Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Skip to content

Liiketoiminnan jatkuvan kehittämisen prosessi

Kirjoittaja:

Ella Lindroos

Miten toteuttaa yrityksen jatkuvaa kehittämistä? Miten kuvata liiketoiminnan jatkuvan kehittämisen prosessi? Jos etsit vastauksia näihin kysymyksiin, olet saapunut oikeaan paikkaan: tässä blogissa kerromme miten määrität jatkuvan kehittämisen rakenteet omaan organisaatioosi.

Aloita kokonaisuuden ymmärtämisestä ja pyri välttämään osa-optimointia

Organisaatiosi toiminnassa jokainen toiminto linkittyy johonkin muuhon kokonaisuuteen. Ennen kuin lähdet kehittämään yhtään mitään, kysy itseltäsi:

  • Ketä varten teemme tätä?
  • Mitä palveluita tai tuotteita tarjoamme sidosryhmillemme?
  • Keiden kumppanien kanssa toimimme?
  • Miten työ arjessa tehdään, ja millaiset tietojärjestelmät sitä tukevat?

Sama asiakkuusajattelu pätee myös organisaation sisällä. Jokaisella toiminnolla on joku, jota varten se tekee työtään. Kokonaiskuvaan kannattaa lisätä myös toimintaympäristön vaatimukset, kuten lainsäädäntö, EU-regulaatio tai asiakkaiden vaatimukset.

Mitä paremmin ymmärrät kokonaisuuden, sitä helpommin näet, mihin kaikkeen muutoksesi vaikuttaa.

Klassisia esimerkkejä osa-optimoinnista

👉 Jos sinulta tai tiimiltäsi puuttuu ymmärrys kokonaiskuvasta, saatatte päätyä osaoptimoimaan toimintaanne, mikä tarkoittaa sitä, että kokonaisuus ei kehity.

Osto säästää, tuotanto maksaa. Hankinta neuvottelee 15 % halvemman raaka-aineen ja saavuttaa säästötavoitteensa. Tuotannossa materiaali aiheuttaa enemmän hylkyjä, koneiden säätöaika kasvaa ja reklamaatiot lisääntyvät. Osto onnistui mittarissaan, mutta tuotanto ei.

Myynti myy, toimitus ei ehdi. Myynti ylittää tavoitteensa lupaamalla lyhyitä toimitusaikoja. Toimitus ruuhkautuu, laatu kärsii, asiakastyytyväisyys laskee. Myyntitavoite täyttyi, mutta lopulta asiakkuuksia menetettiin enemmän.

IT rajaa riskejä, kehitys hidastuu. Tietoturva tiukentaa hyväksyntäprosesseja. Riskit pienenevät, mutta uusien työkalujen käyttöönotto venyy kuukausilla ja ihmiset alkavat käyttää omia ratkaisujaan ohi järjestelmien. Lopulta riskin välttely tuottikin suuremman riskin liiketoiminnalle.

Seuraavaksi määrittele jatkuvan parantamisen rakenteet omaan organisaatioosi – hyödynnä näitä 7 vaihetta

Kehitätpä yksittäistä prosessia, organisaatiota tai laajempaa muutosta, samat vaiheet toimivat kaikessa kehittämisessä. Tärkeää on, että rakenteista pidetään kiinni ja jatkuva kehittäminen on systemaattista tekemistä.

  1. Määritä. Rajaa selkeästi, mikä ongelma ratkaistaan tai mikä osa-alue kehitetään. Tarkan rajauksen pohjalta voit määrittää myös sen, mitä haluat saada aikaan.
  2. Muodosta tilannekuva. Hae faktaa ja tunnista mittarit, jotka kertovat, missä olet tänään. Ilman mittaustietoa toimit mutulla. Mittarin ei tarvitse olla monimutkainen: se voi olla prosessin läpimenoaika tai virheiden määrä tuotannossa tai asiakaspalvelussa.
  3. Tunnista juurisyyt ja pullonkaulat. Ota mukaan ihmiset, jotka tekevät työtä päivittäin – heiltä saat parhaan tiedon. Apuna voit käyttää esimerkiksi kalanruotokaaviota tai viiden miksin menetelmää, jossa et tyydy ensimmäiseen vastaukseen.
  4. Priorisoi. Resurssit ovat rajalliset, joten valitse toimenpiteet, joilla on laajin vaikutus. Etsi pienin muutos, jolla saat suurimman hyödyn.
  5. Kehitä ja pilotoi. Kokeile ratkaisua ensin pienemmässä mittakaavassa, esimerkiksi yhdessä tiimissä tai toimipisteessä. Sovi etukäteen, mitä pilotilla halutaan todentaa ja milloin tuloksiin palataan.
  6. Vakiinnuta ja johda muutosta. Tämä vaihe ratkaisee, päätyvätkö hyvät tulokset arkeen asti. Päivitä ohjeet ja prosessikuvaukset, perehdytä henkilöstö ja viesti muutoksesta kaikille, joita se koskee. Nimeä vastuuhenkilöt ja aseta selkeät aikarajat.
  7. Toista. Kaikki ei aina mene suoraviivaisesti: jos pilotti osoittaa, ettei ratkaisu toimi, palaa riittävän monta askelta taaksepäin ja suunnittele uudelleen opitun pohjalta.

Oppeja ei kannata kerätä vain projektin lopussa. Opit koko matkan ajan, joten kirjaa havainnot ylös ja jaa ne muulle organisaatiolle.

Esimerkki: Jatkuvan kehittämisen prosessikuvaus

Ohessa esimerkki siitä, miltä jatkuvan kehittämisen prosessikuvaus voi näyttää uimaratakaavion muodossa.

  • Jatkuvan kehittämisen prosessikuvaus:
    • Vasemmassa reunassa listaus rooleista, joiden vastuulla prosessin vaihe on.
    • Oikealla prosessin vaiheet 1.-6.

Joko tunnet jatkuvan kehittämisen työkalut DMAIC ja PDCA-mallin?

Yllä olevien vaiheiden taustalla on jatkuvan parantamisen PDCA-ympyrä (Plan–Do–Check–Act) ja Lean Six Sigmasta tuttu DMAIC-mallin (Define, Measure, Analyze, Improve, Control).

👉 Jatkuva parantaminen käytännössä

Mallit eivät kilpaile keskenään, mutta DMAIC ohjaa selvemmin määrittämiseen, mittaamiseen ja analysointiin ennen toimenpiteitä. Alla oleva kuvaa hyvin sitä, kuinka DMAIc antaa laajemman näkökulman jatkuvaan kehittämiseen.

👉 Tutustu DMAIC-menetelmään tarkemmin

Opi lisää jatkuvasta kehittämisestä:

👉 Miten parantaa yrityksen prosesseja
👉 Jatkuva parantaminen käytännössä

👉 Tutustu DMAIC-menetelmään tarkemmin

Miten Arter voi auttaa organisaatiotasi prosessien kehittämisessä?

Miten voisimme helpottaa organisaatiosi arkea?

Ota suoraan yhteyttä Juusoon, tai lähetä yhteydenottopyyntö oheisella lomakkeella.

This field is for validation purposes and should be left unchanged.
Suoramarkkinointiviestit