Laadukkaat tauot ja miksi niistä puhuminen on helpompaa kuin niiden pitäminen?

Työntekijöitä kuormittaa tänä päivänä fyysisen rasituksen ohella yhä kasvavissa määrin psyykkinen kuormitus, joka on työergonomiaan liittyvien haasteiden rinnalla toinen sairauspoissaoloja lisäävä tekijä.

Samaan aikaan tuntuu siltä, että keskustelua psyykkisen kuormituksen tekijöistä ja samalla sen hallitsemiseen liittyvistä moninaisista keinoista käydään koko ajan aktiivisemmin, erityisesti ajatustyötä eli työkseen erinäisiä ratkaisuja pohtivien ihmisten keskuudessa, joiden tärkein työkalu on oma mieli.

Työterveyslaitos kertoo monen työntekijän kokevan henkistä kuormittumista työssään, mikä johtuu aivojen kuormituksen kasvamisesta. Aivokuormaa lisäävät tiedon määrän kasvaminen, paine jatkuvasta oppimisesta, häiriöt sekä keskeytykset ja aikapaine.

Keväästä 2020 asti uudeksi normiksi muuttunut etätyö tuo jaksamishaasteisiin aivan oman lisämausteensa. Kotitoimistoilla ei tule työpäiviin samalla tavoin keskeytyksiä kuin fyysisesti toimistolla töitä tehdessä, niin hyvässä kuin huonossakin.

Pahimmillaan työn imu saattaa viedä asiantuntijat mukanaan niin voimakkaana, että lounaatkin syödään läppärin äärellä ja päivän päätyttyä tuntuu, kuin olisi tehnyt töitä kahdeksan tunnin sijaan kuusitoista.

Miksi laadukkaat tauot ovat tärkeitä?

Yksi tärkeimmistä ja yksinkertaisimmista työkaluista lepuuttaa puutunutta selkää ja ylikierroksilla käyvää mieltä ovat tauot. Sellaiset, joilla emme avaa Instagramia tai LinkedInia, vaan nousemme ylös työtuoleiltamme, unohdamme työtehtävät ja ehkäpä hieman kävelisimme tai tekisimme pienen liikuntasuoritteen. Sellaiset tauot, joilla todella haemme lisää energiaa ja palaudumme, joita voisimme kutsua laadukkaiksi.

Palauttavien taukojen ja paremman jaksamisen yhteyttä on tutkittu myös Tampereen yliopistolla, jossa havaittiin palauttavien lounastaukojen tukevan työssä jaksamista. Lounastauko koettiin palauttavana, mikäli sen yhteydessä pystyttiin todella irtautumaan työtehtävistä niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.

Tutkimuksessa kartoitettiin ruokailun lisäksi myös sitä, kannattaako lounastauon yhteydessä rentoutua myös muilla keinoin. Tutkimukseen osallistuneet kokivat esimerkiksi 15 min puistokävelyn vähentävän väsymystä työpäivän lopussa. Palauttavia taukoja pitävä työntekijä siis jaksaa ja voi paremmin työssään.

Laadukkaat tauot Arterilla

Tietokoneella tehtävä työ on fyysisesti kevyttä, jolloin kehomme ei anna samalla tapaa viestejä väsymyksestä kuin fyysisessä työssä. Siksi tietoinen taukojen pitäminen asiantuntijatyössä on tärkeää pitää mielessä. Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty.

Meillä Arterilla lanseerattiin 2020 keväällä etätyösuosituksen myötä kolmesti viikossa tehtävä digitaalinen lankutushaaste. Haaste on nimensäkin mukaisesti liikunnallinen tauko, jossa alkuun venytellään vapaavalintaisesti vaihtuvan musiikin tahdissa ja venyttelyn perään lankutetaan 4 minuuttia 20 sekunin jaksoissa Tabata-treenimallin mukaisesti.

Lankuttamassa on ollut alusta asti pieni vakijoukko, joka on tunnollisesti osallistuu haasteeseen lähes aina. Tauon suosio on siis houkuttelevasta nimestään huolimatta jäänyt odotettua pienemmäksi, mutta toisaalta, siihen osallistuvat ovat olleet haasteeseen alusta asti kovin sitoutuneita. Okei, mikä voisi olla taustalla suosion pienuudessa ja vähäisessä osallistujamäärässä?

Tauoista puhuminen on helpompaa kuin niiden pitäminen

Jos asiaa lähtee pohtimaan ympäristön vaikutuksen näkökulmasta ennalta päätettyihin asenteisiin, kuten vaikka siihen, että ”lankutushaaste vaikuttaa hyvältä, tänään osallistun!”, ympäristön erinäiset ennakoimattomat houkutukset, kuten mukaansa tempaava työtehtävä juuri taukojumppaa ennen, haastavat yksilön tietoista vaikuttamista omiin aikomuksiin ja käyttäytymiseen.

Voikin olla, että emme ole onnistuneet sisäisellä viestinnällämme vielä vakuuttamaan tarpeeksi montaa arterlaista osallistumaan. Osallistujajoukkoa voisikin saada suuremmaksi panostamalla viestinnässämme taukojen virkistävän ja palauttavan vaikutuksen korostamiseen, ja lisätä tietoisuutta sen pidempiaikaisista terveyshyödyistä säännöllisesti totetuttuna. Toisin sanoen, luoda henkilöstöllemme edellytykset aidolle aikomukselle osallistua.

Aikomuksen luonnin lisäksi on toki tärkeää myös, että työympäristömme tukee ja kannustaa työntekijän päätöstä osallistua lankutushaasteeseen.

Tämä toteutuu meillä mukavasti niin, että lankutushetki ja Teamsin osallistumislinkki löytyy jokaisen arterlaisen kalenterista – toimintaan siis kannustetaan ainakin kalenterivarausten muodossa. Voi kuitenkin olla, että kalenterivarausten lisäksi pieni lisäkannustus esimerkiksi tiimien viikkopalavereissa, voisi tehdä poikaa.

Mikä taas on saattanut vaikuttaa siihen, että kyseinen pieni porukka on mukana vatsalihasten jännitysnäytelmästä toiseen?

Yksi syy voi olla se, että lankutushaaste on pyritty toteuttamaan osallistujat mahdollisimman hyvin huomioiden.

Taukoon on otettu mukaan biisejä joko järjestäjän tai osallistujien itsensä toivomina ja tuokio pitää sisällään vapaata rupattelua. Hurjasta nimestään huolimatta lankutushaaste on siis pyritty tekemään hauskaksi, osallistumiseen houkuttelevaksi ja työntekijöitä yhdistäväksi tarjoten näin kokemuksen yhteydestä muihin arterlaisiin.

Tauossa on pyritty huomioimaan myös kokemus kompetenssin ja osaamisen tunteesta. Alussa on vapaasti toteutettava venyttelyhetki ja lankutusta tehdään omien voimien mukaisesti.

Tauko on myös vapaaehtoinen, se siis mahdollistaa osallistujilleen kokemuksen autonomian tunteesta, sillä pakotetta tähän suoritukseen ei yksittäisen HR päällikön maanitteluja lukuunottamatta ole!

Vinkkejä laadukkaisiin taukoihin

• Säätele omaa jaksamistasi työn kautta – hae energiaa työntekemisestä: Vaihtele työtehtäviä ja keskity mieluisaan työtehtävään hetki. Tee ajatustyötä paljon vaativat kokonaisuudet silloin kun energia riittää, esimerkiksi aamupäivästä.
• Fyysiset tauot – ulkoilu, venyttely tai vaikkapa lankutus pitävät energiatasoja yllä.
• Ota hetki meditaatiolle – oivamieli.fi.

Oivamieli.fi – VTT ja Jyväskylän yliopiston kehittämä Oiva on tietoisuustaitoja ja henkistä hyvinvointia edistävä harjoitusohjelma arjen kiireisiin.

Henkinen irtautuminen työstä ja työajatuksista on tutkimuksissa osoittautunut tehokkaimmaksi hyvinvointia palauttavaksi mekanismiksi. Palautumista tukevista rutiineista muodostuu samalla rajoja rajattomuuteen pyrkivälle työlle”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen Työn imu -oppaassaan.

Blogitekstin sisältöön on lisäksi ammennettu sosiaalipsykologian teorioista ja tutkimuksista:

• Fishbein, Martin & Ajzen, Icek (2010). Predicting and changing behavior: The reasoned action approach. New York: Psychology Press.
• Hynynen ja Hankonen (2015) Autonomiaa tukien aktiivisemmaksi? Itsemääräämisen teoria lasten ja nuorten liikunnan edistämisessä. Kasvatus 5/2015, 473 – 487.