Käyttäjän mielestä hyvä tuote on haluttava, hyödyllinen, käytettävä sekä miellyttävä.
Kuulostaa helpolta, mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?
Käytettävyys luo toiminnallisuuksia tarpeisiin
Käytettävyys ei ole pitkän tuotekehityksen lopputulos, vaan ennen kaikkea suunnittelun kivijalka, jonka varaan tuote rakennetaan.
Käytettävyyden kannalta on tärkeää muistaa, että etenkin teknologiatuotteista puhuttaessa tuotetta käytetään aina muiden tarpeiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi: lisäksi nyrkkisääntönä on, että tuotteen käytön tulisi tuottaa käyttäjälleen enemmän mielihyvää kuin -pahaa.
Käytettävyys kattaa siis käyttäjän kokemukset tuotteen ulkonäöstä ja sisällöstä, mutta ensisijaisesti käytettävyys liittyy tuotteen toiminnallisuuteen. ISO-standardi määrittelee käytettävyyden käsitteen seuraavasti:
Käytettävyys kertoo, kuinka hyvin käyttäjät pystyvät käyttämään tuotetta tuottavasti, tehokkaasti ja miellyttävästi määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi tietyssä käyttöympäristössä.”
Hieno määritelmä ei itsessään kuitenkaan kerro meille vielä mitään. On ehkä helpompaa hahmottaa käsitteen merkitystä käytännössä käytettävyyden karkeasti jaettujen osa-alueiden perusteella:
- Toimintojen tulee vastata siihen, mitä tuotteella pyritään tekemään.
- Toimintojen tulee olla loogisesti ryhmiteltyinä.
- Toiminnosta toiseen liikkumisen on oltava ymmärrettävää.
- Tuotteen käytön tulee olla intuitiivista eli tukea ja vastata aiempiin kokemuksiin.
- Tuotteella on käyttäjänsä mielestä miellyttävä ulkoasu.
- Tuote luo symbolisen arvon käyttäjälleen.
Käyttäjäkokemus syntyy tunteista
Käyttäjäkokemus syntyy, kun käytettävyyteen lisätään käyttäjän tunteet, motiivit ja tarpeet. Tunteiden kokemiseen vaikuttaa suuresti jokaisen oma persoona, kulttuuritausta, kokemukset, mielentila, odotukset ja tuotteen käyttötilanne.
Tunteet syntyvät erilaisista tavoitteista, tarpeista, odotuksista ja suunnitelmista. Kognitiivinen tiedonkäsittely ja tunteet ovat jatkuvassa yhteistoiminnassa, mutta tunnereaktiolla on voima syrjäyttää muut asiat tietoisesta mielestä ainakin hetkellisesti.
Kaikista voimakkaimmin tunteet liittyvät tilanteisiin, joissa saavutetaan tai menetetään jotain itselleen hyvin tärkeää. Positiivisia tunteita syntyy, kun käyttäjän tarpeet ja tavoitteet täyttyvät. Vastaavasti negatiivisia tunteita syntyy ristiriidasta tilanteen ja käyttäjän tarpeiden tai päämäärien kanssa.
Positiiviset tunteet saavat käyttäjän sietämään helpommin pieniä virheitä esimerkiksi käytettävyydessä ja niillä on suora positiivinen vaikutus käyttäjän työntekoon ja ongelmanratkaisuun. Negatiivisten tunteiden hallinta vie tarkkaavaisuudelta voimaa ja hajottaa ajattelua – valitettavasti negatiiviset tunteet myös muistetaan paljon paremmin kuin hyvät.
Pääasiassa tunteilla on käyttäjään kolmenlaisia vaikutuksia: miellyttävä tuote saa aikaiseksi ilon tunteita = mieliala, turhautuminen saa luovuttamaan = toiminta ja innostus saa sekä sykkeen että suupielet kohoamaan = sisäiset ja ulkoiset reaktiot.”
Kuinka käyttäjällä voi sitten olla tunteita erilaisia tuotteita kohtaan? Tyypillisimmin tunteemme muodostuvat joko itse tuotetta kohtaan, tuotteen omistamista kohtaan tai tuotteen käyttöä kohtaan. Parhaassa tapauksessa kaikki kolme elementtiä auttavat käyttäjää saavuttamaan tavoitteita ja herättävät käyttäjässään positiivisia tunteita.
