Blogi

Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt organisaatiolle – kaikki kokonaisarkkitehtuurista

Kokonaisarkkitehtuurilla visualisoidaan organisaation toiminta, tieto ja niiden kytkökset näkyvään muotoon. Kokonaisarkkitehtuuri ikään kuin luo sillan organisaation liiketoimintastrategian, tiedon, teknologian ja kyvykkyyksien välille. Lähtökohtaisesti kokonaisarkkitehtuuri tuottaa organisaatiolle monipuolisia käytännön hyötyjä digitalisaatiosta aina käytännönläheiseen toimintaan saakka.

Kokonaisarkkitehtuuria hyödynnetään organisaatioissa juuri siksi, että kaikkea on täysin mahdotonta pitää yhtä aikaa mielessä. Eikä tarvitsekkaan sillä, kokonaisarkkitehtuuri luo kartan, josta voi ottaa tarpeen mukaan juuri oikean siivun esiin ja muistuttaa mieliin, mitkä elementit juuri tuossa tilanteessa ovat merkittäviä, millä on suoraa vaikutusta mihinkin ja mitkä ovat kerrannaisvaikutukset. Näitä elementtejä ovat esimerkiksi työntekijät, ohjelmistot, kyvykkyydet ja prosessit.

Kokonaisarkkitehtuuri tukee strategian jalkautustyötä sekä toteutusta. Sen avulla kehität organisaation toimintaa kokonaisuutena huomioiden prosessit, niitä tukevat tietojärjestelmät, teknologian sekä yhteisön kyvykkyydet. 

Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa tavan visualisoida ja toteuttaa organisaation liiketoimintastrategiaa kokonaisvaltaisesti:

    • kyvykkyyksiä,
    • prosesseja ja toimintaa,
    • tietovirtoja ja tietojärjestelmiä.
    • teknologiaa.
SISÄLTÖ otsikkoa klikkaamalla pääset suoraan aiheen kohdalle

Näin asiakkaamme ovat hyödyntäneet kokonaisarkkitehtuuria omassa toiminnassaan

Sisäministeriön pelastusosasto – ARC-ohjelmisto osaksi toiminnan strategialähtöistä kehittämistä:

  • Kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen ja hallinnan työkalun ARCin avulla prosessien kuvaaminen. Kuvaamalla organisaation toiminnot ja järjestelmien väliset yhteydet, toimintaa pystytään kehittämään sekä yhtenäistämään.
  • Kokonaiskuvan selkeyttäminen kokonaisuuden kehittämiseksi sekä yhteisten toimintatapojen varmistamiseksi.
  • Ymmärryksen kasvattaminen siitä, miten toiminnot ja toiminnoissa olevien roolit vaikuttavat toisiinsa – henkilöstön osallistaminen kokonaisarkkitehtuuriprojektiin.

Careeria-oppilaitos – tavoitteena oman toiminta-arkkitehtuurin luominen:

  • Careerian toiminnan taustalla kaksi fuusiota ja tavoitteena oman toiminta-arkkitehtuurin luominen.
  • Tietojärjestelmien parempi hallinta ja ymmärrys kokonaisuudesta on tuonut helpotusta organisaation IT-osaston arkeen.
  • Myös suunniteltuihin sertifikaattien hakuun valmistaudutaan ARC-ohjelmiston avulla.
  • Kyvykkyydet organisaatiossa ovat kasvaneet ARC-ohjelmiston käyttöönoton myötä.

Veikkaus – ymmärrys kokonaisuudesta heijastuu parempana asiakaskokemuksena:

  • Kokonaisarkkitehtuuri on työkalu asiakastyytyväisyyden parantamisessa.
  • Integraatioprojektin hallinta kokonaisarkkitehtuurin mallintamistyökalun ARCin avulla.
  • Arterin jatkuva konsultointituki auttaa käytännössä ja arjessa, esimerkiksi siinä miten asioita kannattaa lähteä kuvaamaan.

>> Voit tutustua asiakastarinoihimme tarkemmin täällä. 

Kokonaisarkkitehtuuri on mitattavaa, tavoitteellista ja käytännönläheistä työtä

Kokonaisarkkitehtuuri on käytännönläheistä työtä. Siinä kuvataan organisaation rakenteita ja toimintaa sekä niiden välisiä yhteyksiä. Kun kokonaisarkkitehtuuri on organisaatiossa jatkuvan kehittämisen tukena, tehtyä työtä voidaan hyödyntää moneen eri tarkoitukseen ja kokonaisarkkitehtuurista tulee sekä mitattavaa että tavoitteellista.

Kokonaisarkkitehtuurin hyödyt konkretisoituvat prosessien, tietojen, ohjelmistojen ja järjestelmien yhteentoimivuutena. Päällekkäisen työntekeminen vähentyy, samoja tietoja ei ylläpidetä monessa paikassa, ohjelmistojen toiminnallisuudet täydentävät toisiaan ja tietojen siirto järjestelmien välillä onnistuu.

Tilanteesta toiseen ajelehtimiselta vältytään ja organisaatiolla on tilannekuva, missä ollaan ja mitä tavoitellaan. Myös uusien asioiden suunnittelu ja toiminnan kehittäminen nopeutuu ja helpottuu, koska nykytilan ymmärryksen kautta uuden suunnittelu on helpompaa.

Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation toimintaa ohjaava pohjapiirrustus

Kokonaisarkkitehtuuri voidaan nähdä organisaation toimintaa ohjaavana pohjapiirrustuksena. Ilman kattavaa pohjapiirrustusta ei suurempi rakennus pysy kasassa. Rakennettaessa pilvenpiirtäjää tai hallittaessa tuhansien erillisten osasten organisaatiota tarvitaan arkkitehtuuria, jotta päästään haluttuun lopputulokseen.

Liiketoiminnan kasvava riippuvuus IT-järjestelmistä, tuotteiden ja palveluiden monimuotoistuminen, eri valvovien tahojen vaatimukset kiivas kansainvälinen kilpailu vaativat organisaatiolta tehokasta menetelmää kokonaisuuksien hallintaan.

Organisaation on kyettävä muutoksiin liiketoiminnassaan nopealla aikataululla – eikä näitä muutoksia voida toteuttaa liiketoiminnan osa-alueita tuntematta. Kokonaisarkkitehtuurin avulla organisaatio kykenee tekemään sekä lyhyen että pitkän aikavälin ratkaisuja, joiden avulla liiketoiminnan tarpeet saadaan tyydytettyä.

Ilman kokonaisarkkitehtuuria joudutaan usein tilanteeseen, jossa toimintaa suunnitellaan alhaalta ylöspäin päätyen usein lyhyen aikavälin ratkaisuihin, joiden hinta joudutaan maksamaan myöhemmin korkojen kera.

Kokonaisarkkitehtuuri auttaa muutoksien suunnittelussa ja muutostarpeisiin vastaamisessa

Kokonaisarkkitehtuurityön lopullinen tavoite on mahdollistaa tietoperusteinen muutoksenhallinta.

Kokonaisarkkitehtuurin avulla organisaatiolla on kokonaisnäkemys toiminnastaan, sekä toimintojen välisistä yhteyksistä ja vaikutuksista. Kokonaiskuvan avulla muutoksia voi suunnitella, luoda skenaaritoita sekä hahmottaa minkä toiminnan, tiedon ja teknologian yhdistämisellä luodaan lisäarvoa asiakkaille ja sidosryhmille.

Kokonaisarkkitehtuuri mahdollistaa vaikkapa koko mailman toimintojen kuvaamisen ja skenaarioiden kokeilemisen.

Kokonaisarkkitehtuuri on tapa, ei yksittäinen teko  

Arkkitehtuurityön tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi johtamisen ja muutoksenhallinnan prosesseissa, mutta myös toiminnantason ongelmanratkaisuun liittyvässä päätöksenteossa.

Kokonaisarkkitehtuuri, kuten monet muutkin toimintaa kuvaavat menetelmät, vaatii jatkuvaa parantamista, jotta kaikki tavoitteet saadaan saavutettua. Organisaatioiden liiketoiminta vaatii jatkuvaa muutosta, jolloin kokonaisarkkitehtuuri projektinomaisesti tuotettuna ei vastaa organisaatioiden tarpeisiin. 

Parhaaseen lopputulokseen päästäänkin suhtautumalla arkkitehtuuriin alusta asti jatkuvana toimintana projektin sijaan. Kokonaisarkkitehtuuri on tapa, ei yksittäinen teko.

Kokonaisarkkitehtuuri tarjoaa keinon menestykseen kompleksisessa maailmassa

Mitä monitasoisempi organisaation toiminta on, sitä enemmän painoarvoa kokonaisarkkitehtuurille on annettava.

Tämä ei kuitenkaan pois sulje sitä, etteikö kokonaisarkkitehtuurista olisi hyötyä pienille ja pk-yrityksille. Pienempien yhtiöiden kokonaisarkkitehtuurikuvauksien taso tulee olla tarpeeksi yksinkertainen ja tarvelähtöinen, jotta se tuottaa arvoa käyttäjilleen.

Tee lisää tietoa tiedosta visualisoinnin avulla 

Tieto on yrityksen tärkeä pääoma, jota täytyy pystyä johtamaan. Kokonaisarkkitehtuurin avulla aineettoman pääoman elinkaari ja kulku on mahdollista kuvata. Kun tieto tuodaan visuaaliseen muotoon, hiljaista tietoa pystytään hyödyntämään tehokkaammin eikä se näin ollen ole enää täysin henkilösidonnaista.

Kokonaisarkkitehtuurin avulla ulkoisiin ja sisäisiin muutoksiin pystytään sopeutumaan huomattavasti nopeammin kun yhteisöllä on selkeä kuva organisaation nykytilasta ja osa-alueiden vaikutussuhteista toisiinsa. Näiden edellytyksien avulla muutoksen jalkauttaminen onnistuu ketterämmin.

Kokonaisarkkitehtuurin avulla piirrät digitalisaatiolle kartan

Kokonaisarkkitehtuurin avulla visualisoit organisaation toiminnan, tuot yhteisön ja fyysisen ympäristön kyvykkyydet esille ja saat mahdollisuuden oivaltaa mitä tietoja tai toimintoja yhdistämällä, kehittämällä tai kasvattamalla tuotat sidosryhmille lisäarvoa.

Yritys, jonka perusarkkitehtuurityö on tehty, voi hyödyntää tuotettua tietoa digitalisaation karttanaan. Vaikkapa mitä prosesseja kannattaisi automatisoida teknologian avulla ja mihin järjestelmiin automatisointi vaikuttaa: mistä tieto tulee, minne se menee, kuka sitä hyödyntää ja minne se arkistoidaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yritysten liiketoiminan digitalisaatiossa tärkeitä kokonaisuuksia kehittämisen ja kasvattamisen kantilta ovat:

  • työvaiheiden automaatio,
  • robotisaatio,
  • koneoppiminen,
  • tekoäly,
  • suurten tietoaineistojen analysointi,
  • virtuaalinen ja lisätty todellisuus sekä
  • lohkoketjuteknologiat.

Kokonaisarkkitehtuurin avulla varmistetaan organisaatiolla olevan tarvittavat kyvykkyydet – henkilöstö, teknologia ja fyysinen ympäristö – strategian toteuttamiseen ja menestymiseen.

Mistä aloittaa kokonaisarkkitehtuurikuvaukset?

Kokonaisarkkitehtuurikuvauksien luomisessa keskeisessä asemassa ovat erilaiset näkökulmat, joiden avulla kokonaisuutta hahmotetaan. Nämä voidaan jakaa karkeasti neljään osaan:

  1. Toiminta-arkkitehtuuri koostuu muun muassa organisaation työntekijöistä, palveluista ja prosesseista.
  2. Tietoarkkitehtuuri
  3. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri 
  4. Teknologia-arkkitehtuuri

Näkökulmien sisällä kuvaukset jaetaan käsitteelliseen, loogiseen ja fyysiseen tasoon. Kokonaisarkkitehtuurityö voidaan aloittaa kuvaamalla ohjaava taso tai periaatetaso, eli käytännössä esimerkiksi organisaation strategia ja siihen sidotut tavoitteet.

Kokonaisarkkitehtuuria toteutettaessa käytetään viitekehystä, joka jäsentää kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät asiat loogisiin kokonaisuuksiin. Kokonaisarkkitehtuuriviitekehyksiä on useita, joista Suomessa tunnetuimpia ovat Zachman Framework, TOGAF, JHS 179 ja KARTTURI.

Kokonaisarkkitehtuuriviitekehystä valitessa organisaation tulee pohtia viitekehyksen soveltuvuutta ja tarvittaessa mukauttaa se omiin tarpeisiin sopivaksi. On hyvä muistaa, että viitekehys toimii työn ohjaajana, mutta se ei sanele jokaisen asian toteutustapaa eikä etenkään toteutustavan laajuutta.

Usein ensimmäisessä vaiheessa kuvattavaksi valitaan esimerkiksi seuraavia arkkitehtuurikuvauksia:

  • palvelut,
  • prosessit,
  • sidosryhmät,
  • tietojärjestelmät à luettelo, rajapinnat, järjestelmäkartta,
  • teknologia à teknologiavalinnat-luettelo, verkkokaavio.

Tärkeänä osana syntyviä arkkitehtuurikuvauksia ovat riippuvuusmatriisit, joista selviää miten eri arkkitehtuurielementit vaikuttavat toisiinsa. Näitä matriiseja ovat esimerkiksi:

  • Prosessit – Tiedot
  • Prosessit – Tietojärjestelmät
  • Prosessit – Organisaatio
  • Järjestelmät – Tiedot
  • Järjestelmät – Teknologia

Kokonaisarkkitehtuurikuvausten käyttötarkoitus ja kuvaamiseen käytettävissä oleva aika ratkaisevat paljon kuvauksiin vaadittavaa tarkkuutta.

Vinkkimme kokonaisarkkitehtuurikuvauksien aloitukseen:

  • Älä sotkeudu yksityiskohtiin ja keskity kokonaisuuksiin yksittäisten palveluiden tai prosessien sijaan.
  • Tarkista montako palvelua organisaatiossa on ja minkä nimisiä ne on. Tarkista niiden hierarkia.
  • Tee kustakin kokonaisarkkitehtuurin osa-alueesta oma taulukkonsa ja nimeä niihin liittyvät tuotteet, palvelut ja prosessit.
  • Aloita siitä, mikä on parhaiten kuvattu.
  • Ota kokonaisarkkitehtuurityön aloittamiseen mukaan johtoa ja kokonaiskuvaa leveämmällä pensselillä maalaavia asiantuntijoita.

>> Lue lisää siitä, miten lähteä liikkeelle kokonaisarkkitehtuurikuvauksissa Arterin konsultin Elina Mäkisen tekstistä Mistä liikkeelle kokonaisarkkitehtuurikuvauksissa?

Huomioi myös nämä kokonaisarkkitehtuuriprojektissa:

  • Ylätason tavoitteiden ja periaatteiden selkeys.
  • Motivaatiot ja välietapit – päätä million on valmista ja muista nauttia tuloksista.
  • Innosta ja panosta tiimityöskentelyyn, muista myös arkkitehtuurista viestiminen.

>> Tutustu tarkemmin yllä mainittuihin oppeihin onnistuneen kokonaisarkkitehtuuriprojektin kantilta Kolme oppia kokonaisarkkitehtuuriprojektista -blogitekstissämme.

Kokonaisarkkitehtuurityö projektista prosessiksi

Jotta arkkitehtuurityö muuttuu projektista prosessiksi, on ensiarvoisen tärkeää, että:

  1. Kokonaisarkkitehtuurin ylläpitoprosessi on kuvattu.
  2. Prosessilla on omistaja, joka on lopulta vastuussa arkkitehtuurin ajantasaisuudesta.
  3. Prosessiin on määritelty arkkitehtuurin kuvauksia tuottavat vastuuroolit.
  4. Kokonaisarkkitehtuurikuvauksia tuotetaan ketterästi ja niitä uskalletaan käyttää päätöksentekoprosesseissa.

>> Lue lisää ARC-ohjelmiston tuoteomistajana toimivan Lassi Ropposen blogitekstiä, miten kokonaisarkkitehtuuriprojektin muuttamiskeinoista jatkuvaksi prosessiksi.

Arkkitehtuurivisio ja tavoitetila

Kokonaisarkkitehtuurin osalta tulee laatia visio siitä, miltä arkkitehtuuri näyttää ihanne-tilanteessa, kun kaikki nykyinen on saatu uusittua tavoitetilan mukaisesti.

Tämän arkkitehtuurivision tulee olla yleisen liiketoimintastrategian ja vision mukainen sekä tukea niiden tavoitteita. Arkkitehtuurivisio on kaukainen tavoitetila, jota kohti liikutaan kehitysprojektien avulla.

Arkkitehtuurin osalta hyvä luoda myös tavoitetila, joka saavutetaan realistisen toimenpidesuunnitelman avulla askel askeleelta.

Arkkitehtuurin tavoitetilan tulisi konkretisoida aidot muutokset, joita kokonaisarkkitehtuuurin avulla halutaan saavuttaa. Toisaalta muutoksen on syytä olla realistisesti saavutettavissa.

Kokonaisarkkitehtuurin hallinta

Kuten muillekkin suurille kokonaisuuksille, on kokonaisarkkitehtuurille hyvä pohtia raamit sen johtamisen tueksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteiset toimintatavat edes auttavat myös työn jalkautuksessa osaksi arkea: projektista prosessinomaiseksi toiminnaksi.

Voit pohtia esimerkiksi seuraavien kysymyksien avulla, kuinka kokonaisarkkitehtuuria organisaatiossanne tullaan hallitsemaan:

  1. Miten arkkitehtuuria johdetaa?
  2. Miten arkkitehtuuria kehitetään?
  3. Miten muutoshallinta hoidetaan?
  4. Miten arkkitehtuuria hyödynnetään?
  5. Miten varmistetaan arkkitehtuurinmukaisuus kehitysprojekteissa?

Tiedonhallintalaki ja tiedonhallintamalli

Julkishallintoisia organisaatioita tiedonhallintalaki velvoittaa toimimaan, mutta muissakin organisaatioissa ja yrityksissä tiedonhallintamallin avulla voidaan luoda asiakkaalle lisäarvoa ja saavuttaa lisää kilpailuetua. 

Tiedonhallintamallin taustalla on tiedonhallintalaki, jonka tarkoituksena on:

  • Varmistaa viranomaisten tietoaineistojen yhdenmukainen ja laadukas hallinta sekä tietoturvallinen käsittely, jotta julkisuusperiaate toteutuu.
  • Mahdollistaa viranomaisten tietoaineistojen turvallinen ja tehokas hyödyntäminen, jotta viranomainen voi hoitaa tehtävänsä ja tarjota palvelunsa hallinnon asiakkaille hyvää hallintoa noudattaen tuloksellisesti ja laadukkaasti.
  • Edistää julkishallinnon tietojärjestelmien ja tietovarantojen yhteentoimivuutta.

>> Tutustu tarkemmin tiedonhallintalakiin täällä.

>> Kuuntele webinaaritallenne Tiedonhallintalain keskeisistä vaatimuksista tästä.

Tiedonhallintamallin voi jaotella neljään osaan:

  • toiminnan kuvaukset,
  • tiedon kuvaukset,
  • tietojärjestelmien kuvaukset,
  • riskit ja tietoturvallisuustoimenpiteet.

Kuvaa tiedonhallintamalli kokonaisarkkitehtuurin menetelmien avulla

Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä organisaation rakenteiden ja niiden välisten relaatioiden kuvaamiseen ja hallintaan. Menetelmänä arkkitehtuuri ei kuitenkaan poistu tiedonhallintalain myötä, vaan tiedonhallintamalli kuvataan arkkitehtuurin menetelmin.

>> Lue lisää siitä, miten tiedonhallintamallin voi toteuttaa Arterin kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen ja hallinta työkalun ARCin avulla tästä. 

Kokonaisarkkitehtuuriin liittyvät tiedot ja taidot sekä kyvykkyyden kasvattaminen

Suuri osa kokonaisarkkitehtuurityöstä tehdään yhteistyössä organisaation asiantuntijoiden ja mahdollisesti myös ulkoisten konsulttien avulla, yhdistäen eri tietoja ja taitoja parhaaksi osaamiseksi.

Esimerkiksi liiketoimintaprosessien mallinnustyötä on mahdotonta tehdä, jos ei tunne kyseistä kuvattavaa liiketoimintaa. Toisaalta kuvaaminen ei myöskään onnistu, jos kuvaamistyössä tarvittavat taidot puuttuvat.

Kun yhtälöön vielä lisätään tarve pystyä tekemään erilaisia kuvauksia eri tarpeita varten, on selvää että laaja-alainen osaaminen organisaatiossa on kaikkien etu.

On myös syytä asettaa jokin arvo sille, minkälaisella innokkuudella ja motivaatiolla eri tahot lähtevät mukaan kokonaisarkkitehtuurityöhön.

Jos jokaisen kokonaisarkkitehtuurin liittyvän asian tekeminen on muiden kuin arkkitehtien mielestä puuduttavaa ja hyödytöntä, jotain on mennyt vikaan osaamisen kasvattamista.

Yksi kokonaisarkkitehtuuriosaamisen arvioinnin näkökulma voisi olla organisaation kyky ymmärtää, miksi kokonaisarkkitehtuurityötä ylipäätään tehdään.

Mikäli organisaatio, aloittaessaan kokonaisarkkitehtuurityötä, haluaisi nostaa kokonaisarkkitehtuuri-osaamistaan siten, että se rekrytoisi pääarkkitehdin rooliin äärimmäisen pätevän henkilön, kumpi olisi tärkeämpää:

  • valitun henkilön äärimmäisen laaja henkilökohtainen substanssiasiantuntijuus vai
  • kyky luoda oppimisen ilmapiiri jossa kokonaisarkkitehtuurityöhön halutaan osallistua?

Yksi tapa mitata kokonaisarkkitehtuurin kypsyyttä organisaatiotasolla on mitata osaamista seuraavien kokonaisuuksien avulla:

Organisaation sitoutuminen ja motivaatio kokonaisarkkitehtuurityöhön:

    • johdon osoittama tuki,
    • arkkitehtuurin vastuuttaminen,
    • resursseihin osoitetut varat ja
    • arkkitehtuurin kytkeytyminen strategiaan.

Kokonaisarkkitehtuurityön organisoinnin taso:

    • prosessit arkkitehtuuriin liittyen,
    • arkkitehtuurin laadunvalvonnan taso ja
    • arkkitehtuurin kytkeytyminen muuhun toimintaan.

 Arkkitehtuurirooli:

    • pääarkkitehdin tehtävä,
    • arkkitehtien tehtävät,
    • arkkitehtien osallistuminen organisaation toimintaan ja
    • organisaation halu osallistua arkkitehtuurityöhön.

Arkkitehtuurin hyödyntäminen:

    • arkkitehtuuria käytetään kehittämisen ohjeena,
    • arkkitehtuuria hyödynnetään kehitysprojekteissa,
    • arkkitehtuuri tarjoaa selkeän kuvan nykytilasta ja
    • arkkitehtuuri tarjoaa kuvan tavoitetilasta.

Johdolle kokonaisarkkitehtuuri merkitsee linjauksia, päätöksiä ja ohjenuoraa

Kokonaisarkkitehtuurin kehittämismenetelmässä on kyse on kehityspolusta, jolla yrityksen visio ja business-skenaariot muunnetaan ensivaiheessa arkkitehtuurivisioksi ja -periaatteiksi. Toisessa vaiheessa nämä käännetään toiminta-, tieto- ja teknologia-arkkitehtuuriksi. Kolmannessa vaiheessa menettely antaa priorisoidut kehitysohjelmat, hankkeet, projektit ja tehtävät.

Arkkitehtuurityö vaatii tekijöitä ja vastuumäärittelyjä. Lisää toimintaa ohjaavia ryhmiä ei kuitenkaan välttämättä tarvita. Johtoryhmä voi mainiosti toimia kokonaisarkkitehtuurin ohjausryhmänä.

Arkkitehtuuriryhmässä ovat edustettuna eri toiminnot. Olennaista on, että joku nimetään ja ottaa vastuun arkkitehtuurityöstä.

Kokonaisarkkitehtuuria sivuavaa työtä tehdään monessa yrityksessä, mutta näkemystä kokonaisuudesta ja menetelmä, jolla yhteisesti kehitetään puuttuu.

Kyse on organisaation kehittämisestä, jossa näkökulmat ja portaat – periaatteellinen, looginen ja fyysinen taso – vaihtuvat, mutta ovat läpinäkyvästi linjassa keskenään. Ylemmän tason arkkitehtuuri ohjaa alempaa tasoa.

Eri tasoilla ja toiminnoissa sitoudutaan noudattamaan arkkitehtuurille yhdessä asetettuja periaatteita ja määrittelyjä, tarkastellaan asiaa sitten mistä näkökulmasta tahansa. Sisäisesti sopimalla päätetään, mihin ryhdytään, mitä osaamista tarvitaan ja mihin resursseja käytetään. Arkkitehtuurimalli antaa keinoja käsitellä muutosta ja kohdentaa resursseja.

Leanin ja kokonaisarkkitehtuurin yhdistäminen

Leania ja kokonaisarkkitehtuuria verratessa voidaan löytää joukko yhtäläisyyksiä ja joukko eroavaisuuksia. Lean tuo organisaatioon tavan ajatella ja työskennellä. Kokonaisarkkitehtuuri luo ymmärrystä toiminnasta, sen elementeistä ja niiden riippuvuuksista.

Merkittävimmät yhtäläisyydet:

  • Molempien juuret ovat systeemiajattelussa ja prosessijohtamisessa. Organisaation toiminta on mallinnettavissa systeeminä tai joukkona systeemejä.
  • Molemmat edistävät ymmärrystä organisaation toiminnasta.
  • Molemmat toimivat muutosten johtamisen välineinä.
  • Molemmat voidaan nähdä ismeinä tai muotivillityksinä.
  • Molemmat vaativat johdon tuen onnistuakseen.

Merkittävimmät erot:

  • Lean painottaa enemmän ihmisten johtamista ja osallistumista, kun taas kokonaisarkkitehtuuri teknologiaa ja järjestelmiä.
  • Lean ottaa kantaa johtamiseen, miten johdetaan, kun taas kokonaisarkkitehtuurissa se on tyypillisesti yksi kuvattava elementti.
  • Kokonaisarkkitehtuurin työkalut keskittyvät ylätason kuvaamiseen ja ymmärtämiseen, kun taas lean-työkalut menevät enemmän prosessitasolle.
  • Leanissa käsitellään usein prosessien rajapintoja, mutta kokonaisarkkitehtuurissa asioiden välisten yhteyksien kuvaaminen on syvällisempää.

Kiinnostaako kokonaisarkkitehtuuri? Lataa Kokonaisarkkitehtuurin pikaopas tästä ja ota selvää kuinka kokonaisarkkitehtuurityön voi aloittaa!

Kokeile veloituksetta, kuinka kokonaisarkkitehtuurin mallintamisen ja hallinnan työkalu ARC sopisi yrityksenne tarpeisiin!

Tilaa demo-tunnukset tällä lomakkeella ja kokeile ARC-ohjelmistoa ilmaiseksi:

Lähettämällä hyväksyn, että antamani henkilötiedot tallennetaan Arter Oy:n suoramarkkinointirekisteriin.

Kirjoittaja

Liittyvät materiaalit