Palvelumuotoilu ja sen hyödyntäminen sosiaali- ja terveysalalla

Palvelumuotoilu on keino vastata haasteisiin, joita palveluiden tuottajat kohtaavat päivittäin.

Muotoilemalla palveluista on tarkoitus saada paremmin asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaavia. Alla on esitelty kolme vahvaa argumenttia palvelumuotoilun puolesta.

Palveluiden kasvava osuus

Kehittyneiden valtioiden elinkeinorakenne on muuttunut viimeisten neljän vuosikymmenen aikana varsin radikaalisti.

Teollisuuden ja alkutuotannon osuus bruttokansantuotteesta on laskenut ja yksityisten sekä julkisten palveluiden osuus on kasvanut huomattavasti, ja kasvu vain jatkuu.

Hong Kongissa palveluiden osuuden bruttokansantuotteesta on ilmoitettu  olevan yli 90 % vuonna 2019. Myös Suomessa elinkeinorakenne on muuttunut ja palveluiden yhteenlaskettu osuus bruttokansantuotteesta on  jo yli 70 %.

Palveluiden tarjonta kasvaa, kilpailu kovenee ja kuluttajat ovat yhä tietoisempia vaihtoehdoista sekä vaativampia palveluiden laadun suhteen.

Markkinoilla on siis kilpailua, mutta samaan aikaan löytyy kysyntää yhä useammille ja innovatiivisemmille tavoille tuottaa ja tarjota palveluita. Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla kilpailu kovenee myös jatkuvasti ja asiakkaat ovat taipuvaisempia vaihtamaan palveluntarjoajaa.

Palvelumuotoilun avulla pyritään saamaan kaikki irti nykyisestä palvelusta sekä kehittämään sitä. Palvelumuotoilun keskiössä on asiakas ja palvelun kehittäminen asiakkaan näkökulmasta.

Lisäksi palvelumuotoilussa tärkeää on monialaisuus. Tarkoituksena on, että eri alojen asiantuntijat löytävät uusia kulmia palvelun muotoiluun.

Case-esimerkki: Ylä-Savon SOTE

Ylä-Savon SOTE on tarttunut palveluiden kehittämisen haasteeseen kaksin käsin. Heillä on havaittu tarve palvelumuotoilulle ja siihen on alettu kouluttaa ihmisiä. Palveluiden kehittämisen kulttuuria on siis haluttu tuoda koko organisaatioon.

Arterilla oli ilo olla mukana laittamassa käyntiin tätä liikettä palvelumuotoiluprojektin ja tarjoamamme palvelumuotoilun palvelun kautta.

Projektin päättymisen jälkeen Ylä-Savossa on lähdetty kehittämään myös muita palveluita vastaavilla keinoilla. Projekti on innostanut ihmiset tarkastelemaan palveluita asiakkaan näkökulmasta ja organisaation jäsenet ovat huomanneet, että kehittäminen voi olla hauskaa.