Kyvykkyydet ja skenaariot strategian toteuttamisessa

Strategian toteuttaminen voi olla joko mekaanista suorittamista, tai luovaa luovimista halki muuttuvien olosuhteiden. Parhaassa tapauksessa strategiakausi käydään läpi yhdistäen molempia ja ottaen mukaan myös organisaation kyvykkyydet ja skenaariot.

Mekaanista suorittamista tai luovaa luovimista

Mekaaninen suorittaminen tarkoittaa tässä tapauksessa perinteistä hanketyöskentelyä, blogiteksti aiheesta täällä. Organisaation visio ja missio pilkotaan strategiakaudelle osiin strategisiksi päämääriksi ja tavoitteiksi ja siitä edelleen kehityshankkeiksi sekä näitä toteuttaviksi osaprojekteiksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi.

Pelkästään hankejohtamisen kautta on mahdollista päästä haluttuun lopputulokseen status quo -tilanteessa ja silloin kun voidaan tarkasti ennustaa organisaation ulkopuoliset muutokset koko strategiakauden ajaksi. Tämä on hyvin harvinainen tilanne.

Strategian tavoitteisiin voidaan toki päästä myös puhtaalla reagoinnilla toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Luovaa luovimista on mahdollista harjoittaa hyvinkin innovatiivisesti ja menestyksekkäästi, jos organisaatiosta saadaan rakennettua ketterä.

Tämä on huomattavasti helpompaa pienessä yrityksessä, jossa liiketoiminnan päätöksistä vastaa muutama henkilö ja toimintaa voidaan johtaa ilman massiivista organisaatiokoneistoa, jonka kääntämiseen palaa sekä aikaa että rahaa.

Mutta mitä tehdä, kun kumpikaan vaihtoehto ei sellaisenaan riitä varmistamaan onnistunutta strategian jalkautusta ja yhteisiin strategisiin tavoitteisiin pääsemistä? Tällöin voidaan hakea tukea organisaation kyvykkyyksien rakentamisesta, sekä mahdollisten skenaarioiden ennakoimisesta ja huomioimisesta osana strategiatyötä. Käydään seuraavaksi läpi mitä näillä tarkoitetaan ja kuinka ne auttavat tuloksellisessa liiketoiminnan johtamisessa.

Kyvykkyydet tekevät meistä parempia kuin kilpailijamme

Kyvykkyydet ovat toisiaan tukevien elementtien kokonaisuuksia, jotka muodostuvat organisaation sisältä löytyvästä osaamisesta, tiedoista, taidoista tai vaikka ohjelmistoista, joita käytetään. Kyvykkyys ei siis ole pelkästään yksittäinen resurssi vaan se syntyy, kun resursseja pidetään liikkeessä ja yhdistetään toisiinsa tuottavalla tavalla. Kyvykkyyksiä vahvistamalla nostetaan organisaation osaamista.

Organisaation kyvykkyydet määrittävät pohjimmiltaan sen, mikä erottaa meidät muista yrityksistä. Kyvykkyydet siis kertovat sen, missä me olemme parempia kuin kilpailijamme, ja näiden vahvuuksien pohjalle strategiankin pitäisi rakentua. Kyvykkyyksien avulla ja niitä vahvistamalla luodaan kestävää kilpailuetua markkinoilla. Tämän tuottaminen vaatii selkeää kuvaa kyvykkyyksistä, niiden kypsyydestä ja muutostarpeista.

Strategia ja kyvykkyydet tulevat olla linjassa

Jos strategisena tavoitteena on olla viiden vuoden päästä markkinajohtaja omalla alalla, tarvitaan tähän Myyntiputken hallinta -kyvykkyyttä. On kuitenkin mahdollista, että kaikki kyvykkyyden resurssit tai osa-alueet eivät vielä ole sillä tasolla, jota markkinajohtajaksi pääseminen edellyttää. Näiden kehittäminen onkin luonteva osa strategian toimeenpanoa. Ja jos toimintaympäristössä tapahtuu muutoksia, tarvitaan vaihtoehtoisia malleja kyvykkyyden kehittämiselle. Avuksi otetaan siis skenaariot.

Myyntiputken hallinta -kyvykkyys muodostuu rooleista ja näiden osaamisesta, tietojärjestelmistä ja näiden palvelutasosta sekä prosesseista. Sen kehittäminen toteuttaa Tiedolla johtaminen -strategiaa ja Myynnin kehittäminen -kehittämishanke kehittää sitä edelleen.

Valmistaudu yllätyksiin skenaarioilla

Kuvaamalla mahdollisia tulevaisuuden kehityskulkuja eli skenaarioita voidaan päästä haluttuun lopputulokseen, vaikka olosuhteet muuttuisivat matkan varrella. Siksi on tärkeää luoda strategian toteuttamiseen johtaville projekteille vaihtoehtoisia skenaarioita.  Jo hyvissä ajoin pitää miettiä mitä jos?

Skenaario on ikään kuin tulevaisuuden käsikirjoitus, johon luonnostellaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti tulevaisuuden toimintaympäristön vaihtoehdot ja organisaation tekijät. Skenaariota luodessa siihen olisi hyvä kuvata myös näihin vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin johtavat tapahtumaketjut ja tulevaisuudenpolut.

Organisaation kehityshankkeisiin kannattaa liittää niihin liittyvät skenaariot ja kyvykkyydet. Näin saadaan kokonaisvaltainen kuva ja käsitys eri poluista, joiden avulla voidaan päästä strategiasta johdettuihin tavoitteisiin. Eikä tämäkään vielä ole täydellisen täsmällinen kuvaus tulevaisuudesta, mutta sellaisen luomiseen tarvittaisiinkin jonkin tasoisia ennustajanlahjoja.

Koko strategiakokonaisuus näkyväksi

Kyvykkyyksien hallinta tai skenaariotyö eivät ole helppoja tai yksinkertaisia harjoituksia. Ne vaativat sekä johdon että strategian toteuttajien sitoutumista. Sen lisäksi pitää olla laaja ymmärrystä organisaatiosta ja sen toimintaympäristöstä ja mahdollista muutoksista, jotka näihin voisivat vaikuttaa. Lisäksi tarvitaan hyvät työkalut strategian ja sen osa-alueiden mallintamiseen.

ARC-ohjelmisto ja sen Roadmap-osio auttavat hallitsemaan laajaa strategiakokonaisuutta kyvykkyyksineen, hankkeineen ja skenaarioineen. Jos tavoitteet muuttuvat olosuhteiden takia, voidaan näitä helposti muokata ohjelmiston sisällä. Samalla voidaan hahmotella, miten organisaation elementit olisi mahdollista järjestellä tukemaan muuttuvia tavoitteita. Roadmapin avulla muutosten hallinta nykytilasta tavoitetilaan sekä muutosten hyväksyminen tehdään näkyväksi. Samalla voidaan helposti kuvata strategiaan vaikuttavien elementtien yhteys organisaation muihin osiin ja päivittäisiin prosesseihin.