Millaisia hyötyjä saat, kun kuvaat strategian osaksi kokonaisarkkitehtuuria?

Kokonaisarkkitehtuurin tyypillinen nelijako toiminta-, tietojärjestelmä-, tieto- ja teknologia-arkkitehtuureihin lähtee suoraan oletuksesta, että arkkitehtuuri on operatiivisen toiminnan kuvausta. Strategiaa kuvataan usein periaatteellisella tasolla, mutta siihen liittyvät kuvaukset elävät usein omaa elämäänsä, liittymättä suoraan operatiivisiin kuvauksiin.  

Eikö olisi hienoa päästä suoraan näkemään, mitkä operatiivisen tason resurssit tulee ottaa huomioon, kun strategiaa lähdetään jalkauttamaan? 

ARC-ohjelmiston Arter Framework -template eli mallipohja tarjoaa tähän mahdollisuuden. 

Strategian jalkauttamisen visualisoinnin kannalta keskeistä on tunnistaa organisaation:

📌 strategiset tavoitteet,
📌 kehitystoimenpiteet ja
📌 kehityksen kohteet.

Tavoitetaso on tyypillisesti syytä jakaa strategisiin painopisteisiin sekä niistä johdettuihin tarkempiin tavoitteisiin. Tarkennettujen tavoitteiden tarkoituksena on tuoda korkealentoiset strategiset päämäärät konkreettisemmiksi kokonaisuuksiksi, joiden toteutumista pystytään suoraan mittaamaan. 

Strategian asettamat muutospaineet täytetään puolestaan kehitystoimenpiteillä, jotka tyypillisesti toteutetaan kehityshankkein ja -projektein.  

Kyvykkyydet

Kyvykkyydet toimivat mallissa muutostoimenpiteiden kohteena. Kyvykkyydet kuvaavat organisaation kykyjä toteuttaa palveluita.

Organisaation kyvyt palveluiden tuottamiseen koostuvat operatiivisen arkkitehtuurin resurssien yhdistelmistä. Kyvykkyyksien mallintaminen mahdollistaa todellisen kokonaiskehittämisen potentiaalin. 

Kehityshankkeissa pystytään siis ottamaan kantaa kokonaisuuksiin, ei pelkkiin yksittäisiin osiin. 

Esimerkiksi tilanteessa, jossa tiettyjä kyvykkyyksiä pyritään tavoitteiden mukaisesti digitalisoimaan, ei riitä, että perustetaan projekti pelkän järjestelmän hankkimiseksi. Muutos kohdistuu varmasti myös toiminta-, tieto- ja teknologiarakenteisiin. 

Kyvykkyyksiä kannattaa mallintaa myös tulevaisuutta ajatellen, koska ne toimivat erittäin tärkeänä kuvauksena arkkitehtuurin nykytilasta tulevien strategioiden laatimiselle. 

👉 Lue lisää kyvykkyyksistä täältä. 

Strategian kuvaamisen rakenne ja strategian tasapainoisuus

1. Ensimmäinen asia, johon kannattaa omassa organisaatossa kiinnittää huomiota, on kuvan mukainen rakenne strategian kuvaamisessa.

Puuttuuko omasta toiminnastanne yhteinen ymmärrys jonkun kuvattavan kohteen tai yhteyden osalta? Ovatko strategiset päämäärät jääneet vain korkealentoisiksi mietelauseiksi? Löytyykö teiltä ymmärrys mihin päämääriin jokaisella hankkeella on tarkoitus päästä? Onko kehityksen kohteet ymmärretty kokonaisuuksina vai ainoastaan niiden osina? 

2. Toinen näkökulma, josta strategia-arkkitehtuuria kannattaa tarkastella on strategian tasapainoisuus.

Varsinkin isoissa organisaatioissa strategian jalkauttaminen on usein vastuutettu alempien toimintojen toteutettaviksi, jolloin kehityksen organisaation tasoinen koordinointi on erittäin hankalaa.

Lopputuloksena saattaa syntyä erittäin tasapainotonta kehittämistä, jossa toimenpiteitä määritellään ainoastaan niin sanottuihin mukaviin tavoitteisiin. Tällöin osa tavoitteista jää kokonaan toteuttamatta ja päämäärät saavuttamatta. Myös riski päällekkäisestä tai osaoptimoivasta kehittämisestä kasvaa huomattavasti. 

Yhteinen ymmärrys strategisten päämärien painotuksista ei saa unohtua

Organisaatiossa kannattaa pohtia löytyykö teiltä yhteinen ymmärrys siitä, miten jokainen strateginen päämäärä tulee tasapainoisesti toteutettua. Yhteinen ymmärrys strategian jalkauttamisesta on lähes välttämätöntä, jotta siihen sitoudutaan. 

Strategian visualisointi osana kokonaisarkkitehtuuria auttaa yhteisen ymmärryksen saavuttamisessa ja tasapainoisessa kehitystyössä

Mikäli koet, että organisaatiossasi jokin edellä mainituista hiertää, kannattaa harkita strategian visualisointia osana kokonaisarkkitehtuuria. Tuotetut kuvaukset kannattaa myös viestiä koko organisaatiolle. Hyöty strategian kuvaamisesta osana arkkitehtuuria syntyy siis yhteisen ymmärryksen ja tasapainoisen kokonaiskehittämisen myötä.  

Mikäli puolestaan sait tämän blogin aiheesta kiinni, mutta kokonaisarkkitehtuuri tuntuu vielä vieraalta, on strategian mallintaminen itsessään yksi kulma, josta lähteä kokonaisarkkitehtuurissa liikkeelle. 

Yhteistä ymmärrystä strategian jalkauttamisesta voidaan lähteä kasvattamaan ilman, että operatiivisen arkkitehtuurin kuvaukset ovat valmiina. On esimerkiksi erittäin luontevaa kasvattaa kuvausten määrää, laatua ja tarkkuutta kehityshankkeiden luomien tarpeiden perusteella. 

Strategian jalkauttamisen visualisointi onnistuu ARC-ohjelmistolla vaivattomasti. Visualisoinnin kannalta keskeiset rakenteet voidaan luoda suoraan ohjelmiston rakenneosiosta, jolloin ne vastaavat aina organisaation arkkitehtuurille asettamia tavoitteita. Tarvitut rakenteet löytyvät lisäksi suoraan Arter Framework -pohjasta.  

 Suosittelemme sinulle:

👉 Loppu huonoille päätöksille kokonaisarkkitehtuurin avulla | blogi
👉 Kyvykkyydet kokonaisarkkitehtuurityössä | blogi
👉 ARC-ohjelmisto sopii parhaiten eteenpäin katsomiseen | blogi