Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Skip to content

Milloin sisäinen auditointi kannattaa tehdä itse ja milloin käyttää ulkopuolista asiantuntijaa?

Sisäinen auditointi on yksi laadunhallinnan tärkeimmistä työkaluista. Se auttaa organisaatiota tunnistamaan, toimiiko arki todella niin kuin on suunniteltu ja vastaako toiminta sille asetettuja vaatimuksia. Moni laatu- tai kehittämistyöstä vastaava pohtii kuitenkin ennemmin tai myöhemmin samaa kysymystä: kannattaako auditointi tehdä itse vai pyytää ulkopuolinen asiantuntija mukaan?

Vastaus ei ole yksinkertainen, eikä sen tarvitsekaan olla. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä sisäinen auditointi käytännössä tarkoittaa, miten eri toteutustavat eroavat toisistaan ja mitkä tekijät auttavat sinua tekemään tilanteeseen sopivan valinnan.

Mitä sisäinen auditointi tarkoittaa ja mihin se velvoittaa?

Sisäinen auditointi on organisaation oma, suunnitelmallinen arviointi siitä, toimivatko prosessit, käytännöt ja johtamisjärjestelmä sovitulla tavalla. Se ei ole ulkopuolisen tahon tekemä tarkastus vaan organisaation itsensä toteuttama kehittämisväline.

Monissa ISO-standardeissa, kuten ISO 9001:ssä, sisäinen auditointi on suora vaatimus. Standardit edellyttävät, että auditoinnit toteutetaan suunnitelmallisesti, tulokset dokumentoidaan ja havaittuihin poikkeamiin reagoidaan. Auditoijan ei tarvitse olla ulkopuolinen, mutta hänen on oltava puolueeton suhteessa arvioitavaan toimintaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi myyntiprosessin auditoija ei voi olla sama henkilö, joka vastaa kyseisestä myyntiprosessista. Puolueettomuus on auditoinnin uskottavuuden ja hyödyn perusta.

Miten itse tehty ja ulkoistettu auditointi eroavat toisistaan?

Itse tehty auditointi tarkoittaa, että organisaation oma henkilöstö suunnittelee, toteuttaa ja raportoi auditoinnit. Ulkoistettu auditointi puolestaan tarkoittaa, että ulkopuolinen asiantuntija tai konsultti kutsutaan mukaan joko yksittäiseen auditointiin tai laajempaan auditointiohjelmaan.

Keskeisimmät erot ovat seuraavat:

  • Puolueettomuus: Ulkopuolinen auditoija ei ole sidoksissa organisaation sisäisiin valtasuhteisiin tai vakiintuneisiin toimintatapoihin. Hän näkee asiat tuorein silmin.
  • Osaaminen: Oma henkilöstö tuntee organisaation toiminnan syvällisesti, mutta ulkopuolisella asiantuntijalla on usein laajempi kokemus erilaisista toimintaympäristöistä ja auditointimenetelmistä.
  • Kustannukset: Itse tekeminen on lyhyellä aikavälillä edullisempaa, mutta vaatii henkilöstöltä osaamista ja aikaa. Ulkopuolinen asiantuntija tuo lisäkustannuksen, mutta myös lisäarvoa.
  • Kehittyminen: Itse tehdyt auditoinnit kehittävät organisaation omaa auditointiosaamista. Ulkoistetussa auditoinnissa oppiminen jää helposti pintapuolisemmaksi, ellei siihen erikseen panosteta.

Milloin oma henkilöstö riittää auditoijaksi?

Oma henkilöstö pystyy toteuttamaan sisäisen auditoinnin hyvin, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Tärkeintä on, että auditoijilla on riittävä osaaminen auditointimenetelmistä ja auditoitavasta aihealueesta sekä aito mahdollisuus toimia puolueettomasti.

Itse tehty auditointi toimii erityisen hyvin silloin, kun:

  • organisaatiossa on koulutettu ja kokenut sisäinen auditoija tai auditointitiimi
  • auditoinnin kohde on tuttu ja vakiintunut, eikä sen arviointiin liity erityistä herkkyyttä
  • auditoinnin tavoite on ylläpitää jo toimivaa järjestelmää eikä ratkaista syvempiä ongelmia
  • organisaatiolla on selkeä auditointiohjelma ja sen toteuttamiseen varattua aikaa

Esimerkiksi organisaatio, joka on rakentanut laadunhallintajärjestelmänsä huolellisesti ja pitää sitä ajan tasalla IMS-ohjelmiston avulla, pystyy usein hyvin toteuttamaan rutiiniauditoinnit oman henkilöstönsä voimin.

Milloin ulkopuolinen asiantuntija tuo eniten lisäarvoa?

Ulkopuolisen auditoijan käyttäminen kannattaa erityisesti silloin, kun tarvitaan tuoretta näkökulmaa, erityisosaamista tai tilanne vaatii poikkeuksellista puolueettomuutta.

Ulkopuolinen asiantuntija on hyvä valinta, kun:

  • organisaatio valmistautuu sertifiointiauditointiin ja haluaa varmistaa, että kaikki on kunnossa ennen virallista arviointia
  • sisäinen auditointi on jäänyt pitkään tekemättä tai sen laatu on ollut heikko
  • auditoinnin kohteena on arkaluonteinen toiminto, kuten johdon toiminta tai organisaation sisäiset prosessit, joissa puolueettomuus on erityisen tärkeää
  • organisaatiossa ei ole riittävästi auditointiosaamista tai resursseja
  • halutaan verrata omia käytäntöjä laajempaan toimialaosaamiseen

Ulkopuolinen asiantuntija tuo mukanaan myös vertailupohjan: hän on nähnyt, miten vastaavat organisaatiot toimivat, ja pystyy nostamaan esiin kehitysmahdollisuuksia, joita sisältä käsin on vaikea havaita.

Mitkä tekijät ratkaisevat valinnan käytännössä?

Aiemmin käsiteltyjen erojen pohjalta voidaan tunnistaa muutama keskeinen tekijä, jotka ohjaavat valintaa käytännön tilanteessa. Kyse ei ole vain kustannuksista vaan kokonaistilanteen arvioinnista.

Pohdi seuraavia kysymyksiä:

  1. Onko organisaatiossa riittävä auditointiosaaminen? Jos ei, ulkopuolinen asiantuntija tai auditoijakoulutus on hyvä lähtökohta.
  2. Onko puolueettomuus mahdollista järjestää sisäisesti? Pienissä organisaatioissa tämä voi olla haastavaa.
  3. Mikä on auditoinnin tavoite? Rutiiniauditointi eroaa perusteellisesta järjestelmäarvioinnista.
  4. Onko kyseessä erityinen tilanne? Sertifiointi, muutos tai ongelmatilanne puoltaa usein ulkopuolisen käyttöä.
  5. Mitä resursseja on käytettävissä? Aika, osaaminen ja budjetti vaikuttavat kaikki valintaan.

Valinta ei aina ole mustavalkoinen. Monet organisaatiot hyödyntävät molempia lähestymistapoja tilanteen mukaan.

Yhdistelmämalli: parhaat puolet molemmista lähestymistavoista

Käytännössä toimivin ratkaisu on usein yhdistelmämalli, jossa oman henkilöstön osaaminen ja ulkopuolisen asiantuntijan näkemys täydentävät toisiaan. Tässä mallissa organisaatio rakentaa sisäistä auditointiosaamistaan ja toteuttaa valtaosan auditoinneista itse, mutta hyödyntää ulkopuolista asiantuntijaa tietyissä tilanteissa.

Yhdistelmämalli toimii esimerkiksi näin:

  • Rutiiniauditoinnit toteutetaan oman henkilöstön voimin.
  • Ennen sertifiointiauditointia tai merkittävää muutosta pyydetään ulkopuolinen asiantuntija tekemään arviointi.
  • Ulkopuolinen asiantuntija osallistuu satunnaisesti myös sisäisiin auditointeihin, jolloin hän voi samalla tukea oman henkilöstön osaamisen kehittymistä.

Tämä lähestymistapa rakentaa organisaatioon pysyvää auditointikyvykkyyttä eikä tee siitä riippuvaista ulkopuolisesta avusta. Samalla se varmistaa, että erityistilanteissa on käytettävissä laajempi asiantuntemus.

Jos haluat arvioida, miten sisäinen auditointi kannattaa teidän organisaatiossanne järjestää tai miten kehittää auditointiosaamistanne, ota yhteyttä Arterin asiantuntijoihin. Autamme löytämään juuri teille sopivan lähestymistavan. Voit myös tutustua Arterin palveluihin laadunhallinnan ja auditoinnin tueksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tämä sisältö on luotu tekoälyn avulla, ja se voi sisältää virheitä.