Miksi työturvallisuuteen kannattaa panostaa?

Toimiva työturvallisuus koskettaa kaikkia

Toimiva työturvallisuus tarkoittaa sitä, että työpaikalla niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin työolot ovat kunnossa ja pelaavat niin kuin on määritelty ja suunniteltu. Se on aihe, joka koskettaa kaikkia meitä työtä tekeviä ihmisiä arjessamme. Kyse on pienistä teoista joka päivä.

Usein työturvallisuudesta nousevat ensimmäisenä mieleen erilaiset suojavarusteet, hanskoista suojalaseihin ja suojavaatteista hengityssuojaimiin. Niillä on toki merkittävä rooli, erityisesti valmistavassa teollisuudessa tai vaikkapa terveydenhuollossa. Pelkät suojavarusteet eivät vielä kuitenkaan kerro koko totuutta laajasta toimintakentästä, joka työterveyteen- ja turvallisuuteen liittyy.

Kokonaisuudessaan työturvallisuus on suunnitelmallista tekemistä, jonka avulla parannetaan työskentelyolosuhteita, niin että työssä voidaan mahdollisimman hyvin

Työnantajan pitääkin ottaa huomioon myös työntekijöiden henkinen puoli. Näin työturvallisuus ulottuu työstä, työajoista, työtilasta, työolosuhteista ja muusta työympäristöstä aiheutuviin mahdollisiin haittatekijöihin, jotka voivat vaarantaa työntekijän työkykyä.

Työturvallisuuteen panostaminen on osittain myös lainsäädännön sanelema asia

Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työnantaja on vastuussa työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on huolehdittava työn terveys- ja turvallisuusvaarojen arvioinnista, ehkäisystä ja turvallisuuden kehittämisestä työpaikalla.

Turvallinen työympäristö tehostaa työtä

Työturvallisuus ja työsuojelu lisäävät työn tuottavuutta. Ennakoimalla riskit ja vaaratekijät voidaan välttää mahdollisia vahinkoja ja työtapaturmia. Näin tuottavaan työhön tarvittavia resursseja ei kulu jatkuvasti tapaturmien selvittelyyn ja syyllisten etsimiseen.

Panostamalla terveeseen työilmapiiriin ja henkilöstölle sopiviin työskentelytapoihin ja -aikoihin, saadaan aikaan paljon hyvää:

• Vähemmän tapaturmia
• Vähemmän uupumisia
• Vähemmän väsymisestä johtuvia työtapaturmia
• Vähemmän sairaspoissaoloja
• Aikaa ei mene tapaturmien selvittelyyn
• Työ ei ole pelkkää selviytymistä ja suorittamista
• Saadaan lisää aikaa ja intoa parantaa prosesseja ja työtapoja entistä tuottavammiksi
• Saavutetaan säästöjä negatiivisten kulujen poistumana
• Turhien kulujen poistuminen (vähemmän tapaturmia -> pienemmät vakuutusmaksut)
• Henkilöstön vaihtuvuuden minimointia

Työturvallisuus ja työsuojelu ovat myös ihanteellisessa tilanteessa koko työyhteisön omaksumaa jatkuvaa parantamista

Työstä saadaan turvallisempaa ja terveellisempää, kun havaittujen ongelmien raportoimisesta tulee osa päivittäistä tekemistä. Laadukkaaseen työturvallisuuden hallintaan kuuluu myös se, että huomattujen poikkeamien avulla etsitään keinoja ennaltaehkäistä vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Kaikkien työntekijöiden olisikin tärkeä tietää, miten raportointi tehdään. Myös kiitoksen saaminen on tärkeää. Näin saadaan PDCA-pyörä pyörimään myös yksittäisten riskien osalta ja inhimillisten virheiden mahdollisuus minimoitua.

Sertifikaatti ISO 45001 -standardista on vahva todistus tekemisestä

Tällä hetkellä keskeisin standardi, joka ohjaa turvallisen työympäristön rakentamista on ISO 45001. Se ottaa kantaa paitsi työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantamiseen, myös työpaikan riskien vähentämiseen ja yleisesti turvallisempien työolosuhteiden luomiseen. Lisäksi standardi painottaa työntekijöiden osallistumista, riskien hallintaa ja toiminnan parantamiseen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämistä.

Alla olevasta kuvasta voidaan huomata, että ISO 45001 -sertifikaattien määrä on ampaissut kasvuun sen jälkeen, kun ISO 45001 -standardi tuli korvaamaan OHSAS 18001 -standardia. Lukujen lähteenä toimivat ISO Survey 2019 ja 2020 tutkimustulokset.

Standardin soveltamisesta ja sertifikaatin hankkimisesta on monia etuja

Niiden avulla voidaan konkreettisesti osoittaa, että lakisääteiset ja muut vaatimukset tunnistetaan ja niitä noudatetaan.

Jotta ISO 45001 -sertifikaatin voi ripustaa toimiston seinälle, pitää dokumentaation ja käytäntöjen olla kunnossa ja auditoitu. Auditointiin valmistautuminen toimiikin usein hyvänä harjoituksena, jossa käydään läpi työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä kipukohtia ja tehdään niihin parannuksia.

ISO 45001 -standardi julkaistiin vuoden 2018 alussa, jolloin OHSAS 18001:2007 (OHSAS 18001 oli vielä maaliskuuhun 2018 asti kansainvälisesti tunnustettu työterveys- ja työturvallisuusstandardi) virallinen asema sertifiointistandardina poistui. OHSAS 18001 korvautuikin kokonaisuudessaan maaliskuussa 2021 kolmen vuoden siirtymäkauden jälkeen ISO 45001:2018 -standardilla. Näillä standardeilla on jonkin verran painotuseroja, joista voit oppia lisää blogista: ISO 45001:2018 tulee, oletko valmis?

Mikään standardi tai työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä ei itsessään tee työpaikasta turvallista

Sertifikaattia varten dokumentoitu järjestelmä kuitenkin ohjaa tekemistä oikeaan suuntaan ja viestii myös työntekijöille, ja muille sidosryhmille, että nämä asiat on organisaatiossa huomioitu, ne otetaan tosissaan ja niiden eteen tehdään jatkuvasti töitä.