Keskustelin taannoin kollegani kanssa siitä, mikä se on, joka tekee kokonaisarkkitehtuurin käsittämisestä niin vaikeaa. Olen itse avannut sitä asiakkaille kahdeksan ydinkäsitteen ja niiden välisten yhteyksien kautta, eikä tuossa peruskuviossa ole vielä yhtään vaikeaa sanaa. Siellä puhutaan mm. asiakkaista, tiedosta, palveluista ja siitä, missä suhteessa ne ovat toisiinsa. Kollegani totesi epäillen, että kahdeksan asiaa on jo melko paljon. Mitä enemmän käsitteitä on, sitä vaikeampaa hommasta tulee. Hän taisikin päätyä asian ytimeen ja vastata itse omaan kysymykseensä.
Kokonaisarkkitehtuuria kuvataankin juuri siksi, että kaikkea on täysin mahdotonta pitää yhtä aikaa mielessä. Eikä siis tarvitsekaan, kokonaisarkkitehtuuri luo kartan, josta voimme ottaa tarpeen mukaan juuri oikean siivun esiin ja muistuttaa mieliin, mitkä elementit juuri tuossa tilanteessa ovat merkittäviä, millä on suoraa vaikutusta ja mitkä ovat kerrannaisvaikutukset.
Kokonaisarkkitehtuuria kuvataankin juuri siksi, että kaikkea on täysin mahdotonta pitää yhtä aikaa mielessä.
Yksinkertaisesta kohti laajempaa
Jotta kartta olisi hyvä ja kertoisi oikeita asioita, olemme luoneet yhteiset pelisäännöt ja hallintamallin kuvaamistyöhön, olemme miettineet etukäteen, millaisiin kysymyksiin kokonaisarkkitehtuurilta halutaan vastauksia. Olemme päättäneet kuvaamisen tavat, mille yksityiskohtien tasolle missäkin kuvaamistavassa pyritään.
Olemme itse päättäneet, mitkä käsitteet meillä ovat merkittäviä: haluamme erityisesti ymmärtää palveluiden, prosessien ja tietojärjestelmien väliset suhteet. Kun nämä ovat selvillä, pystymme poikkeuksetta kertomaan, miten prosessien ja tietojärjestelmien muutokset vaikuttavat palvelutuotantoon. Tuossa huomaamattamme otamme mukaan jo seuraavan käsitteen, projektit tai hankkeet, joissa noita muutoksia toteutetaan. Tällä viisaudella saadaan jo kehittämisen tiekarttaa hahmoteltua hyvinkin alkuun.
Totta kai tämä on huikean yksinkertaistettu esimerkki kokonaisarkkitehtuurityöstä, mutta tuontyyppisestä tarkastelusta kannattaa aloittaa. Koko kansallisen (tai kansainvälisen) viitekehyksen nielaiseminen kerralla aiheuttaa nikottelua kyvykkäämmässäkin organisaatiossa, pala kerrallaan sulaa tämäkin lautasellinen paremmin.
Mitä me tarvitsemme, mistä on meille heti hyötyä?
Laajennamme aina sinne, mikä parhaiten täydentää kokonaiskuvaa, tarkennamme ja erittelemme paremmin niitä asioita, jotka ovat monimutkaisia ja vaativat vähän voimakkaampaa suurennuslasia. Miksi meillä on nämä tietojärjestelmät, mitä palveluita me niiltä saamme, tuottavatko jotkin järjestelmät päällekkäisiä palveluita, missä prosesseissa niitä käytetään, paljonko niillä on käyttäjiä jne.
Kokonaisarkkitehtuurin perusrakenteiden ja työskentelytapojen avaamiseksi Arter suunnittelee Kokonaisarkkitehtuurin pikastartti -palvelua, jonka avulla pääset ohjatusti ja nopeasti alkuun ennalta määritellyillä peruskäsitteillä. Tämä antaa sinulle kuvan siitä, miten kokonaisarkkitehtuurin kartta rakentuu ARC-ohjelmiston avulla ja pääset tutustumaan sen monipuolisiin mallintamisominaisuuksiin.