerros on ylimpänä, ja sen alla ovat johdon ja toimintojen omat tasot. Jokainen kerros on jonkun omaisuutta ja tieto siellä on ajantasaista, ristiriitatilanteissa ylempi kerros voittaa.
Ihmiset AI-työkaluineen ja agentit lukevat samaa hyväksyttyä sisältöä avoimen rajapinnan (MCP) kautta suoraan lähteestä.
Johtamisjärjestelmään tekoäly kirjoittaa vain luonnoksia, jotka ihminen hyväksyy.
Koska säännöt ovat johtamisjärjestelmässä eivätkä yksittäisen toimittajan työkalussa, tekoälymalli on helpposti vaihdettavissa.
Johtamisjärjestelmä kertoo sen miten asioita tehdään ja miten asiat liittyvät toisiinsa
Yleisesti ottaen tietokoneellasi sai serverillä olvat kansiot sisältävät yksittäisiä tiedostoja, jotka eivät vielä kerro siitä mitkä periaatteet ohjaavat näitä tiedostoja tai millaisia riippuvuussuhteita milläkin tiedolla on minkäkin kokonaisuuden kanssa.
Johtamisjärjestelmä taas kertoo organisaatiosi toiminnan välisistä suhteista ja luo kuvan siitä, miksi organisaatiosi toimii kuten se toimii.
Johtamisjärjestelmässä jokainen kytkös on näkyvä, versioitu ja hyväksytty.
- Ihmiselle johtamisjärjestelmä on eräänlainen visuaalinen kartta, jonka avulla on helppo ymmärtää oma rooli prosessissa ja miksi asiat hoidetaan juuri tietyllä tavalla.
- Tekoälylle johtamisjärjestelmä tarjoaa on rakenteista tietopohjaa siitä miten organisaatiossasi toimitaan yksittäisten tiedostojen sijaan.
Jos kuvaat prosessin johtamisjärjestelmään, se kantaa mukanaan kaiken, mihin se liittyy. Tällaista tietoa on esimerkiksi prosessin omistaja, ohjeistukset, riskit, tietojärjestelmät, mittarit ja tavoitteet.
Alla esimerkki siitä millaiset asiat vaikuttavat prosessiin.

Johtamisjärjestelmän hyöty näkyy siinä, miten nopeasti muutos näkyy arjessa.
Kun lokakuussa päätimme puhua Arterilla AI-vetoisesta työstä, termi muuttui faktakerroksessa kerran, ja seuraavasta tehtävästä alkaen sitä käyttivät kaikki, ihmiset ja tekoäly.
Kun strategia muuttuu, johtamisjärjestelmän avulla kuvatut toimintoihin liittyvät kytkökset näyttävät, mihin kaikkeen muutos vaikuttaa.
Tekoälyn avulla johtamisjärjestelmän ylläpidon vaiva voi vähentyä jopa 80 %
Tavallinen vastaväite on, että koko yrityksen toiminnan kuvaaminen vie vuosia ja vanhenee heti. Ennen niin kävikin. Päivittäminen tuntui erilliseltä urakalta, ja ohjeet jäivät kansioihin, joita kukaan ei avannut.
Nyt tekoäly luonnostelee johtamisjärjestelmän sen tiedon pohjalta, mitä organisaatiollasi on jo olemassa. Oman kokemukseni mukaan johtamisjärjestelmän rakentamisen ja ylläpidon vaiva pienenee noin 80 prosenttia. Asiakkailta tätä ei ole vielä mitattu.
Ylläpito pysyy kevyenä, koska työ itse tuottaa päivitykset.

Omassa arjessani tämä näkyy pieninä asioina. Kun korjaan tekoälyä kerran, korjaus kirjataan ohjeeseen, eikä sitä tarvitse toistaa seuraavassa keskustelussa.
Tämä on laadunhallintaa sovellettuna tekoälyyn:
- Säännöt sovitaan etukäteen,
- tekoäly ja agentit tekevät työn,
- poikkeamia verrataan sääntöihin ja sääntöjä tarkennetaan tarvittaessa.
- Laatuihminen tunnistaa kehän heti, ja johtajalle jatkuva kehittyminen on tavoitetila.
Agenttien valvonta tarvitsee digitaalisen kaksosen organisaatiosi toiminnasta
Agenttialustat keräävät lokit, valvovat ajoja ja rajaavat kustannukset. Kaikkea sitä tarvitaan. Lokit vastaavat silti vain siihen, mitä agentti tekee.
Auditoija kysyy toista. Minkä hyväksytyn ohjeen perusteella agentti toimi, kenen vastuulla ja milloin ohje viimeksi katselmoitiin? Niihin vastaa organisaatio. Jos toiminta on mallinnettu tavalla, jota AI-agentit pystyvät hyödyntämään, laadunhallinta ulottuu myös AI-lähtöiseen työhön.
ISO-standardien puolella on päädytty samanlaiseen ratkaisuun: ISO/IEC 42001 on tekoälyn johtamisjärjestelmästandardi, ja se on tehty liitettäväksi olemassa olevaan johtamisjärjestelmään.
Case Arter: Ensin rakenne, sitten agentit
Agentit eivät ole Arterilla vielä laajasti tuotannossa:
- Ensimmäiset agentit aloittavat asiakastuessa, koska sen data ja rytmi ovat valmiina.
- Tämä järjestys on meille tietoinen valinta.
- Ensin rakenne ja ihmisten AI-työ, sitten agentit mukaan toistuviin prosesseihin.
Arterlaiset ovat raportoineet yli 500 AI-kokeilua kaikissa toiminnoissa 2026 aikana. Innostus tekoälyn hyödyntämistä kohtaan on aitoa, mutta arvo yksittäisistä kokeiluissa jää yksilöille ja toiminnot vetivät tekoälyn hyödyntämistä eri suuntiin.
Siksi syksyn 2026 painopiste Arterilla on ollut tekoälyn vakioinnissa. Kun käytäntö toimii, se kuvataan johtamisjärjestelmään, ja sen jälkeen kaikki pystyvät noudattamaan sitä ja tekemistä on mahdollista skaalata. Ja näin saamme koko yrityksessämme:
Ladut samaan suuntaan. 🎿
Lue lisää tekoälyn hyödyntämisestä:
👉 Johtamisjärjestelmä tekoälyn aikakaudella
👉 Miten nostaa tekoälyn tuottama hyöty 5 % jopa 25 %?
👉 Missä kontekstissa tekoäly toimii parhaiten?

Director´s cut -blogisarjan kirjoittaja Mika Tarhala
Mika Tarhala on Arter Oy:n liiketoimintajohtaja. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus liiketoiminnan rakentamisesta ohjelmistoalalla ja konsulttibisneksessä. Hän on rakentanut SaaS-liiketoimintaa nollasta markkinajohtajaksi ja johtanut sitä Suomesta, hajautetulta tiimiltä ja kahden vuoden ajan Meksikosta. Tällä hetkellä hän rakentaa Arteria osana eurooppalaista TSS-konsernia.
Mikan johtamisajattelu kiteytyy lauseeseen:
Rakenteet luovat selkeyden, selkeys synnyttää luottamuksen, luottamus tuottaa kasvun.
Lue lisää
-
-
Published on:Missä kontekstissa tekoäly toimii parhaiten?
-