Eikö arkkitehtuurityö suju

Eikö arkkitehtuurityö suju? Kolme käytännön vinkkiä parempaan huomiseen

Jaa myös muille

Olet varmaan huomannut, että yrityksen kokonaisarkkitehtuurityö ei aina suju kuin tanssi. Arkkitehtuurityö jää kokemukseni mukaan helposti pienen ryhmän tai peräti yhden tekijän kauniiksi päiväuneksi, josta ei juurikaan saa ulosmitattua hyötyjä. Työaikaa kuitenkin menee ja kulut juoksee. Mikä avuksi?

1: Anna ihmisten kiinnostua arkkitehtuurityöstä

On klisee, että yrityksen tärkein voimavara on ihmiset. Klisee kuitenkin on totta ja mitä suurempaa asiantuntemusta työ vaatii niin sitä suurempi ihmisten merkitys on. Prosessit ja organisaatiorakenteet eivät tee työtä, vaan sen tekevät ihmiset.

Pidän selvänä, että motivoituneet ja asiasta kiinnostuneet ihmiset saavat aikaan enemmän ja tekevät parempaa jälkeä kuin tehtäväänsä määrätyt henkilöt. Arkkitehtuurityöhön muodostetaan tavallisesti virtuaaliorganisaatio, jossa arkkitehtuurityötä tehdään oman toimen ohella. Jos näillä ihmisillä ei ole paloa tehdä arkkitehtuurityötä, niin kokemukseni mukaan ns. päätyö eli henkilön varsinainen tehtävä, ajaa aina  arkkitehtuurityön edelle. Ja arkkitehtuurityö ei edisty.

Suosittelisin siis pitämään tuntosarvet esillä kun valitset ihmisiä tekemään arkkitehtuurityötä - työtä tekemään kannattaa valita ne, joilla siihen on luonnollista mielenkiintoa.

2: Vältä liian tarkkaa nykytilan kuvaamista

Tavoitteeseen pääseminen oikeastaan missä tahansa vaatii kolmen asian pohtimisen ja kuvaamisen. On pohdittava missä ollaan nyt, mihin halutaan päästä ja stepit tavoitteen saavuttamiseksi. Menetelmä sopinee mihin tahansa asiaan.

Arkkitehtuurityössä väitän kuitenkin, että nykytilan turhan tarkka kuvaaminen ei ole kovin tuottavaa työtä. Nykytilan kuvaaminen saattaa tuntua houkuttelevalta, koska se on melko helppo startti arkkitehtuurityöhön ja siitä kannattaa toki aloittaa. Kokemukseni mukaan liian yksityiskohtainen kuvaaminen ei kuitenkaan tuota lisäarvoa. Paitsi että siihen saadaan upotettua paljon työaikaa, niin nykytilanteen kuvaus vanhenee nopeasti. Enkä lisäksi usko, että tarvittavaa intoa kehittämiseen luodaan kuvaamalla tarkkaan usein sekava ja jopa hieman masentava nykytila.

Arkkitehtuurityön luonne on mielestäni pitkälti sellainen, että haaveillaan paremmasta huomisesta. Pidän selvänä, että arkkitehtuurityössä katseen tulisi olla vahvasti tulevaisuudessa.

Suosittelisin siis ottamaan rohkeasti etunojaa - kun ollaan hahmoteltu innostava tulevaisuuden kuva, niin keinot kyllä löytyvät.

3. Viesti mieluummin jopa liikaa kuin liian vähän

Arkkitehtuurityö ja siitä saatavat hyödyt eivät kokemukseni mukaan avaudu helposti. Muistelisin, että itselläni meni kaksi vuotta ennen kuin aloin tajuta mistä on kysymys. Frameworkit (TOGAF, JHS179 jne.) ja muut peruskäsitteet eivät avaudu ihan helposti. Näitä voit yrittää opetella ja opettaa Arterin tulostettavan kokonaisarkkitehtuurin sanaston avulla.

Suositellen, että arkkitehtuurityön perusasioita ja erityisesti siitä saatavia hyötyjä on jaksettava jauhaa organisaatiossa tarpeeksi usein - mieluummin jopa liikaa kuin liian vähän. Johto sekä itse arkkitehtuurityön tekijät on kaikki saatava yhteiseen käsitykseen millaisista asioista on kyse. Kehittyneempi kokonaisarkkitehtuuri ei ikävä kyllä synny vahingossa, vaan huolellisen suunnittelun ja päättäväisen toteutuksen perusteella. Tähän tarvitaan yhteinen näkemys.

Me täällä Arterilla teemme kaikkemme, että asiakkaillamme on käytössään parhaat mahdolliset välineet arkkitehtuurityön edistämiseen. Tämän lisäksi tarjoamme käyttöön myös asiantuntevaa konsultointipalvelua, jonka tarkoitus on paitsi neuvoa miten arkkitehtuurityössä pääsee alkuun, myös olla tukena aina kun eteneminen vaikuttaa takkuiselta. Kysy siis rohkeasti lisää konsultaatiopalveluistamme.

 

Hyvää arkkitehtuurityötä toivottaen,

Marko Kareinen
Tuotekehityspäällikkö, Arter Oy


 

Opi lisää käytännön kokonaisarkkitehtuurityöstä Tietojärjestelmien ja integraatioiden kuvaaminen kokonaisarkkitehtuurissa -artikkelista lataamalla se omalle koneelle viereisellä lomakkeella:

Tagged , .