Näin testaat tuote- tai palveluidean toimivuuden käytännössä

Yksi muotoiluajattelun ja palvelumuotoilun keskeisimmistä ominaisuuksista ovat erilaiset testaukset, pilotoinnit ja prototyypit. Testausten tarkoituksena on varmistaa, että ratkaistaan oikeaa ongelmaa, ratkaisu kiinnostaa kohderyhmää ja se toimii myös käytännössä. Tätä varten löytyy monia erilaisia työkaluja paperiprototyypeistä toiminnallisiin mockuppeihin. 

Prototyypit ja testaukset soveltuvat erinomaisesti lähes tilanteeseen kuin tilanteeseen, mutta erityisen hyödyllisiä ne ovat silloin, kun ongelmaan ei ole olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Testauksissa kerättävä palaute antaa suuntamerkkejä seuraavalle askeleelle ja jokainen iteraatiokierros opettaa jotain uutta sekä syventää ymmärrystä asiakkaasta, muotoiltavasta ongelmasta ja sen kontekstista.  

Konkretia osoittaa idean arvon 

Prototyyppejä ja ideapilotteja voidaan tutkailla monesta näkökulmasta ja niitä voidaan rakentaa erilaisilla tasoilla riippuen siitä, missä vaiheessa kehitysprojektia niitä käytetään. 

Fyysinen prototyyppi mallintaa esimerkiksi erilaisia palveluun liittyviä esineitä, tiloja ja käyttöliittymiä. Tarkoituksena on saada luotua karkea mallinnus, joten materiaalina voi toimia esimerkiksi paperi, pahvi, folio tai teippi.

Prototyypin avulla on tarkoitus löytää käytännössä jatkokehittämistä varten ongelmakohtia ja havaita onnistumisia. Prototyyppiä aletaan yleensä rakentaa pikkuhiljaa ja kierros kierrokselta se kehittyy kohti virallisesti testattavaa muotoaan.   

Kokeilevan prototyypin pohjalta on tarkoituksena tutkia erilaisten muutosten vaikutuksia ja ihmisten reaktioita niihin. Kokeileva prototyyppi ei vaadi erillistä työpajaa, vaan se voidaan testata käytännössä ilman sen suurempaa projektointia.

Erityisesti asiakasrajapinnassa työskentelevät henkilöt huomaavat herkemmin toimintamallien puutteet ja tietävät, mikä voisi toimia paremmin. Pienillä kokeiluilla voidaan nähdä, mikä toimii ja kehittää ideoita edelleen.  

Valitse oikea tarkkuustaso 

Prototyypit voidaan jakaa matalaan ja korkeaan tasoon:

• low-fidelity ja 
• high-fidelity.

Matalan tason prototyyppejä käytetään yleensä hyvin varhaisessa vaiheessa ideantuotannon jälkeen tai aikana, jolloin rakennusmateriaaleina voidaan käyttää esimerkiksi paperia ja kynää. 

Mitä aikaisemmin testauksia pystytään tekemään, sitä helpompaa ja edullisempaa on vielä muuttaa ja tarkentaa kehittämisen suuntaa. Asiakkaan on myös helpompi antaa kehitysehdotuksia ja palautetta varhaisen vaiheen testauksesta, kuin täysin valmiista tuotteesta tai palvelusta.  

Vastaavasti korkean tason prototyypit ovat tyypillisesti lähempänä lopullista tuotetta esimerkiksi ulkonäön, käyttöliittymän, toiminnallisuuksien ja vuorovaikutuksen suhteen. Korkean tason prototyypit auttavat ennakoimaan muun muassa lopullisen ratkaisun käyttöä sekä vastaanottoa kohderyhmän keskuudessa.

Korkean tason prototyyppien rakentamiseen käytetään matalaa tasoa enemmän aikaa ja niiden merkittävä korjailu voi olla aikaa vievää. Tyypillisesti korkean tason prototyyppejä käytetäänkin muotoiluprojektin loppupuolella. 

Tuote- tai palveluidean testaajan vinkkilista:

• Aloita rakentaminen. Palvelumuotoilussa on tavoitteena päästä sujuvasti tositoimiin: monesti jäämme jumiin suunnitteluun ja taivaanrannan maalailuun, vaikka todellisuudessa tehokkainta olisi tehdä edes jotain.  
• Prototyyppi auttaa ajattelemaan ideaa konkreettisemmin sekä tuottaa ideoita jatkokehitykseen. Prototyypin ei tarvitse olla hieno, pääasia on saada ideaa askeleella eteenpäin. 
• Älä käytä liikaa aikaa. Prototyypeissä on kyse nopeudesta ja ketteryydestä. Mitä enemmän käytät aikaa prototyypin rakentamiseen, sitä enemmän siihen sitoudut henkilökohtaisella tasolla. Tällöin idean analysointi ja objektiivinen tarkastelu vaikeutuu. 
• Muista, mitä olet testaamassa. Jokaisella prototyypillä tulisi olla keskeinen testitavoite. Älä siis kadota tätä tavoitetta matkan varrella. Älä toisaalta myöskään tuijota sokeasti pelkkää tavoitettasi, jolloin sinulta jää huomaamatta muut opit ja mahdollisuudet. 
• Kiinnitä huomiota testiympäristöön ja -kontekstiin. Pyri testaamaan prototyyppiä mahdollisimman totuudenmukaisessa ympäristössä, jossa asiakas käyttäisi ratkaisuasi oikeassa elämässä. 
• Varmista, että asiakkaasi tietää osallistuvansa testaukseen. Älä selitä liikaa prototyyppiä ja sen toiminnallisuuksia, mutta varmista, että testaajasi ymmärtää, mistä prototyypissä ja testissä on kyse. 
• Pidä käyttäjä mielessäsi. Testaa prototyyppiäsi todellisella kohderyhmälläsi, jolloin ymmärryksesi heidän tarpeistaan ja tavoistaan kasvaa. Huomaa myös ero ideasi odotusten sekä todellisuuden toimivuuden välillä ja paranna ideaasi.  
• Muista, että olet testaamassa prototyyppiäsi, et käyttäjää tai asiakasta.  

Lue lisää:

• Kuinka syventää asiakasymmärrystä? | blogi
• Palvelumuotoiluprosessi ja sen vaiheet | blogi
• Paketoi palvelut passelisti palvelujohtamisella | blogi