Blogi

Luovuuskoulu – mitä luovuus on?

Nykypäivän työmaailma tarvitsee ketteriä ja luovia ajattelijoita. Mutta mitä luovuus on? Voiko sitä lisätä, kehittää ja oppia? Entä kuinka luovuutta vaativaa projektia kannattaa hallinnoida? Tässä tekstissä saat vinkkejä, miten voit ruokkia luovuutta ja minkälaisia työkaluja voit hyödyntää niin työssä kuin vapaa-ajallakin luovuuden kehittämiseksi. Lue myös Luovuuskoulun osa 2 – työkaluja ideointiin.

Me kaikki olemme luovia

Luovuus on ihmisen kykyä luoda jotain uutta. Tarkemmin sanottuna, se on kyky rikkoa vanhoja ja tuttuja ajatusprosesseja ja koostaa palasista uusia ideoita. Jokainen meistä on omalla tavallaan luova, mikä näkyy vahvasti esimerkiksi leikkivissä lapsissa.

Aikuistumisen myötä muun muassa kiire, stressi ja tehokkuuspaineet tukahduttavat kokemuksen omasta luovuudesta. Tyypillisesti luovuus yhdistetään vain taiteisiin ja esteettisyyteen, mutta myös luova ongelmanratkaisukyky on luovuutta.

Ideointi on prosessi

Luovalla idealla on oikeastaan kaksi kriteeriä:

1.) sen täytyy olla uusi sekä

2.) sen täytyy olla käytettävä eli ratkaista jokin ongelma.

Uusia ideoita syntyy tyypillisesti niin sanotun ”kirppuprosessin” myötä, jossa kirpun tavoin otetaan nopeita ja suuria harppauksia. Käytettäviä ideoita puolestaan syntyy ”muurahaisprosessin” myötä, jossa kehittäminen on hidasta, strukturoitua ja pienin askelin kehittyvää. Idean täyttäessä luovan idean kriteerit, sen syntymiseen on yleensä käytetty ripaus kumpaakin.

Luovan ideantuotannon katsotaan koostuvan neljästä prosessivaiheesta:

  • Valmistelu sisältää tiedonkeruuta, asiakastarpeiden selvitystä sekä ongelman tarkastelua eri näkökulmista. Ongelman ymmärtäminen on yhtä tärkeää, kuin sen ratkaiseminen ja valmistelun lopputuloksena on tavoitteena syntyä selkeä määritelmä ongelmasta.
  • Hautominen on yleensä tiedostamatonta ajattelua, mielen vaeltelua ja alitajunnan työskentelyä. Tarkoituksena on ottaa hieman etäisyyttä ongelmasta ja antaa sen kirjaimellisesti hautua kypsäksi.
  • Oivallus mielletään tyypillisesti ainoaksi luovuuden vaiheeksi. Se tarkoittaa vaihetta, jossa oivallukset, ideat ja ratkaisut syntyvät. Oivallusvaiheeseen kuuluu myös syntyneiden ideoiden analysointi, jolloin päätetään, onko ideaa järkevää lähteä toteuttamaan.
  • Todentaminen analysoi ja todentaa aiemman ajattelutyön tuloksia. Tässä vaiheessa rakennetaan prototyyppejä ja testataan ideoita käytännössä, sillä monesti idea toimii eri tavalla paperilla kuin oikeassa elämässä.

Onnistu ideoinnissa

Ideointi tarvitsee erilaisia ajattelumalleja. Divergentti eli laaja ja horisontaalinen ajattelu aloittaa ideoinnin, jolloin keskitytään laadun sijaan kehittämään mahdollisimman paljon ideoita. Koska ensimmäinen idea harvoin on lopulta optimaalisin, välivaiheen emergentti ajattelumalli jatkaa aiemmin tuotettuja ideoita. Lopuksi supistuva konvergentti ajattelu analysoi ideoita ja valitsee niistä parhaat jatkoon.

Ideointityöpaja vaatii suunnittelua, sillä jo ideointi itsessään vaatii harjoitusta ja ohjausta. Tärkeää on myös huomioida ympäristö, ajankäyttö sekä vuorovaikutus. Alla muutama vinkki ideointityöpajaan.

Vinkit ideointityöpajaan, Luovuuskoulu Hanna Ahtola Arter Oy

 

Miten lisätä luovuutta?

Tärkeää on ymmärtää, että luovuus kasvaa levossa ja toisinaan kaikista tehokkainta voi olla tekemättä mitään. Hautomisen ja mielen vaeltelun hetket ovat todellisuudessa tuottoisia. Hautominen toteutuu tyypillisesti tavallisissa arkitilanteissa, joissa tekeminen ei vie ajatuksissamme liikaa tilaa.

Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi tiskaaminen, imurointi, suihkussa käynti, kävely ja nukkuminen. Muista kuitenkin pysyä avoimena ideoille silloin, kun niitä syntyy ja kirjoita ne muistiin mahdollisimman pian. Jätä idean tarkempi kehittäminen myöhemmäksi, sillä monesti idean punainen lanka ehtii kadota yksityiskohtia viilaillessa.

Luovuutta ei voi siis pakottaa, mutta sitä voidaan edesauttaa, houkutella ja kehittää. Erilaiset ympäristöt asettavat meidät erilaisiin mielentiloihin. Jo pienikin muutos, kuten istumapaikan tai vaatteiden vaihto muuttaa mielentilaa ja voi edesauttaa ajattelemaan eri tavalla. Toisaalta myös rutiinien avulla voidaan lisätä luovuutta: kun teet jotain luovaa säännöllisesti, se kasvattaa osaamistasi.

Myös työkulttuurilla voidaan rohkaista ja edesauttaa luovuutta. Luova työkulttuuri muun muassa vahvistaa ihmisten välistä luottamusta ja osallistaa. Luova työkulttuuri pyrkii luomaan ihmisille potentiaalisia paikkoja, joissa jakaa ajatuksia ja ideoita.

Tyypillisestä nämä paikat ovat monen asian kohtaamispaikkoja, kuten kahvi- ja taukotilat. Luova työkulttuuri antaa myös anteeksi epäonnistumiset ja rohkaisee oppimaan virheistä seuraavaa iteraatiokierrosta varten.

Luovan projektin hallinta

Luovaa projektia voidaan hallita ja johtaa muutamalla eri tavalla. Inspiraatioon luottaminen on tyypillinen esimerkki korkean riskin suunnitelmasta, jossa kaikki lasketaan sen kortin varaan, että tarvittava inspiraatio syntyy oikealla hetkellä.

Toinen tapa edustaa ketteriä kehitysmenetelmiä, jossa suunnitelma jaetaan pienempiin osiin, jotka saattavat sisältää hieman luovuutta, mutta ennen kaikkea saavat aikaan tuloksia.

Kolmas tapa eli toimintasuunnitelmassa inspiraatiota odotellessa rinnalle tuodaan yhdensuuntaisia toimintoja. Tässä mallissa siis ajatellaan, että tavallinenkin toiminta ruokkii jatkuvasti mieltä synnyttäen tarvittavan inspiraation.

Luova kehittäminen sisältää mahdollisuuden valtavista hyödyistä, mutta perinteisillä menetelmillä minimoidaan paremmin riskejä. Jotta molemmista tavoista voidaan pyrkiä saamaan vain parhaat puolet, voidaan tekemistä suunnitella alla olevan kuvan mukaisesti. Jäsentelemällä, pilkkomalla ja aikatauluttamalla tehtäviä, voidaan vapauttaa tilaa luovuudelle.

Luovuuskoulu - luovan projektin hallinta, Hanna Ahtola Arter Oy

Hyödynnä to-do listoja

Nyt viimeistään on aika rakastua to-do listoihin! Ne nimittäin ovat tärkeitä itsensä johtamisen ja luovuuden suunnittelun kannalta. Listat muun muassa puhdistavat ja tekevät tilaa aivoihin. On hankalaa heittäytyä luovaksi, jos pää on täynnä ajatuksia ja takaraivossa on koko ajan pakottava tunne siitä, mitä kaikkea pitää muistaa.

Kun asia on siirretty kerran paperille, sitä ei tarvitse hautoa omassa päässä. To-do listat ovat myös emotionaalinen hallintakeino, sillä ne antavat kontrollin tunteen. Pieniin tehtäviin pilkotut kohdat listalla tekevät asioista saavutettavia.

To-do listojen kanssa olisi tärkeää, että ne muutetaan myös done-listaksi. Älä siis pyyhi kokonaan pois jo tehtyjä asioita, vaan anna niiden näkyä listallasi. Tällä tavalla lista ei näytä sinulle vain asioita, jotka ovat vielä tekemättä, vaan paljastavat myös sen kaiken, mitä olet jo saavuttanut. Listalla olevien asioiden merkkaaminen tehdyksi tuottaa mielihyvää. Olemme todennäköisesti luovempia silloin, kun fiiliksemme on positiivinen.

Lue lisää:

 

 

Lataa työsi tueksi ilmainen palvelumuotoilun pikaopas!

Liittyvät materiaalit