Blogi

Kokonaisarkkitehtuuri tänään 

Katsaus alan tutkimuksiin, julkaisuihin ja pöhinöihin – nämä asiat ovat pinnalla kokonaisarkkitehtuurissa

Tieto, sen käsittely, hallinta ja tuottaminen, on selkeästi tämän hetken yleisin puheenaihe. AI ällistyttää ja kiehtoo, sen kehittymisnopeus asettaa haasteita alan asiantuntijoille päivittää omaa osaamistaan kaiken aikaa.

Ei tarvitse olla kummoinen ennustaja, kun näkee että tämä tulee taas muuttamaan liiketoimintaa ja työskentelyn tapoja. Juuri kun pandemiasta selvittiin ja opittiin etätyöt, niin kohta pitää taas asennoitua uudelleen ja opiskella lisää.

Edessä on jälleen uusi toimialamurros, tekoälyn hyödyntäminen tehostaa jotakin funktioita niin merkittävästi, että joillakin aloilla on jälleen keskusteltava työtehtävien uudistamisesta. Muutokseen sopeutuminen on organisaatiossa tärkeä kyvykkyys, jota kannattaa hioa kuntoon. 

Pidin aiheesta webinaarin 9.5.2023, jotta sinun on helpompi päästä kärryille siitä, mitkä asiat kokonaisarkkitehtuurissa ovat juuri nyt ja lähitulevaisuudessa pinnalla. 

Gartner – kokonaisarkkitehtuurin trendit, haasteet ja fokusalueet

Gartnerin tutkimuksessa The Gartner Leadership Vision for 2023: Enterprise Architecture, kysyttiin johtavilta kokonaisarkkitehtuuri-toimijoilta 2023 vuoden trendejä.

  1. Ensimmäisenä nostettiin voimat, jotka luovat epävarmuutta toimintaympäristöön. Sota on lyönyt leimansa, se näkyi useammassakin pylväässä, toisaalta positiivisempana voimana vastuullisuus, inklusiivisuus ja luottamus nousivat myös tärkeiksi.
  2. Toinen trendi liittyy nopeutuvaan muutosvauhtiin ja sen vastavoimiin. Digitalisaatio vauhdittuu ja demokratisoituminen jatkuu, mutta toisaalta on myös näkyvissä muutoksia työvoiman dynamiikassa, haetaan jatkuvasti tehokkaampia tapoja toimia. Myös vastuullisuus-ajattelun nouseva trendi voi toimia tässä vastavoimana.
  3. Kolmas trendi on tuo alussa mainittu mukautuminen, muutosvoimat jylläävät ja ne pitää valjastaa positiivisesti. On osattava muuttua ja se on tehtävä arvolähtöisesti. 

Samassa tutkimuksessa kyseltiin kokonaisarkkitehtuurin haasteista, joita nousi esiin neljä.

  1. Tärkeimpänä haasteena on, että kokonaisarkkitehtuurilta puuttuu arvolupaus, joka sitouttaisi sidosryhmiä tähän työhön. Koska sidosryhmät muuttuvat, myös arvolupausta pitää kehittää, mallien piirtely ei enää riitä, vaan pitää osata tuoda omaa ammattitaitoaan keskusteluun.
  2. Toiseksi nähtiin, että muutosvauhti selkeästi haastaa kokonaisarkkitehdin kyvyn tukea sidosryhmiä. Muutosta ajavat trendit pitäisi kääntää edukseen, mutta se ei ole aina helppoa, myös talenttien vähyys ja uusien asioiden omaksumisvaateet vaikeuttavat asiaa.
  3. Kolmantena haasteena on vastuullisen liiketoiminnan tarpeet kokonaisarkkitehtuurille. Siellä on uusia liiketoimintaprioriteetteja, mahdollisesti jopa uudenlaisia tuotteita. Miten kokonaisarkkitehtuurilla tuetaan vastuullisuuden erilaisia näkökulmia, ympäristönäkökulmaa, sosiaalista ja hallinnollista näkökulmaa. Tämä alue on vielä vähän koskematonta maastoa.
  4. Neljäntenä haasteena nähdään ammattitaitoisten osaajien puute. Ei ole välttämättä edes helppoa määrittää minkälaista osaajaa tarvitaan. 

Haasteisiin vastaavina toimenpiteinä Gartner suosittelee neljää fokusaluetta:

  1. Kokonaisarkkitehtuurin brändääminen ja arvolupauksen luominen.
  2. Arkkitehtuurin mukauttaminen demokratisoituneeseen organisaatioon.
  3. Luodaan strategia tukemaan kokonaisarkkitehtuuriosaamista.
  4. ESG-strategian tukeminen.

Mitkä muut asiat kokonaisarkkitehtuurissa ovat pinnalla?

Enterprise Architecture Professional Journal puhuu ka-kustannuksista ja mitä niillä saa. 

Julkaisussa esiteltiin melko tuore case-study, jossa kerrottiin itse asiassa varsin tyypillinen tarina onnistumisesta, jossa korostui teknisten investointien keskittämisen ja systematisoimisen tärkeys. Samalla rahalla tavoitetaan monta muuta etua. 

Kustannuksien ja hyötyjen perässä on myös Architecture and Governance Magazine. Jason Baragry Ardocilta toteaa, että muutosten tunnistaminen ja muutosten paranemisen analysoiminen on usein avain businesarvon näkemiseen ja mittaamiseen. Mitä on tehdä muutosta ilman ka-menetelmiä ja mitä on tehdä muutosta niiden kanssa. 

Architecture and Governance Magazine kantaa myös huolta naisarkkitehtien vähyydestä, vain 10-12 % teknologia-arkkitehdeistä on naisia. Siksi julkaisussa nostetaan esiin naispuolista arkkitehteja ja heidän uratarinoitaan. Niistä löytyy kiinnostavia kiinnekohtia tämän päivän keskusteluihin, miten talentteja hoivataan ja kasvatetaan, ja potentiaalisille talenteille pitää vain antaa mahdollisuus. 

Architecture Center of Excellence eli ACOE puhuu niinikään kustannuksista, mutta budjetoinnin kannalta. Sam Holcman käy tarkkaan läpi, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon arkkitehtuuritoiminnon perustamisessa ja ylläpidossa. Tämän puheenvuoron perusteella on luotavissa kustannuslaskelma arkkitehtuuritoiminnon perustamiselle. 

Sama organisaatio puhuu myös kokonaisarkkitehdin osaamisprofiilista. Se on perinteisesti nähty melko teknologiapainotteisena, mutta tämä on muuttumassa. 

Tottakai kokonaisarkkitehtuuri tai teknologia-arkkitehtuuri vaatii vahvan analyyttisen ja järjestelmällisen otteen, johon STEM-taidot (science, technology, engineering, mathematics) valmentavat, mutta pitää osata myös navigoida organisaatiossa ihmistasolla, verkostoitua, kiinnostua ihmisten ajatuksista ja tuoda ihmisiä yhteen. Tarvitaan soft skills’ejä. 

Kokonaisarkkitehdin on hyvä kehittää niin sanottuja pehmeitä taitojaan:

  • Collaboration – yhteistyö.
  • Communication – viestimistaidot.
  • Creativity – luovuus.
  • Critical thinking – itsenäinen ajattelu. 

Tieto ja AI 

Tietoarkkitehtuurin ajan tasalla pitäminen saattaa vaatia järjestelmien tai menetelmien vaihtamista aika ajoin, jotta saavutetaan haluttu lopputulos. Ala on huimassa muutoksessa, menetelmiä ja terminologiaa tulee koko ajan lisää. Tutustu esimerkiksi alla oleviin.

Teknologioita, joista voi olla apua tietoarkkitehtuurin modernisoimisessa:

  • Data pipelines 
  • API  
  • Koneoppiminen 
  • Data streaming 

Tietoarkkitehtuurimalleja voi myös olla syytä modernisoida:

  • Data mesh 
  • Data fabric 
  • Data hubs 
  • Data lakehouses 

Tiedon laadun kivijalat:

  • Tuoreus 
  • Volyymi 
  • Skeema 
  • (Ei) poikkeamat = Omituisuuksien puute 
  • Hajonta  

Datan havainnointikyvykkyys (Data Observability):

  • Shallow Data Observability 
  • Deep Data Observability 

Kiinnostaako kokonaisarkkitehtuuri? Suosittelen sinulle näitä sisältöjä:

👉 Kokonaisarkkitehtuurin merkitys kasvaa tulevaisuuden tekemisessä | blogi + webinaaritallenne
👉 Kokonaisarkkitehtuuri koko organisaation työkaluksi | blogi
👉 Mitä turvallisuusarkkitehtuurilla tarkoitetaan? | blog + webinaaritallenne

Kirjoittaja

Salla vastaa Arterin tutkimus- ja kehitysyksiköstä. Hän on kokonaisarkkitehtuuriasiantuntija, jolla on pitkä kokemus myös tietojärjestelmähankkeista, laatujohtamisesta ja mallintamisesta. Hän on kiinnostunut tuomaan Arterin ohjelmistoja ja palveluja rohkeasti digiaikakauden uusille kehittämisalueille. Vapaa-ajalla hänet tapaa marttailemasta tai matkustelemasta käsitöiden ja taiteen parissa.

Liittyvät materiaalit