Leanissa hyväksyt, ettet voi tietää onnistutko – näillä vinkeillä epäonnistut varmasti!
Et voi etukäteen tietää varmaksi, onnistutko. Kukaan ei voi tietää, toimiiko suunnitelma, ennen kuin sitä on kokeiltu. Epäonnistumista pelätään ja sen takia suunnitteluun suhtaudutaan usein nurinkurisesti. Joko kokeiluja tehdään täysin suunnittelematta, tai viiden vuoden suunnitelma hakataan kiveen ja viedään kynsin hampain tappiin saakka. Tällaista suunnitelmaa ei tule tehdä epäonnistumaan, joten sitä valmisteltaessa hylätään kaikki epävarmat osaset. Samalla toki estetään innovaatiot.
Liian usein hylkäämmekin ehdotuksia vain sen takia, ettemme voi olla varmoja, toimivatko ne. Pysäytämme kehityksen, koska emme voi olla varmoja lopputuloksesta. Arkuutemme toimia ilman varmuutta on mielettömyydessään jopa huvittavaa, sillä eihän kukaan voi tietää, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.
Tiedettä vai bisnestä?
Suhtaudu liiketoiminnan suunnitteluun kuin tieteen tekemiseen. Muodostat ensin hypoteesin, jonka vahvistat empiirisesti tutkimalla. Hyväksymme mallin tieteessä, mutta miksi meidän on vaikeaa luottaa sen periaatteisiin omassa arjessa?
Suunnitelma on hypoteesi
Kun olet laatinut suunnitelman eli hypoteesin, mieti: miten voisit kokeilla, toimiiko se? Ajattele suunnitelmaa massiivisen lakikirjan sijaan sarjana yksinkertaisia kokeita. Jokaisen kokeen jälkeen arvioit tuloksia ja päätät, kannattaako kyseistä toimintaa jatkaa sellaisenaan, lopettaa vai jatkojalostaa.
Osa hypoteeseistasi osoittautuu vääräksi. Osa suunnitelmistasi siis epäonnistuu. Jos suunnittelet toimintaa kerran vuodessa, voit epäonnistuessa menettää vuoden työpanoksen. Vahinko ei kuitenkaan ole suuri, jos teet kokeiluja ketterästi. Muista, että informaatio, jonka epäonnistumisesta saat, on sen sijaan huomattavan arvokasta.
”Hyväksy epäonnistuminen keinona päästä eteenpäin, uudistua.” – Sari Torkkola
