Blogi

ISO 45001 korvaamassa OHSAS 18001:2007 työterveys- ja -turvallisuushallinnassa

OHSAS 18001 viimeisimmästä päivityksestä on ehtinyt jo kulua 9 vuotta. Työterveys- ja -turvallisuusajattelussa on sinä aikana tapahtunut merkittävää kehitystä. Kansainvälisissä organisaatioissa lähes tyystin TTT-asiat ovat hyvin vahvasti osana johtamista ja Suomessakin on vankkaa jopa turvallisuuskulttuurin kehittymistä todettavissa. Suomessa on näinä vuosina usein lehtien palstoja myöten keskusteltu erityisesti työhyvinvoinnista, työssä jaksamisesta ja nyt viime kuukausina myöskin TTT:n roolista jopa tuottavuuden vaikuttajana. OHSAS 18001 ei ole tähän asti ollut ISO-järjestön julkaisema kansainvälinen standardi, mutta nyt tilanne on muuttumassa. Tässä pohdinnassa on taustana käytetty ISO 45001:2016 CD2 (comment draft) 2-versiota. DIS-versio julkaistiin 2016 helmi-maaliskuussa. ISO 9001 ja ISO 14001 vastaaviin kehitysvaiheisiin verrattuna ei enää kovin dramaattisia muutoksia liene odotettavissa?

ISO 45001:2016 CD2 rakentuu samalla ylätason yhteiselle rakenteelle kuin ISO 9001, ISO 14001 ja ISO 27001 johtamisjärjestelmästandardit (Organisaation toimintaympäristö, johtajuus, suunnittelu, tukitoiminnot, toiminta, suorituskyvyn arviointi ja parantaminen). Yhteinen ylätason rakenne on erinomainen askel eri johtamisnäkökulmien yhteen integrointia ajatellen.

Mitä uudistunut ISO 45001 nostaa esille?

Toimintaympäristön ulkoisten ja sisäisten asioiden, haasteiden määrittäminen on tässäkin standardissa uutta ja nostaa TTT-ajattelun osaksi organisaatioiden strategiaprosessia. Johtoryhmätasolla joudutaan pohtimaan, miten liiketoimintaympäristön muutokset saattavat vaikuttaa niin työterveysolosuhteisiin kuin työturvallisuuteen ja -suojeluun. Tämä kytkee TTT-asioita entistä selvemmin luonnolliseksi osaksi pitkän tähtäimen kuin vuosisuunnittelun tavoitteiden asettamista yhdessä laatu- ja ympäristöasioiden kanssa. Voisikin jo sanoa, että lähestytään ns. TQM -ajattelua, Total Quality Management periaatteita, joissa kattavaan laadukkuusajatteluun kuuluvat laadun lisäksi ympäristöasioiden hallinnan ja työterveys- ja työturvallisuusasioiden laadukas johtaminen. Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten määrittäminen on vastaavasti osa perustunnistamista. Tämä standardi vielä erityisesti korostaa työntekijöitä erikseen nimettynä sidosryhmänä eri organisaation portailla ( = ylimmästä johdosta aina ”matalimpaan vakanssiin” asti). Tässä on hyvää se, että johtamis- ja toimihenkilörooleissa työskentelevät samaistetaan organisaation valvonnassa töitä tekeviksi henkilöiksi yhtälailla perinteisen työntekijäkäsitteen kanssa. Johtajuuskohdassa korostetaan kuten jo OHSAS 18001:ssakin työntekijöiden mukaan ottamista ja kuulemista monissa TTT-järjestelmän rakentamis- kuin ylläpitomenettelyissä. Ylimmän johdon vastuuta on laajennettu ISO 9001 ja ISO 14001 tyyppisillä vastaavilla mm. TTT-asioiden integrointi liiketoimintaprosesseihin, henkilöstön osallistaminen järjestelmän laatimiseen, toteuttamiseen ja jatkuvaan parantamiseen, henkilöstön aktivointi kehittämään TTT-järjestelmän suorituskykyä, esimiesportaiden johtamisroolin tukeminen eri johtamistasoilla jne.

Työntekijöiden osallistaminen

Kaikkien tasojen työntekijöiden (ml. Johtajat, toimihenkilöt) osallistamista ja kuulemista on vahvistettu OHSAS 18001 verrattuna. Suunnittelussa tuodaan esille riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen toimintaympäristön haasteisiin, sidosryhmien tarpeisiin ja odotuksiin liittyen sekä TTT-järjestelmän laajuuteen liittyen. Riskien ja mahdollisuuksien määrittelyyn sisällytetään myös perinteiset vaaratekijöihin, laki- ja muiden vaatimuksiin sekä TTT-järjestelmän suunniteltuihin tuloksiin liittyvät riskit ja mahdollisuudet unohtamatta TTT-järjestelmän suunniteltuihin muutoksiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvien toimenpiteiden kirjoa on laajennettu. Toimenpiteitä tulee suunnitella 4.1, 4.2 ja 6.1.3 pohjalta ja kytkeä ne prosesseihin. TTT-tavoitteiden asettamisessa riskien ja mahdollisuuksien arviointituloksia hyödynnetään perinteisten lähtötietojen rinnalla. Työntekijöiden osaamisen kehittämisessä ISO 45001 tuo esille uusia seikkoja kuten yksilöllisen kyvykkyyden, toimintaympäristön muutosten vaikutusten ym. huomioon ottamisen koulutussuunnitelmissa.

Dokumentointivaatimukset

Ohjeiden tallenteiden hallinnassa käytetään samoja pelisääntöjä kuin jo julkaistuissa johtamisstandardeissa. Järjestelmän dokumentointivaatimus on selvempi, TTT-johtamisjärjestelmän keskeiset osat, prosessit ja niiden vuorovaikutukset on kuvattava. TTT-järjestelmän tarvitsemille prosesseille tulee määritellä kriteerit, valvoa prosesseja ko. kriteerien täyttämisen suhteen, todentamalla prosessien riskienhallinnan vaikuttavuutta. Riskienhallinnassa tulee käyttää riskien pienentämiseksi tuttua riskien valvontahierarkiaa. Prosessien tai järjestelmän muutoksia tulee kanssa valvoa, jotta voidaan varmistaa, että muutokset eivät vaikuttaisi haitallisesti TTT-suorituskykyyn. Ostoprosessissa tulee luoda valvontakeinot ostettavien materiaalien ym. jotta ostetut suoritteet eivät olisi ristiriidassa TTT-järjestelmässä määriteltyjen vaatimusten kanssa.

Toiminnan mittarit

OHSAS 18001 nosti esille mittareissa ennakoivat ja reaktiiviset turvallisuusindikaattorit. Tässä uusi luonnos on yleisluontoisempi, tulee määritellä mitä seurataan ja mitataan, miten mitataan, milloin mitataan ja miten tietoa analysoidaan. Kohta vastaa ISO 9001 ja 14001 vastaavia vaatimuksia. Työntekijöiden osallistaminen seurattavien ja mitattavien asioiden käsittelyyn on vaatimuksena. Sisäiseen auditointiin CD2 ei anna uusia ajatuksia. Johdon katselmusta on täydennetty muutamalla uudella syötteellä kuten toimintaympäristön haasteet, riskien ja mahdollisuuksien muutokset, sidosryhmien palaute muiden syötteiden ollessa samoja. Jatkuvan parantamisen toimenpiteissä nostetaan ensimmäistä kertaa esille työterveys- ja-turvallisuuskulttuuri. Tätä puolta tässä standardissa jä kaipaamaan enemmänkin. Uutta muihin standardeihin verrattuna on vaatimus luoda ns. jatkuvan parantamisen prosessi.

 

OHSAS 18001 on uudistumassa ja yhtenäistymässä muiden johtamisjärjestelmästandardien kanssa ja tulossa entistä helpommin integroitavaksi johtamisjärjestelmän osaksi. Aikaviive on oikeastaan hyväksi, moni organisaatio on aloittanut laatu- ja ympäristöpuolen päivittämisen ja kun tämä ISO 45001 ensi syksynä vahvistetaan organisaatioilla on jo hyvää kokemusta ja sitä kautta OHSASin päivittäminen sujunee helpommin vuoden parin kuluttua.

Haluatko kuulla lisää? Ota meihin yhteyttä.

Ota yhteyttä

Haluaisitko saada lisätietoa? Ota yhteyttä ja kerromme mielellämme lisää!

Kirjoittaja

Jussi Moisio on toinen Arterin perustajajäsenistä ja vanhempi konsultti. Hänellä on vuosikymmenten kokemus laadunhallinnan, ympäristö- ja turvallisuusasioiden, riskien hallinnan, jatkuvan parantamisen, prosessiajattelun ja prosessien mittaamisen sekä erilaisten arviointien ja auditointien parista.

Jussi on menestyksellisesti ohjannut kymmeniä toimintajärjestelmän rakennus- ja jatkokehitysprojekteja ja toimii myös Inspecta Oy:n pääarvioijana. Jussi on tehnyt laajoja yksityisen alan kuin julkisen alan prosessien arviointeja, taustaselvityksiä ja haastatteluja sekä priorisoinut niiden perustalta kehittämiskohteet niin Suomessa kuin kansainvälisesti.

Liittyvät materiaalit