Evästeasetukset

Käytämme evästeitä tarjotaksemme paremman käyttökokemuksen ja henkilökohtaista palvelua. Suostumalla evästeiden käyttöön voimme kehittää entistä parempaa palvelua ja tarjota sinulle kiinnostavaa sisältöä. Sinulla on hallinta evästeasetuksistasi, ja voit muuttaa niitä milloin tahansa. Lue lisää evästeistämme.

Skip to content

Mitä liiketoiminnan standardointi tarkoittaa? Ja miten onnistua siinä?

Kirjoittaja:

Ella Lindroos

Liiketoiminnan standardointi saattaa kuulostaa byrokraattiselta. Se tuo mieleen paksuja käsikirjoja ja jäykkiä prosesseja. Todellisuudessa standardointi on yksi tehokkaimmista tavoista vapauttaa aikaa, vähentää virheitä, toteuttaa jatkuvaa parantamista ja rakentaa organisaatio, joka toimii samalla tapaa ajasta, paikasta ja henkilöstä riippumatta.

Mitä liiketoiminnan standardointi on?

Toiminnan standardointi tarkoittaa toiminnan vakiointia. Käytännössä se tarkoittaa tällaisten asioiden tekemistä:

  • Ydinprosessien tai liiketoimintaprosessien tunnistamista.
  • Toimintaperiaatteiden ja arvojen määrittämistä.
  • Yhteisiin ohjeistuksiin sitoutumista.
  • Vaihtelun määrän vähentämistä.
  • Toiminnan mallintamista ja dokumentointia.
  • Erilaisten viitekehysten kuten ISO-standardien hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä.

Kun organisaatiossasi on mietitty yllä olevia asioita, olet jo hyvässä vaiheessa toimintanne standardoinnissa.

Miksi standardointi kannattaa? 5 käytännön hyötyä

1. Virheet vähenevät

Kuvittele tilanne: myyntitiimissäsi on neljä henkilöä, ja jokainen lähettää tarjouksen hieman eri tavalla. Yksi muistaa aina mainita toimitusajan, toinen unohtaa sen usein. Standardoitu tarjousprosessi poistaa tämän vaihtelun — jokainen tarjous lähtee samanlaisella laadulla, riippumatta siitä, kuka sen tekee.

2. Perehdyttäminen nopeutuu huomattavasti

Uusi työntekijä pääsee kiinni tekemiseen paljon nopeammin, kun hänelle ei tarvitse selittää jokaista asiaa erikseen. Dokumentoidut prosessit ja ohjeet toimivat perehdytysmateriaalina ja uusi henkilö voi palata niihin myöhemmin itsenäisesti.

3. Hiljainen tieto ei lähde avainhenkilön mukana

Jokaisessa organisaatiossa on henkilöitä, joiden päässä on valtava määrä kriittistä tietoa: miten tietty asiakas haluaa asiansa hoidettavan, mitkä ovat sopimuksen erityisehdot, miten järjestelmä toimii poikkeustilanteessa. Kun tämä tieto on kirjattu auki, se ei lähde ovesta, kun henkilö vaihtaa töitä.

4. Tekoäly ja automaatio tuottavat tulosta standardoiduissa prosesseissa

Tekoäly ja toiminnan automatisointi ovat nykypäivän yksi syistä standardoida organisaation toimintaa. Kun prosessi on standardoitu, voit automatisoida sen osittain tai kokonaan.

5. Aikaa säästyy

Kun tekemistä on standardoitu, aikaa jää enemmän esimerkiksi kehitystyölle tai tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen.

Miten aloitat liiketoiminnan standardoinnin käytännössä?

Tyypillisesti toiminnan standardointia kehittäessä on hyvä mallintaa ainakin seuraavanlaisia asioita:

  • millaisessa toimintaympäristössä organisaatiosi toimii,
  • mitkä ovat organisaation ydinpalvelut tai -tuotteet,
  • minkälaisilla prosesseilla palveluita/tuotteita tuotetaan ja
  • mitä tietojärjestelmiä palvelut ja prosessit vaativat.

Aloita toimintaympäristöstä ja sidosryhmistä

Organisaation sidosryhmistä puhuttaessa kokonaisuuteen kuuluvat tyypillisesti:

  1. asiakkaat
  2. henkilöstö
  3. omistajat ja rahoittajat
  4. alihankkijat ja toimittajat sekä
  5. viranomaiset.

Toimintaympäristöstä on taas hyvä tunnistaa millaiset asiat asettavat vaatimuksia organisaatiosi toimintaan, kuten lait ja erilaiset regulaatiot, kilpailijat ja asiakkaiden odotukset.

Tunnista ja mallinna liiketoimintaproessit

Tämän kokonaisuuden mallintaa tyypillisesti organisaatiosi johto. Liiketoimintaprosessien tunnistamisessa on tärkeää tunnistaa ne prosessit, joiden avulla organisaatiosi tuottaa palveluita ja tuotteita sidosryhmilleen. Huomaa myös, että joukkoon kuuluvat myös tukiprosessit, joiden avulla liiketoimintaa on mahdollista toteuttaa.

Hyviä kysymyksiä aloitukseen:

  • Mitkä tehtävät tehdään organisaatiossasi joka viikko tai joka kuukausi?
  • Mitkä ovat organisaatiosi tärkeimmät sidosryhmille toteutettavat palvelut tai tuotteet?
  • Millaisia tukitoimintoja organisaatiosta löytyy, joiden avulla liiketoimintaprosesseja toteutetaan? (HR, ICT, talous, johtaminen)

Näiden kysymysten vastauksissa piilee organisaatiosi tärkeimmät standardoitavat prosessit. Alla esimerkki organisaation ydinprosesseista.

➡️ Mitä liiketoimintaprosesseilla tarkoitetaan?

Kuvaa prosessi ennen kuin ohjeistat

Ennen kuin kirjoitat yksityiskohtaisia ohjeita, kuvaa prosessi karkealla tasolla: mitkä ovat vaiheet, kuka tekee missäkin vaiheessa ja mitä prosessi tuottaa lopputuloksena.

Arterin kolmisivutekniikka on tähän erinomainen työkalu:

  1. Prosessikaavio — visuaalinen kuva prosessin kulusta.
  2. Yhteenvetosivu — prosessin tavoite, omistaja, mittarit ja liittymät muihin prosesseihin.
  3. Vaiheiden kuvaussivu — yksityiskohtaiset ohjeet jokaiselle vaiheelle.

➡️ Tutustu tarkemmin prosessien kuvaamisen kolmisivutekniikkaan

Osallista standardointiin koko henkilöstö

Paras tapa standardoida tekemistä on tehdä se yhdessä niiden ihmisten kanssa, jotka sen tuntevat parhaiten. Älä kirjoita ohjeita yksin, älä kuvaa prosesseja yksin, älä määritä toimintaperiaatteita yksin vaan osallista prosessissa työskenteleviä mukaan.

Tässä muutama esimerkki osallistamisesta:

  • Aloita kouluttamalla henkilöstöä aiheeseen. Tyypillisesti ulkopuolinen kouluttaja antaa syvyyttä kokonaisuuteen verrattuna tilanteeseen, jossa kouluttaja on tuttu kollega.
  • Järjestä työpajoja, joissa mallinnatte tai määrittelette esimerkiksi toimintaperiaatteitanne.
  • Hanki organisaatiollesi yhteiset työkalut esimerkiksi prosessien kuvaamiseen ja huomioi hankinnassa se, että työkalu palvelee koko organisaatiotasi.
  • Ole henkilöstön tukena ja varaa omaa aikaasi toiminnan kuvaamiseen.
  • Viesti, viesti, viesti – toiminnan standardointi on prosessi ei projekti, se vaatii ylläpitoa, viestintää ja jatkuvaa kehittämistä.

Aseta katselmoinnit kalenteriin

Standardoitu prosessikin vanhenee, jos sitä ei päivitetä. Aseta prosesseille katselmointiajat esimerkiksi kerran vuodessa tai aina, kun toiminnassa tapahtuu merkittävä muutos.

IMS-ohjelmistossa voit asettaa prosessille ja dokumentille automaattiset katselmointimuistutukset, jolloin vastuuhenkilö saa ilmoituksen, kun on aika tarkistaa, onko kuvattu tapa vielä ajantasainen.

Mitä standardoida ensin? Esimerkkejä eri toiminnoista

Johtaminen

  • Miten organisaatiosi johtamista johdetaan?
  • Mitkä asiat ovat johdon vastuulla ja mitkä esihenkilöiden vastuulla?
  • Millaiset rakenteet/toimintamallit toistuvat organisaatiosi johtamisessa?
  • Miten strategiatyö, muutostenjohtaminen tai jatkuvaa kehittymistä toteutetaan?

Myynti ja asiakastyö

  • Tarjousprosessi: mitä tarjouksessa tulee olla, kuka hyväksyy, missä ajassa vastataan
  • Asiakkaan onboarding: mitä tapahtuu, kun uusi asiakas allekirjoittaa sopimuksen
  • Reklamaation käsittely: kuka ottaa vastuun, missä ajassa vastataan, miten dokumentoidaan

HR ja henkilöstöhallinto

  • Rekrytointiprosessi: missä ilmoitetaan, kuka haastattelee, miten päätetään
  • Perehdyttäminen: ensimmäisen päivän, viikon ja kuukauden ohjelma
  • Kehityskeskustelut: milloin pidetään, mitä käsitellään, miten kirjataan

Taloushallinto

  • Laskun hyväksymisprosessi: kuka hyväksyy, millä summilla tarvitaan lisähyväksyntä
  • Kulukorvaukset: mitä korvataan, mitä tositteita tarvitaan, missä ajassa maksetaan
  • Budjetointi: aikataulu, vastuut, hyväksymisprosessi

IT ja tietoturva

  • Uuden käyttäjän luominen: mitä oikeuksia myönnetään, kuka hyväksyy
  • Tietoturvapoikkeaman käsittely: miten toimitaan, kuka ilmoitetaan, miten dokumentoidaan
  • Ohjelmistopäivitykset: milloin tehdään, kuka vastaa, miten testataan

ISO-standardit — valmiit viitekehykset standardoinnin tueksi

Toiminnan standardointi ei tarkoita, että sinun pitää keksiä pyörä uudelleen. ISO-standardit tarjoavat kansainvälisesti hyväksi havaittuja viitekehyksiä toiminnan standardointiin eri näkökulmilla.

ISO 9001 — Laadunhallintajärjestelmä

ISO 9001 on maailman tunnetuin laadunhallinnan standardi. Se edellyttää, että organisaation toiminta on kuvattu prosesseina, toiminta on dokumentoitu ja sitä kehitetään jatkuvasti PDCA-mallin (Plan–Do–Check–Act) mukaan. ISO 9001 ei kerro tarkalleen, miten asiat pitää tehdä — se tarjoaa rakenteen, jonka pohjalta standardoit toimintasi omaan toimintaympäristöösi sopivalla tavalla.

ISO 14001 — Ympäristöjärjestelmä

Jos organisaatiosi haluaa standardoida ympäristöön liittyvän toimintansa — päästöjen seurannan, jätteiden käsittelyn tai ympäristöriskien hallinnan — ISO 14001 tarjoaa siihen rakenteen.

ISO 27001 — Tietoturvan hallintajärjestelmä

Tietoturvatoiminnan standardointi on noussut kriittiseksi lähes jokaiselle organisaatiolle. ISO 27001 tarjoaa muun muassa rakenteen tietoturvariskien tunnistamiseen, hallintaan ja dokumentointiin.

ISO 45001 — Työterveys- ja työturvallisuus

Jos organisaatiossasi on fyysisiä riskejä tai turvallisuuskriittistä toimintaa, ISO 45001 auttaa standardoimaan työterveys- ja turvallisuuskäytännöt.

Yhteistä kaikille ISO-standardeille on se, että ne kaikki perustuvat ns. High Level Structure -rakenteeseen eli niillä on yhteinen runko. Tämä tarkoittaa, että jos olet jo standardoinut toimintasi yhden ISO-standardin mukaan, toisen lisääminen on merkittävästi helpompaa, koska suuri osa rakenteesta on jo olemassa.

👉 Opi lisää ISO-standardeista

Yhteenveto ISO-standardien edellytyksistä

Yksin kertaistettuna ISO-standardit edellyttävät seuraavan kaltaista toimintaa organisaatioltasi:

  • Asiakaskeskeisyys — toimintaa kehitetään asiakkaan ja sidosryhmien tarpeista käsin.
  • Johtajuus — johto sitoutuu laatutyöhön ja vie sen osaksi strategiaa.
  • Ihmisten täysipainoinen osallistuminen — laatutyö ei ole yhden tiimin asia, vaan koko organisaation vastuulla.
  • Prosessimainen lähestymistapa — toiminta kuvataan ja kehitetään prosessilähtöisesti.
  • Jatkuva parantaminen — toimintaa kehitetään systemaattisesti, ei kerralla ”valmiiksi”.
  • Näyttöihin perustuva päätöksenteko — päätökset tehdään mittareiden ja datan pohjalta, ei mutu-tuntumalla.
  • Suhteiden hallinta — kumppanit, alihankkijat ja sidosryhmät ovat osa kokonaisuutta.

Käytännössä nämä peruspilarit eivät jää ylätason periaatteiksi, vaan ne näkyvät arjen tekemisessä: kuinka asiakaspalautteet käsitellään, kuinka johto näyttää suuntaa ja seuraa toimintaa, kuinka työntekijöitä osallistetaan, koulutetaan ja kuinka prosesseja dokumentoidaan ja kehitetään.

Lisäksi ISO-standardit pohjautuvat jatkuvaan parantamiseen eli PDCA-malliin, mikä tarkoittaa käytännössä tällaisia asioita:

  • Plan (suunnittele) — Toimintaympäristön ymmärtäminen, johtaminen, suunnittelu ja tukitoiminnot
  • Do (toteuta) — Varsinainen toiminta
  • Check (tarkista) — Suorituskyvyn arviointi
  • Act (Korjaa) — Toiminnan parantaminen havaintojen pohjalta

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ISO-standardien mukainen toiminta ei ole staattista vaan se on jatkuvasti elävä prosessi, jossa organisaatio suunnittelee toimintaansa, toteuttaa suunnitelmat, arvioi tuloksia ja parantaa toimintaansa havaintojen pohjalta. ISO-standardin mukainen toiminta on aina liikkeessä.

PDCA-malli eli jatkuva parantaminen käytännössä esimerkit, Arter Oy

3 yleisintä virhettä toiminnan standardoinnissa

Virhe 1: Standardoidaan kaikki kerralla

Toiminnan standardointi on maraton, ei sprintti. Jos yrität kuvata kaikki prosessit kerralla, projekti kaatuu omaan painoonsa. Aloita tärkeimmistä ja organisaatiosi johdon osallistamisella, voit aloittaa esimerkiksi organisaatiosi ydinprosessien tunnistamisella.

Virhe 2: Standardointi on yhden ihmisen projekti

Jos standardoinnista vastaa yksi henkilö — yleensä laatupäällikkö — se jää irralliseksi koko organisaatiosta. Paras kokonaisuus syntyy ja elää organisaatiosi arjessa, kun prosessien omistajat ovat mukana ja johdolta on selkeä tuki olemassa toiminnan vakiointiin.

Virhe 3: Ohjeet kirjoitetaan liian yksityiskohtaisesti

Yksityiskohtainen ohje on hyvä asia, mutta vain silloin, kun se on ajantasainen. Liian yksityiskohtainen ohje vanhenee nopeasti ja aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Kirjoita ohjeet niin kevyesti kuin kehtaat.

Muista, standardointi on investointi

Toiminnan standardointi on investointi, joka maksaa itsensä takaisin päivittäin:

  • virheiden vähenemisenä, perehdyttämisen nopeutumisena, hiljaisen tiedon säilymisenä ja tekoälyn pohjatyönä.

Paras aika aloittaa oli eilen. Toiseksi paras aika on nyt.

Haluatko apua toiminnan standardointiin?

Toiminnan vakiointi eli standardointi on järkevää aloittaa prosessien kuvaamisella. Saat meiltä asiantuntemuksen ja ohjelmiston samasta paikasta, lähes 30 vuoden kokemuksella.

  • Kenelle? Organisaatioille, joissa prosessit ovat vielä jokaisen omassa päässä ja pohjatyö toiminnan standardoinnista vielä uupuu.
  • Miksi? Prosessien kuvaamisen avulla saat selkeän näkymän siihen, miten organisaatiosi oikeasti toimii. Saat myös tehokkaan alun liiketoiminnan kehittämiseen, sillä prosessien kuvaaminen on konkreettinen työkalu toteuttaa jatkuvaa parantamista. 
  • Miten? Koulutuksien, konsultoinnin tai IMS-ohjelmiston avulla — tai näiden yhdistelmällä. Voit aloittaa yhdestä prosessista tai rakentaa kerralla koko toimintajärjestelmän.
  • Miksi Arter? Jos haluat rakentaa organisaatiollesi pysyvän kyvykkyyden prosessien kehittämiseen, joka kestää avainhenkilöiden vaihtumisen ja muuttuvat vaatimukset. 

Arterilla autamme organisaatioita rakentamaan selkeän, toimivan ja ajantasaisen toimintajärjestelmän — koulutuksen, konsultoinnin ja IMS-ohjelmiston avulla.

Kiinnostaako prosessiajattelu ja sen kehittäminen? Suosittelen sinulle näitä sisältöjä:

👉 Kuinka nostaa prosessityö seuraavalle tasolle?blogi
👉 Prosessien kuvaaminen kolmisivutekniikallablogi
👉 Onnistunut prosessityö – näin saavutat tuloksia | 
blogi