Strategian jalkautus – Case: Reima

Työkalut strategian jalkautukseen

Strategian merkityksestä puhutaan paljon, mutta minkä takia strategia usein epäonnistuu? Neljä viidestä johtajasta kertoo strategian jalkauttamisen olevan työnsä suurin haaste. Haasteena on se, ettei strategiasta ole hyötyä, ellei sitä ole ymmärretty tai siihen ole sitouduttu koko organisaatiossa. Liian usein johdon ja henkilöstön näkemys strategian tilasta poikkeaa toisistaan.

Yksinkertaistamisen vuoksi ja kokonaiskuvan konkretisoimiseksi strategian jalkautus projekti kannattaa pilkkoa osiin sekä tunnistaa käytössä olevat työkalut muutoksen läpiviemiseksi. Myös strategian visualisoiminen auttaa kokonaisuuden jalkauttamisessa osiin.

Johdon työkalut strategian jalkautukseen ovat:

• viestintä, prosessit ja mittarit.

Strategian visualisoinnin avulla näet, mitkä operatiivisen tason resurssit tulee ottaa huomioon, kun strategiaa lähdetään jalkauttamaan

Strategian jalkauttamisen visualisoinnin kannalta keskeistä on tunnistaa organisaation:

• strategiset tavoitteet,
• kehitystoimenpiteet ja
• kehityksen kohteet.

Tavoitetaso on tyypillisesti syytä jakaa strategisiin painopisteisiin sekä niistä johdettuihin tarkempiin tavoitteisiin. Tarkennettujen tavoitteiden tarkoituksena on tuoda korkealentoiset strategiset päämäärät konkreettisemmiksi kokonaisuuksiksi, joiden toteutumista pystytään suoraan mittaamaan.

Strategian asettamat muutospaineet täytetään puolestaan kehitystoimenpiteillä, jotka tyypillisesti toteutetaan kehityshankkena ja -projekteina.

Kyvykkyydet toimivat mallissa muutostoimenpiteiden kohteena. Kyvykkyydet kuvaavat organisaation kykyjä toteuttaa palveluita.

Kehityshankkeissa otetaan kantaa kokonaisuuksiin, ei pelkkiin yksittäisiin osiin.

Case: Reima

Reima Oy on suomalainen lastenvaatevalmistaja, joka on perustettu Kankaanpäässä vuonna 1944. Organisaatio toimii globaalisti sekä offline- että online-kanavissa. ARC-ohjelmiston käyttöönotto kokonaisarkkitehtuurin kuvaamisen työvälineenä Reima Oy:llä tapahtui tammikuussa 2019.

Kokonaisarkkitehtuurin kuvaaminen sai alkunsa, kun yrityksen strategiaa alettiin tuoda käytäntöön. Organisaation uudelleen järjestelyn yhteydessä oli tärkeää saada hiljainen tieto näkyväksi ja ymmärtää liiketoiminnan eri osien suhteita toisiinsa.

Kun arkkitehtuuri ja toimintatavat on kuvattu, saadaan kiinni ne asiat missä tehdään liian kompleksisesti, on turhia päällekkäisiä järjestelmiä tai tieto liikkuu vääriin paikkoihin väärään aikaan”, kertoo Reima Oy: n Tietohallintojohtaja Jari Mäenanttila.

TOGAF-viitekehys ja ARCin yhteyskaavio kokonaisarkkitehtuurityön apuna

Kokonaisarkkitehtuurin viitekehykseksi valikoitui kansainvälinen Open Groupin avoin standardi TOGAF. Mäenanttila kertoo viitekehyksen valinnasta, että se takaa helposti tunnistettavan pohjan Kokonaisarkkitehtuurityölle ja varmistaa, että kaikki puhuvat samaa kieltä.

Kokonaisarkkitehtuuri oli tarkoitus tuoda näkyväksi jokaiselle yrityksessä työskentelevälle. Tämän takia myös olemassa olevien prosessien tunnistaminen ja kuvaaminen on ollut tärkeä osa KA-työtä. Jari Mäenanttilan mukaan tämä auttaa selventämään ihmisille, miksi jotakin prosessia tai työtä tehdään ja mihin se vaikuttaa kokonaisuudessa. ARC-ohjelmiston avulla nämä liiketoiminnan osat ovat läpinäkyvämpiä niin henkilöstölle kuin johdolle.

Olen käyttänyt ARCia myös meidän IT-toimittajien kanssa ja jokainen on sanonut, että tällainen työkalu pitäisi olla jokaisella organisaatiolla”, Jari kertoo.

Jari Mäenattilalta mainitseekin ARC-ohjelmiston tärkeimmäksi ominaisuudeksi yhteyskaavion, josta on helppo näyttää kenelle tahansa mitä relaatioita eri asioiden välillä on. Myös ARC-ohjelmiston saatavuus pilvipalveluna saa kiitosta, sillä se mahdollistaa kertakirjautumisen avulla ohjelmiston helpon käytön mistä päin maailmaa tahansa.