Hyvän mittarin ominaisuudet

Hyvän mittarin ominaisuudet

Jaa myös muille

On olemassa jo kuluneita fraaseja, että ”sitä saat mitä mittaat” sekä ”mitä et voi mitata et voi johtaa”. Olivat fraasit kuinka kuluneita vaan, niin mittareilla on omalta osaltaan suuri vaikuttava osa yrityksen menestykseen, koska niitä käytetään tukena päätöksentekotilanteissa. Päätöksenteko on kuitenkin valitsemista vaihtoehtojen välillä, ja valitsemisen tueksi on hyvä olla olemassa mittareita. Ilman mittareita päätöksenteko saattaa olla hyvin tunneperäistä.

Mittareita luodaan helposti vain siksi, että niitä pitää olla olemassa. Hyvä lähtökohta mittaristolle on esimerkiksi tasapainotettu mittaristo (Balanced Scorecard, BSC), jossa luodaan talous-, henkilöstö, asiakas- ja prosessimittareita (lue lisää BSC-mittaristosta tästä blogitekstistä). Tasapaino tässä tapauksessa ei tarkoita välttämättä lukumäärää, vaan enemmänkin mittareiden tasapainoa niiden vaikuttavuuden osalta. Mittareita ei myöskään tarvitse olla lukumäärällisesti paljon.

7 toimivan mittarin ominaisuutta

Mittareiden on täytettävä tiettyjä keskeisiä ominaisuuksia, jotta ne ovat käyttökelpoisia ja kuvaavia. Vaatimukset ja tarpeellisuus jokaiselle mittareille määrittyvät sen mukaan, kuinka niitä käytetään hyödyksi päätöksenteossa.

Mittaria luodessa on hyvä miettiä täyttääkö se seuraavat ominaisuudet:

1) Olennaisuus: Määrittää sen onko mittari olennainen päätöksentekijän kannalta. Mitä olennaisempi mittari on, sitä suurempi merkitys sen arvolla on päätöksentekijälle. Olennaisuus riippuu tosin myös tilanteesta; joskus on välttämätöntä saada tietoa tietystä ominaisuudesta, mutta toisessa tilanteessa sama mittari saattaa olla käyttökelvoton.

2) Edullisuus: Mittarin data ei ole aina valmiina ja mittari pitää luoda. Mittarin luominen ei saa viedä liikaa resursseja sen merkitykseen verrattuna. Jos mittarin merkitys on vähäinen, ei siihen kannata panostaa kohtuuttomasti resursseja. Tiedon ei myöskään tarvitse olla täydellistä, jotta sitä pystytään käyttämään hyväksi päätöksentekotilanteissa.

3) Oikeellisuus: Kertoo mittarin kyvystä mitata sitä asiaa, jota sen on tarkoitus mitata. Jos mittarilla on heikentynyt kyky mitata haluttua kohdetta, on sen laadinnassa tapahtunut jokin virhe.

4) Luotettavuus: Mittarin on oltava riittävän tarkka. Tulokset eivät saa suuresti vaihdella eikä hajontaa saa olla liikaa. Luotettavuus kärsii, jos mittarin arvon laskemisessa on vaiheita, joista ei ole tarkkaa ohjeistusta ja jos ne ovat mahdollisia suorittaa eri tavoin. Tarkkuutta voidaan parantaa laatimalla täsmälliset ja selvät mittausohjeet.

5) Uskottavuus: Mittarin täytyy olla uskottava. Siihen pitää pystyä uskoa ja luottaa täysin, jotta siihen voidaan luottaa päätöksentekotilanteissa. Mittarin uskottavuutta voidaan parantaa laatimalla täsmälliset ja selvät laskentasäännöt.

6) Seurattavuus: Mittaria täytyy olla kohtuullisen helppo seurata. Jos mittarin seuraaminen on hyvin työlästä, sen seurantaa todennäköisesti laiminlyödään.

7) Herkkyys: Mittarin on oltava riittävän muutosherkkä ja muutoksen pitää näkyä mittarissa kohtuullisen aikaisessa vaiheessa. Jos seurattava muutos tapahtuu vasta hyvin myöhäisessä vaiheessa, mittari ei hälytä ajoissa tekemään korjaavia toimenpiteitä.

Tagged , , .

Aki Kärnä on laatujohtamisen asiantuntija, jolla on vuosien työkokemus julkiselta sektorilta. Aki nostaa toiminnan kehittämisessä aina asiakkaan keskiöön ja tunnistaa asiakkaita sekä heidän tarpeitaan. Prossien kehittäminen ja toiminnan mittaaminen ovat Akin vahvuuksia ja hän etsiikin aina kokonaisuuden kannalta syy ja seuraus- suhteita. Aki on toiminut IMS-toimintajärjestelmän pääkäyttäjänä ja sen käyttöönottajana. Akilta löytyy myös Lean Six Sigma Green Belt sertifikaatti.