Blogi

Kokonaisarkkitehtuuri – Taas uusi inhokkisana?

Inhokkisanoilla hidastetaan kehitystä

Sanojen inhoajat ovat henkilöitä ja henkilöryhmiä, joita on tullut useita vastaan kehittämistyötä tehdessä. Monesta hyvää tarkoittavasta sanasta ja asiasta on tullut kielletty tai kirosana. En ole koskaan erityisesti pohtinut mikä tällaiseen reagointiin on johtanut, mutta sen olen havainnut, että kehittämistyötä se on hidastanut melkoisesti monessa organisaatiossa. Milloin se inhokkisana on ollut prosessi, milloin mikäkin.

Yleensä sana on ensin ollut edelläkävijöiden käytössä, ja joku on siihen liitetyllä tekemisellä saanut jotain onnistumisia aikaan. Vähän kuin hyvä resepti, jonka avulla on onnistuttu tekemään maukasta ruokaa. Silloinhan on tapana laittaa resepti kiertoon. Hetken päästä kaikki puhuvat siitä ja esittävät siihen liittyen mielipiteitään, vaikka eivät olisi kertaakaan kokanneet kyseistä ruokaa. Jonkun aikaa kierrettyään resepti on yleensä muuttunut, alkuperäinen idea sen toteuttamiseen liittyen on unohtunut tai joku onnistumisen kannalta tärkeä raaka-aine on vaihdettu toiseen.

Kokonaisarkkitehtuuri on uusi uljas inhokkisana

Kokonaisarkkitehtuurista on hyvää vauhtia tulossa yksi tällainen ”allergiaa” aiheuttava sana. Juuri kun olet pikkuhiljaa alkanut itse ymmärtää, miten tärkeästä asiasta on kyse, joudutkin jo keskustelemaan aiheesta kiertoilmaisuin.

Kokonaisarkkitehtuuri  on onneksi monen muuhun käsitteeseen verrattuna helpommassa tilanteessa. Organisaation arkkitehtuurin kuvaamiseen ei nimittäin tarvita niin paljon sanoja. Se voidaan visualisoida erilaisilla mallinnuksilla esimerkiksi ARC-ohjelmiston avulla. Kun organisaation eri elementit voi nähdä kuviona ei selityksiä tarvita niin paljon.

Mistä elementeistä ne organisaatiot sitten koostuvat?

No, prosesseista tietenkin sanoisi entinen minä. Hän, joka ei ollut koskaan kuullutkaan kokonaisarkkitehtuurista ja jolle laadunhallinta on ollut arkipäivää vuosien ajan.

Ihmisistä ja heidän tehtävistään sanoisi humanistiminäni.

Palveluista ja asiakaskokemuksista sanoisi se muotoiluun ja palvelujohtamiseen hurahtanut minäni.

Järjestelmien ja ohjelmistojen puolesta liputtaisi helposti ohjelmistoja tuottavassa yrityksessä toimiva nykyminäni.

Muutoksesta, jatkuvasta muutoksesta, kommentoisi puolestaan muutosjohtamisen minäni.

Näiden pääni sisäisten torailevien persoonien kanssa olen saanut yllättävän sopuisaa keskustelua ja kokonaisuuksien tarkastelua aikaiseksi syöttämällä päähäni tietoa kokonaisarkkitehtuurista ja sen mukanaan tuomista mallinnuksen mahdollisuuksista. Kaiken tämän ja paljon muutakin olen voinut visualisoida ja mallintaa ketterästi vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia erilaisten skenaarioiden pohjalta.

Kokonaisarkkitehtuurityön haasteet

Marraskuun alussa pääsimme ARC-päivässä 5.11. kuulemaan Katja Penttisen väitöskirjaan liittyvän tutkimuksen tuloksia. Ne vahvistivat käsitystämme siitä, miten tärkeää on kuvata toimintaa tarvelähtöisesti. Usein varsinkin kokonaisarkkitehtuurin alussa vaarana on se, että lähdetään kuvaamaan tilannetta menetelmälähtöisesti ikään kuin valmista sabluunaa ”suorittaen”.

Tutkimustulosten lisäksi, me arterlaiset kuulemme omissa organisaatioissaan kokonaisarkkitehtuurityötä johtaneiden henkilöiden kokemuksia arkkitehtuurityöstä. Haastavana koetaan myös se, että kokonaisarkkitehtuurin luullaan olevan vain ICT:n vastuulla tai että kyseessä olisi pelkästään teknologian ja järjestelmien listaus.

Liiketoimintamallin yhteentoimivuus järjestelmien kanssa ei synny ilman että liiketoimintajohto kantaa vastuuta ja osallistuu kokonaisuuden mallintamiseen. Eikä tiedon yhteentoimivuus eri prosessien tai organisaatioiden välillä synny ilman ymmärrystä kokonaisuudesta. Kyseessä on siis koko organisaation asia ja onnistumisen ratkaisee se mille kypsyystasolle tuon yhteentoimivuuden osalta päästään.

Yksinkertaista, selkiytä ja varmista toimeenpano

Olen tottunut tekemään töitä asioiden kanssa, joiden torpedoimiseksi riittää, että sanoo olevansa allerginen kyseiselle sanalle. Ehkä siksi kokonaisarkkitehtuurin osalta lähinnä hymyilyttää, kun joku väittää, että koko sanaa ei pitäisi käyttää. Minusta siitä pitäisi jankuttaa joka päivä.

Enemmän kuin koskaan tarvitsemme kykyä hahmottaa monimutkaisia systeemejä ja ymmärtää asioiden välisiä syy-seuraussuhteita. Itsehän me olemme ne monimutkaiset systeemit rakentaneet. Ehkä nyt olisi aika innostua yksinkertaistamaan, selkeyttämään ja varmistamaan tulevaisuutta kokonaisarkkitehtuurin avulla, niin että saataisiin hommat pysymään hyppysissä.

Linkittämällä vähintäänkin prosessit, palvelut ja järjestelmät toisiinsa ja tutkimalla mallinnusten avulla miten kokonaisuus toimii, voit helposti aloittaa kokonaisarkkitehtuurityön. Älä siis jää sanoihin jumiin, vaan mallinna ja ota selvää! Onnea matkaan ja jos tarvitset apua, niin ota meihin yhteyttä!

Kokeile Arterin ARC-ohjelmistoa kokonaisarkkitehtuurin työkaluna

Tilaa demo-tunnukset tällä lomakkeella ja kokeile ARC-ohjelmistoa ilmaiseksi:

Lähettämällä hyväksyn, että antamani henkilötiedot tallennetaan Arter Oy:n suoramarkkinointirekisteriin.

Kirjoittaja

Arterin vanhempi konsultti KM Elina Mäkinen on toiminut liiketoiminnan ja laadun kehittämistehtävissä yli 20 vuotta. Hän on EFQM:n akkreditoima arvioijakouluttaja ja EFQM -pääarvioija, ISO9001 Lead Auditor sekä EFQM Sustainability Assessor. Elinalla on erittäin laaja tietämys erilaisten prosessi-, laatu-, arviointi-, riskienhallinta- ja innovointityökaluista. Elina on vahvaa osaamista myös kokonaisarkkitehtuurissa ja palvelumuotoilussa sekä IMS- ja ARC -ohjelmistojen hyödyntämisessä kehittämisen ja johtamisen välineinä. Käytännön kokemusta kokonaisvaltaiseen toiminnan kehittämiseen on kertynyt yli 200:n asiakasorganisaation kanssa työskentelystä. Ominaista Elinan vetämille työpajoille on se, että niissä ei junnata teorioissa, vaan tehdään yhdessä asioita eteenpäin.

Liittyvät materiaalit