Laadunhallinnan tulevaisuus

Mitä ovat laadunhallinnan hyödyt?

Lyhyesti laadunhallinta säästää aikaa, rahaa ja resursseja.

Hyödyt ilmenevät tuotteina, asiakastyytyväisyytenä, yrityskuvana, parhaina käytäntöinä, viestintänä, tosiasioihin perustuvana päätöksentekona sekä suorituskykynä kuten läpimenoaika, saanto, virheettömyys tai tuottavuus. Liiketoiminnan kehittämisestä tässä on kysymys.

Laadunhallinta ja liiketoiminta – ilman toista on vaikeaa olla hyvä toisessa

Laadunhallinnan tarve ei ole katoamassa. Laadunhallinta ja liiketoiminta ovat kuitenkin törmänneet toisiinsa arjessa ja elämässä.

Sama jatkuvan parantamisen, tehostamisen, tuloshakuisuuden sekä tiedon keruun ja analysoinnin tarve löytyy molemmista. Näkökulma vain vaihtuu – ilman yhtä on vaikea olla hyvä toisessa.

Jopa pörssistä löytyy laatu-, arvo-, kasvu- ja osinko-osakkeita. Laatuosakkeet ovat sijoitustoiminnassa tunnustettu sijoitustyyli. Maailman suurimman indeksituottaja, MSCI:n, mukaan se on itseasiassa ollut paras tyyli sijoittaa viimeisten vuosikymmenien aikana.

Kun palataan takaisin laadunhallintaa, niin tuntuu kuitenkin siltä, että yksi sukupolvi on käytetty prosessien kuvaamiseen. Pelkkä prosessien kuvaaminen standardivaatimuksena ei vie todellista prosessikehitystä ja laadunhallintaa enää eteenpäin. Tulisi saada jatkeeksi näppäriä työkaluja ongelmien ratkaisuun ja toiminnan kehittämiseen.

Ekosysteemiajattelu ja yritysten sosisaalinen jalanjälki saavat entistä suurempaa painoarvoa

Laadunhallinnassa sidosryhmäajattelu laajenee ekosysteemiajatteluksi ja yritysten sosiaalinen jalanjälki saa entistä suurempaa painoarvoa.

Yhtälailla ympäristö- ja vastuullisuusasiat nousevat yhä tärkeämpään rooliin.

Suomalaisten IT-yritysten toisistaan usein käyttämä termi ”frenemies” (ystävä-vihollinen) laajenee mullekin toimialoille, kun yritysten fokus siirtyy yhä enemmän kilpailusta kestävään menestykseen, harmoniaan ja yhteiseloon – yhteisen hyvän rakentamiseen.

Haasteena saada ihmiset sekä tiimit innostumaan ja kehittämään toimintaa

Edelleen haastena on saada ihmiset ja tiimit itse innostumaan ja kehittämään.

Henkilöstökyselyjä ja toimenpiteitä niiden perustalta kyllä tehdään, kuitenkin laajempaa kärkeä henkilöstön itseohjautuvuuteen, innostavuuteen, vahvaan yrityskulttuuriin ja menestyksellisempään liiketoimintaan tarvitaan yhä.

ISO 9001 -standardin mukaisen toiminnan jatkeena organisaatioissa on hyvä pohdiskella ja kehittää omia käytäntöjä esimerkiksi GPTW eli Great Place to Work -viitekehyksen parhaiden käytäntöjen perustalta.

Trust Index © -tutkimus on vaivaton tapa mitata yrityskulttuurin tasoa, verrata sitä parhaiden työpaikkojen tuloksiin ja kehittää liiketoimintaa edelleen.

Mitä laadunhallinta tarkoittaa?

Laadunhallinnan voi määritellä seuraavanlaisesti:

• Laadunhallinta on toiminnan johtamista, suunnittelua, arviointia ja parantamista siten, että saavutetaan asetetut laatutavoitteet.
• Laadunhallintajärjestelmä puolestaan on yhdessä sovittu, paras tällä hetkellä tunnettu toimintatapojen kooste, tarkoituksena täyttää asiakkaiden tarpeet ja jatkuvasti lisätä asiakkaiden tyytyväisyyttä, ja jota jatkuvasti parannetaan tulosvetoisesti, herkällä asiakaskorvalla, palautteet ja arvioinnit hyödyntäen.

Laadunhallintajärjestelmän ensisijainen tavoite on varmistaa tuotteiden ja palvelujen määräysten ja asiakkaiden odotusten mukaisuus. Laadunhallintajärjestelmä auttaa varmentamaan laadun koko toimitusketjussa suunnittelusta, tuotannon ja jakelun kautta toimituksen jälkeisiin palveluihin.

Hyvästä tuotteen, toiminnan ja palvelun laadusta on tullut odotusarvo, josta ei enää haluta maksaa erikseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että nämä tekijät aina toteutuvat – tuote toimisi virheettömästi, toimitettaisiin ajallaan ja palvelu on asiallista.

Laadunhallinnan minimitaso on toiminnan vaatimusten  – lait, asetukset, velvoitteet, sopimukset – täyttäminen. Tavoitetaso on organisaation sidosryhmien asettama odotustaso.

Skotlantilainen moraalifilosofi Adam Smith (1720–1790) kirjoitti:

Leipuri ja Teurastaja eivät odota meidän maksavan heille hyvän sydämemme takia vaan siksi, että he omaa etuansa edistääkseen valmistavat meidän haluamiamme tuotteita.”

Emme ole kovin kauaksi tuosta pudonneet.

Laadunhallinta ja standardit

Me kaikki tiedämme, että tuotteet ovat standardoitu, jotta ne olisivat yhteensopivia ja yhteismitallisia. Asiakas voi luottaa, että tuote on vaatimukset täyttävä, hyväksytty ja speksien mukainen, jolloin asiakas voi keskittyä toimittajan valinnassa muihin vaikuttaviin tekijöihin.

ISO 9001 myötä standardoidaan organisaation johtamisen, resurssien hallinnan, tiedonhallinnan, toimintatapojen sekä palautteiden, arviointien ja mittaamisen käytäntöjä. Tavoite ei ole kuitenkaan, että kaikki organisaatiot toimisivat samalla tavalla, vaan kunkin organisaatio tulee löytää standardin viitoittamana omat ratkaisunsa ja kilpailuetunsa omassa toimintaympäristössään.

Mitä laadunhallinta käsittää?

Laadunhallinta liitetään vahvasti jatkuvan parantamisen periaatteeseen:

• Suunnittele,
• Toteuta,
• Arvioi tuloksia sekä
• Korjaa, paranna ja juurruta.

Tähän sisältyy ajatus itseään parantavasta prosessista. Vanha viisaus – tekemällä oppii.

Laadunhallinnan käytäntöjen pohdita tulisi aloittaa määrittämällä seuraavaa:

• Millainen business meillä on?
• Mitä toimintaympäristö meiltä odottaa?
• Mitä menestys laadunhallinnassa tarkoittaa, asettaa se lupauksen eli laatupolitiikan muotoon sekä organisoida toiminta eli vastuut ja valtuudet sen mukaisesti.
• Toiminnalle tulisi asettaa tavoitteet mahdolliset riskit ja näköpiirissä olevat muutokset huomioiden.
• Tavoitteiden toteuttamiseksi tarvittavien resurssien (mukaan lukien koulutettu ja osaava henkilöstö) ja informaation saatavuus tulisi varmistaa.
• Toistettavat prosessit sekä kriteerit ja menetelmät tulisi tunnistaa ja määrittää.
• Edistymistä tulisi seurata, mitata ja analysoida sekä päättää toimenpiteistä. Organisaatiosta riippuen – ripein harppauksin tai vaivalloisesti edeten.

Laadunhallinta päivittäisen toiminnan ja kehittämisen tukena edellyttää visuaalisia ohjelmistoja, työkaluja tai Exceleitä:

• dokumenttien, riskien, prosessien, toimittajien, henkilöstön osaamisen, auditointien ja poikkeamien hallintaan,
• mittauksiin, analyyseihin ja raportteihin, sekä
• korjaaviin ja ehkäiseviin toimenpiteisiin.

👉 Lue lisää laadunhallinnasta täältä.

Miten ratkaista ongelmia ja kehittää toimintaa eteenpäin?

Kun ISO 9001 -standardin vaatimustaso on saavutettu sen kylkeen tulisi ottaa lean-menetelmiä kuten:

• Kapeikkojen tunnistaminen ja laajentaminen,
• hukan tunnistaminen,
• virtaustehokkuuden kasvattaminen,
• arvovirta-analyysi – käyttö prosessin virtauksen lisäämisessä,
• jonotusaikojen mittaaminen,
• saantomittari sekä
• keskeneräisen työn mittaaminen.

Six Sigma -menetelmiin liittyen Root Cause Analyzis, eli juurisyiden selvittäminen DMAIC-mallin mukaisesti, on erityisen hyvä keino löytää ja tunnistaa syitä poikkeamien taustalta. Lue lisää DMAIC-mallista täältä. 

Lue lisää aiheesta:

👉 ISO 9001:2015 -standardi osana arkea – Kehittämisideoita organisaation laadunhallintaan | blogi
👉 Ekosysteemin merkitys liiketoiminnan suunnittelussa ja johtamisessa | blogi
👉 Selkeä prosessiarkkitehtuuri on laadunhallinnan kivijalka | blogi