European Foundation for Quality Management (EFQM) on jäsentensä omistama organisaatio, joka usean vuosikymmenen ajan on koonnut tietoa menestyneistä organisaatioista ja niihin liittyvistä erinomaisuuden tunnuspiirteistä. Ajan myötä nuo tunnuspiirteet ovat jonkin verran muuttuneet, mutta perusajatus on pysynyt lähes samana. Erinomaisina pidettyjen organisaatioiden toiminnasta on voitu löytää tavoitteista mittareihin johdettua toimintaa, asiakasymmärrystä, henkilöstön arjen sujuvuudesta ja turvallisuudesta huolehtimista, ympäristöstä ja kumppaneista välittämistä sekä vastuun kantamista tulevaisuudesta.
Organisaationa EFQM on edistänyt erinomaisten organisaatioiden tunnuspiirteiden juurruttamista julkaisemalla materiaalia, jonka avulla voi arvioida ja kehittää omaa organisaatiota tai arvioida ja vaikuttaa alihankkijoiden tai kumppaneiden toiminnan parantamiseen. Partneriyhteistyö, bm-käynnit, koulutukset, ulkoiset arvioinnit ja kilpailut ovat myös kuuluneet EFQM:n palveluvalikoimaan sen perustamisesta saakka.
EFQM-Model uudistuu
Tänä vuonna EFQM juhlii Clarion hotellissa Helsingissä, kun sen kansallinen partneri Laatukeskus järjestää EFQM Forum -tapahtuman lokakuussa. Luvassa on EFQM-mallia käyttävien organisaatioiden case-puheenvuoroja, mutta myös uuden EFQM-Modelin julkaisu. Olen käyttänyt aikaani paljon tuon mallin aiempien versioiden tutkimiseen ja käytäntöön soveltamiseen vuodesta 1997. Kouluttanut arvioijia, kääntänyt uusia versioita, arvioinut ja innostanut organisaatioita käyttämään kokonaisvaltaista viitekehystä.
Odotan paljon uudelta versiolta. Maailma on muuttunut merkittävästi siitä, miten organisaatioita johdettiin silloin kun ensimmäiset vastaavat laadunhallinnan viitekehykset laadittiin. Vaikka uudistuksia on tehty, ne ovat aina tulleet vuosia jälkijunassa. Meille kouluttajille ja arvioijille se on ollut haastavaa, koska mallin käyttäjien haasteet arjessa ovat kuitenkin olleet tässä ja nyt. EFQM-mallia käyttävät organisaatiot ovat olleet lähes poikkeuksetta edelläkävijöitä, jotka haluavat tuoda erinomaisuutensa näkyviin arviointien avulla ja kehittää toimintaansa pitkäjänteisesti eteenpäin.
Yllätystä kaivataan
Jotain hassua mallissa on kuitenkin ollut senkin vuoksi, että kerta toisensa jälkeen versioita on pidetty haastavina oppia ja työläinä käyttää, vaikka perusajatus jakaa asiat viiteen toiminnan arviointialueeseen ja neljään tulosten arvioinnin alueeseen on varsin yksinkertainen. Näitä arviointialueita on sitten arvioitu jatkuvan parantamisen PDCA-syklillä. Toivon, että tässä uudistuksessa ei käy kuten aiemmissa.
Uudistuksen, jota hehkutetaan isolla U:lla, on katsottava rohkeasti eteenpäin. Uudet teknologiat, digitaaliset palvelut, tiedon hallinnan ja tietoturvan merkitys koko organisaation tulevaisuudelle ovat asioita, joita ei voi ohittaa, kun arvioi minkä tahansa organisaation erinomaisuutta ja laatua tässä ajassa. Toivon todella, että esimerkiksi Togaf, Gobit, ITIL, GDPR, työturvallisuus ja ympäristövaatimukset eivät uudessa versiossa jää sanahelinän tasolle. Toivon myös hartaasti, että edes järjestelmien ja kumppaneiden merkitys prosessien arvioinnissa on saatu uudessa versiossa nostetuksi nykytasolle. Jos ei, malli jää historiaan kuten monet muutkin hyvät työkalut aikanaan ovat jääneet. Tulen kaipaamaan sitä rakkaudella, mutta pärjään kyllä hyvin ISO-standardeilla, Togaffilla ja tietojohtamisen viitekehyksillä.
