Luovuuskoulu – työkaluja ideointiin

Tähän tekstiin olen koonnut työkaluja ideoinnin ja luovuuden rikastamisen tueksi. Onnistunut ideointi vaatii harjoittelua. Mitä enemmän organisaatiossa ideoidaan yhdessä, sitä paremmaksi ja innovatiivisemmaksi ideoinnissa kehitytään.

Ideointia voidaan edesauttaa erilaisten työkalujen avulla: rajoitteita lisäämällä, hyödyntämällä huonoja ideoita, vertailemalla ideoita, pohtimalla luoviaratkaisuja ristiriitaisten ominaisuuksien kautta, hyödyntämällä erilaisia fyysisiä ympäristöjä sekä erilaisten roolien avulla. 

Työkalujen tehtävänä on muun muassa helpottaa ajattelua, lisätä luovuutta, rikkoa perinteisiä ajatusmalleja ja tuottaa yllättäviä ratkaisuja.

Lisää rajoitteita

Monesti etenkin ideoinnin yhteydessä erehdytään ajattelemaan, että mitä vähemmän asetetaan rajoitteita, sitä vapaammin pystymme ideoimaan. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä todellisuudessa rajoitteiden lisääminen vapauttaa tilaa ideoinnille. Luovuus rakastaa rajoitteita.

On paljon helpompaa pohtia ideoita esimerkiksi ruoanlaiton helpottamiseksi kuin yrittää keksiä ideoita, joilla voidaan sujuvoittaa arkea tai kotitöitä yleisesti.

Rajoitteiden avulla voidaan myös tuottaa erilaisia lopputuloksia. Esimerkiksi ohjelmistokehityksessä voidaan kuvitella, että rajoitteena on käyttäjän muisti: millä tavalla ohjelmisto voisi tukea olemattoman muistin omaavaa käyttäjää ja toisaalta millä tavoin käyttäjää, jonka muisti toimii täydellisesti?

Rajoitusten avulla luodaan uusia vaihtoehtoja, joita voidaan vertailla keskenään, oppia uutta, synnyttää ideoita ja oivalluksia sekä säilyttää hyväksi koetut ratkaisut lopullisessa toteutuksessa.

Huonot ideat opettavat meitä toimimaan uudella tavalla

Huonot ideat ovat loistava ideointityökalu. Huonojen ideoiden avulla päästään helpommin kiinni luovaan ajatteluun, sillä paineet olla tuottoisa ja synnyttää loistavia ideoita katoavat. Huonojen ideoiden avulla on myös helpompaa päästä irti analyyttisesta ja loogisesta ajattelusta, joka rajoittaa kykyämme ideoida ja toimia luovasti.

Lisäksi huonot ideat opettavat meitä toimimaan uudella tavalla:

• Huonosta ideasta on paljon helpompaa saada kritiikkiä kuin hyvästä.
• Huonoon ideaan ei olla henkilökohtaisesti liian sitoutuneita.
• Huonot ideat auttavat avaamaan ajattelua ja tuottamaan yllättäviä ideoita.
• Huonot ideat auttavat meitä näkemään huonossakin ideassa hyvää.

Lisäksi huonot ideat auttavat lisäämään ymmärrystä: kun huonoja ideoida kritisoidaan, aletaan paremmin ymmärtää muotoiltavan kohteen luonnetta, kontekstia ja ominaisuuksia.

Analysoimalla alamme synnyttää tarvittavaa sanastoa projektia varten, sillä joskus kriteereitä on hankalaa sanottaa. Ja mikä kaikista tärkeintä, huonotkin ideat voivat lopulta kääntyä hyviksi.

Vertaile – vertaile kahden sijasta kolmea vaihtoehtoa

Monesti vertaillessamme vaihtoehtoja näemme vain vastakohdat: käytetään joko mustaa tai valkoista, idea on joko hyvä tai huono. Todellisuudessa kuitenkin vastakohtien välillä on yleensä vaihtoehtoja, ja ratkaisut harvoin ovat joko absoluuttisen hyviä tai huonoja, vaan sisältävät hieman kumpaakin.

Vertailua voi helpottaa, jos kahden asian sijaan vertaillaankin keskenään kolmea. Näin vastakohta-ajattelu hajoaa sekä opimme sanoittamaan vertailtavien asioiden ominaisuuksia tarkemmin.

Oksymoronit eli itseristiriitaiset ominaisuudet

Oksymoronit tarkoittavat itseristiriitaisia ominaisuuksia. Ne auttavat meitä näkemään kehitettävän kohteen tärkeimpiä ominaisuuksia sekä yhdistelemään hyviä ideoita uudella tavalla.

Oksymoronina voisi toimia vaikkapa suklainen vedenkeitin. Pohdi: Mikä ideassa on hyvää? Mikä huonoa? Mitkä ominaisuudet vedenkeittimessä ovat tärkeitä? Millä tavalla voisimme saada hyvät ominaisuudet toimimaan?

Fyysiset ympäristöt – kokeile ideaa käytännössä ja kiinnitä huomiota ideointitilanteen fyysiseen ympäristöön

Ideoiden konkreettiset testaukset, mockupit, fyysiset ympäristöt, improvisaatiot ja prototyypit auttavat ymmärtämään tuotteen, palvelun tai ratkaisun käyttäytymistä oikeassa ympäristössä.

Monesti paperilla loistavalta kuulostava idea, ei välttämättä toimi toivotusti käytännössä. Varhaisen vaiheen testaukset auttavat tarkentamaan kehittämisen suuntaa etenkin tilanteissa, joissa ei ole olemassa yhtä selkeää oikeaa ratkaisua.

Palaute auttaa asettamaan kehittämiselle seuraavia askelia ja jokainen iteraatiokierros synnyttää uutta ymmärrystä.

Joskus fyysisellä ympäristöllä voidaan tarkoittaa myös ideointitilanteeseen liittyvää ympäristöä tai työtilaa. Ideakanavat aukeavat helpommin ympäristössä, jossa pääsemme irti arkisista kiireistä ja huolistamme.

Ylimääräisten häiriötekijöiden kuten puhelinten tai sähköpostin karsiminen voi myös edesauttaa ajatusten lentoon lähtöä. Toisinaan pienikin muutos asettaa ajattelumme uuteen taajuuteen, jolloin vaatteiden, istumapaikan tai huoneen vaihtokin voi riittää.

Lajitteluhatut – erilaiset roolit ideointitilanteissa

Lajitteluhatut perustuvat kuuteen eri väriseen hattuun, joiden avulla voidaan tarkastella muun muassa uusia ideoita. Kullakin hatulla on oma merkitys ja rooli, jonka hattua käyttävä henkilö omaksuu. Roolien käyttö auttaa ottamaan askeleen kauemmas ideasta ja näkemään asioita erilaisilla tavoilla.

Roolit myös auttavat meitä pääsemään oman ajattelumme ja käytösnormiemme ulkopuolelle ja ne helpottavat idean tarkastelua eri näkökulmista: esimerkiksi kriittisessä roolissa voi olla helpompaa ymmärtää, että henkilö ei ole itse ideaa vastaan, vaan käyttää mustaa hattua.

Lue lisää:

• Näin testaat tuote- tai palveluidean käytännössä | blogi
• Palvelumuotoiluprosessi ja sen vaiheet | blogi
• Kuinka syventää asiakasymmärrystä? | blogi